Puhetta ollut tekeekö näillä testeillä mitään. Tehdääs galluppia. Tee testi, laita ikäsi, sukupuoli, testitulos ja oma arviosi pitääkö tulos paikkansa.
Tässä testi
https://www.mielenterveystalo.fi/aikuiset/itsearviointi/Pages/BDI.aspx
Tässä testi
https://www.mielenterveystalo.fi/aikuiset/itsearviointi/Pages/BDI.aspx
Vastaukset 40
Vanhimmat
-M51
-Saamasi kokonaispisteet: 34 eli vakava masennus
-lievästi masentunut korkeintaan oikeesti olen
Korjaan arvioni että pitänee paikkansa, tajusin että minäkin olen jo tottunut olotilaani
Nainen 49 v.
Pisteet 52, vakava masennus.
Pitää täysin paikkaansa.
N27
pisteet 35, vakava masennus
-koen olevani "keskivaikea"
toisaalta mut on kirjattu 33 pisteellä ulos psykiatriselta kun voin "paljon paremmin kuin tullessani", että ehkä mun normaaliolotila on joku 30pojoo
N46
43, vakava masennus
pitää paikkansa. Nyt parempi kuin kuukausi kaksi sitten. Eläköitynyt masennuksen takia.
N20
42 pistettä, vakava masennus. Toisaalta mulla masennus on testin olettamusta vastoin lisännyt unen tarvetta ja ruokahalua (makean ahmimista ja oksentamista)
Dg on tällä hetkellä keskivaikea masennus, vaikka vaikeaksi kyllä sen itse koen :/
M41
47 pistettä. vakava, virallisesti keskivaikea
Mulla masennus lisää kanssa nukkumista ja syömistä. Lisäksi osassa kysymyksistä asiat tuntuvat menevän väärin päin, eli vihan tunne tmv on viimeinen vaihtoehto, vaikka itse koen asiat toisin. En siis koe enää vihaa, joka toisaalta oli vahvistava tunne. Samaten nämä minusta tuntuu, että olen epäonnistunut, ruma jne. Ne olivat aikoja nuorena, jolloin jaksoin edes pohtia noita asioita, nykyään ulkonäkö, mennyt ja tuleva elämä ovat aivan merkityksettömiä. Sillä perusteella en ole enää niin masentunut, kuin ennen, joka toisaalta on totta, mutta tilalle tulee vahvempia tunteita.
Nyt lääkkeillä masennus veks lähes ja 16 pinnaa. Mulle ainakin henkkoht toimii hyvänä mittarina omaan oloon, joskus konkretisoi fiiliksen että ittekki tajuaa olevansa avun tarpeessa. Mulla pahimmillaan on ollut keskivaikean/vaikean rajamailla max. 30 pisteessä (mulle ihan "riittävä",tuolloin on ollut jo itsemurhahaaveita), jossain hypossa alimmillaan 2 pistettä ja normiolo mulle on sit jotain 9-15 välillä.
Olen ihmetellyt että miten jotkut vetää niin kovia lukemia tosta, mulla jo aika paha pistemäärä ollut toi 30 p. Ja siis on ollut tosi tukala olotila, valmis luopumaan kaikesta. Tuossa sit vissiin tulee se ero, miten ulkopuoliset, ts. lääkäreiden on vaikea tulkita eri ihmisten olotiloja. Musta parhaiten toimii kunkin hlökoht itsearvointiin ja sen viestimiseen hoitavalle taholle.
Voi olla, että sulla on epätyypillisiä oireita (esim. nukkuminen, syöminen, voimakas tunnereagointi ihmissuhteissa) niin paljon, ettei toi testi oo sun kohdalla luotettava.
Toisaalta siinäkin on eroa, onko olo sietämättömän tuntuinen, niin että tekis mieli tappaa itsensä, vai onko se niin tuskainen, että todella tappaa itsensä ihan pian, jos mikään ei muutu ja on mahdollisesti yrittänytkin itsemurhaa jo aiemmin. Mahdollisesti silloin on jo tarkat itsarisuunnitelmat ja kuolema on ainoastaan lohduttava helpotus.
Tai sitten kyse on jostain ihan muusta. Nää on arvailuja, enkä mitenkään halua vähätellä sun oloasi. Joka tapauksessa masennus on ihan tarpeeksi sietämätöntä ilman sitä maksimipistemäärää.
Se testi on ovelasti tehty juuri silleen että ihmiset vetävät korkeita pisteitä. Saadaan taas lisää lihaa psykiatrian tiskiin.
Nainen 43v. pisteet 54. Todettu syksyllä työkyvyttömäksi. Pitää paikkansa ja diagnooseja paljon
Tein testin, nainen 63, 5pistettä. Olen ollut joskus kaksikymmentä vuotta sitten pariin otteeseen Lapinlahden sairaalassa hoidossa masennuksen sekä bentsodiatsepiinien väärinkäytön ja vieroituksen takia. Nyt olen eläkkeellä, eikä minulla ole enää työelämän huolia tai stressiä. eikä muutenkaan suurempia murheen aiheita. Toivoa on siis jokaisella muullakin, joka nyt kokee olevansa masentunut. (En ole vuosikausiin syönyt enää minkäänlaisia psyykenlääkkeitä, eikä minulla ole ollut pitkään aikaan minkäänlaista hoitosuhdetta mielenterveystoimistoon).
Bdi-masennustestissä ruksin kohdan "Olen menettänyt kaiken mielenkiintoni sukupuolielämään", kiitos Citalopramin!
Eugeniikka ei ole historiaa.
M28, 22 pistettä, kohtalainen masennus.
Tuntuu että elämäni on tällä hetkellä parempi kuin mitä on ollut 10 vuoteen, mutta silti jokaista iloista ja positiivista kokemusta kohden tulee sitäkin suurempi pettymys kerta toisensa jälkeen.
Ensituntumalta sanoisin että masennukseni on lievää mutta ehkä olen vaan niin tottunut tähän alakuuloisuuteen etten enää muista millaista on olla onnellinen. Joten kyllä tuo kohtalainen voi hyvin pitää paikkansa kun miettii kuinka raskaalta työt ja ihmissuhteet tuntuu ja jatkuvasti ihmettelen kuinka muut jaksaa olla niin ahkeria ja sosiaalisia.
Vielä jos vertaa viimeiseen 10 vuoteen kun olen kokenut masennusta, niin tuo 22p on erittäin tyypillinen lukema mitä olen saanut lääkärin, psykologin ja psykiatrin kanssa testatessa. Nykytilanteeni tuntuu kuitenkin paremmalta kuin nuo ajat, jos aikaisemmin on ollut 22p, sanoisin että nyt olisi 15p mutta silti testi antaa edelleen saman lukeman. Eli kyllä tuosta testistä puuttuu jotain oleellisia asioita mutta vaikea sano mitä.
Tuo sinun kommenttisi sopisi kyllä ihan kokonaan sellaisenaan minullekkin. Tajusin nyt vasta että olenkin vaan niin tottunut pikkuhiljaa tähän nykyiseen tilaani etten itseenää tajua miten paljon olenkaanmuuttunut.
Taitaakin pitää tuo testi about kutinsa minunkin kohdalla. Pakko kait tämä on tunnustaa vaikka kipeää myöntäminen tekeekin.
Mies 26v, pisteet 41, vakava masennus.
Pitää paikkansa. Lievän ja vakavan masennuksen välillä taisteltu jo 10 vuotta. Köysikaupoille kai pikkuhiljaa.
n26
Saamasi kokonaispisteet: 27 keskivaikea
sanoisin, että oikeasti vaikea. masennus on kroonista, niin siksi vähäiset pisteet.
olen tuo edellinen vastaaja... jos joku haluaa jutella mulle, niin saa lisätä kik: kultakalaa
kaipaisin vertaistukea!
Nainen, 33, 48 pistettä eli vakava masennus.
Pitää paikkaansa. En tee muuta kun nukun ja löhöän päivät. Yöllä en saa unta. Varmaan väärällä vuorollakin.
Mutta mielenkiinto asioihin ja ihmisiin mennyt. Kävelen kuin robotti ja kasvoni ovat aina ilmeettömät.
Ennen tunsin ahdistusta ja tuskaa. Enää en tunne mitään. Olen täysin turta.
Lisäyksenä että masennus on kroonista. Vuodesta 2008 syönyt eri lääkkeitä, pari osastokeikkaa, sähköhoitoa...
Välillä ollut parempia vaiheita lyhytkestoisesti, max puoli vuotta. Taas ollaan suossa.
Tulos: 33. Vaikea masennus. Mies 42 vuotta.
Nykyinen diagnoosi: keskivaikea masennus. Kai tuo aika hyvin pitää paikkansa. Yritän tehdä töitä, mutta oikeastaan jumitan vaan enkä saa juuri mitään aikaan. Lääkettä on, mutta pitää taas varata näköjään psykiatrille aika...
24 pistettä eli kohtalainen masennus. Nainen 49v. Työterveyslääkäri ei määritellyt mitään tasoa mutta yritti tyrkyttää masennuslääkkeitä, en ottanut. Olen niitä joskus syönyt enkä sitten tuntenut mitään, en hyvää enkä huonoa. Ei ole minun juttu. Itse määrittelisin lievä masennus, varmaan siksi että olen tottunut tähän olotilaan.
26 nyt kohtalainen 48 mies ja aikoinaan käyttänyt kuutta eri valmistetta. Kaikissa sama huudella piirre toimii tai toimi ja jonkin valmisteen kohdalla olo vain paheni. Taustalla autokolari ja siitä aiheutunut invaliditeetti kipujen lisäksi. Diapamin puolikkaan tarvittaessa ja kipulääkitys 24/7.
30v nainen, pisteet 40. En ole koskaan saanut tuosta testistä alle 30 pistettä. Masentunut olen ollut 18 vuotta. Lääkkeitä syönyt, terapiassa vuosia. Nyt töissä mutta se onkin sitten ainoa asia mitä elämässä tapahtuu. Lisäksi töihin meno on ihan tuskaa ahdistusten ja pelkojen takia. Kai mä kohta oon nuppilomalla tai sitten mullan alla...
Nainen 52v., 28 pist. Dg keskivaikea masennus, saikkua takana pian 11kk. Pisteet vaihdellut välillä 29-24. Masennuksen lisäksi työuupumus, omasta mielestä täysin loppuunpalanut. Työhön paluun lähestyessä olo pahentuu koko ajan, lamauttava ahdistus rupee painamaan päälle. Mielestäni testi on puutteellinen, minulla masennus oireili/oireilee edelleen jossain määrin liikanukkumisena ja -syömisenä, paino noussut monta kiloa muutamasa vuodessa. Lisäksi sopii kysyä,että verrattuna mihin aiempaan oloon. En minä ainakaan enää edes tiedä, millainen olisi minun normaali, hyvä oloni, kun olen jo vuosia yrittänyt tarpoa väsyneenä väkisin teenpäin.
Mies 17v, 45 pistettä ja diagnisoitu vaikea masennus
nainen 18v, pisteitä 40, masennusta sairanut jo 8vuotta, keskivaikeaksi diagnosoitu nuorempana, nykyään koen sen olevan jo vaikean rajoilla.
Nainen 18
37 pistettä
On tosi vaikeaa löytää parhaiten sopivaa vaihtoehtoa, koska tunnen oloni paljon paremmaksi kuin ennen ja testissä on monta "huonompi kuin ennen" yms kohtia. Minulla oli vaikea masennus (ja testin mukaan yhä), mutta en itse koe vointiani vakavaksi. Olen jo tottunut paskaan tilaan.
19v
39 pistettä
Itse pidän melko turhina noita testejä. Niissä on paljon vikoja. Myös sekin, että jos halusi yläasteella piilottaa masennuksensa terkkarilta, niin valitsi vain ne vastaukset jotka tuotti lopputuloksen jonka halusit.
Tais tulla myös mainintaa esim. tuosta ruokahalusta. Itselläni se menee ennemmin ahmimiseen kun on masennusta ja ahdistusta, joka aiheuttaa myös painon nousua eikä laskua. Toinen esimerkki on nukkuminen. Minulla unentarve lisääntyy vaan, jolloin voin nukkua helposti puolet päivästä, jos se on vain mahdollista.
Huomasin myös tuon "meneekö huonommin". Esim. jos et ole ikinä tykännyt peilikuvastasi, niin eikö silloin valita "ei ole muuttunut" vai valitaanko se toinen ääripää?
Mutta testienhän tarkoitus on vissiinkin olla vain suuntaa antavia ja onhan tuo kai sinne päin. En osaa sanoa, minkä tason masennusta minulla on, kun se on niin arkipäivää ollu pienestä asti.
M32, pisteet: 27
Jotain tuollaista odotinkin. Työkyvyttömyyspaperissa oli just keskivaikea masennuksen suhteen (plus muut ongelmat päälle). Muuttunut viimeisen kymmenen vuoden aikana vaikeasta keskivaikeaksi. Olen ollut siis ainakin 20 vuotta masentunut, vaikka diagnoosin sain paljon myöhemmin. Kroonistahan tämä. Eteenpäin ollaan kuitenkin menty, mutta hitaasti.
Osittain olen tottunut asioihin. Esim, tulevaisuutta en osaa edes ajatella, en osaa nähdä siellä yhtään mitään. En muista, milloin olisin edes haaveillut mistään. Ehkä joskus pienenä lapsena. Itkeä en osaa ja näin on ollut aina, se ei ole mitään ihmeellistä. Yksi lääke sai kyllä aikanaan tunteet pintaan, mutta se on jo lopetettu. Väsymyskysymykseen vaikuttaa muutkin sairauteni, joten vastaus on vähän mitä on. Syömiseni on vähentynyt kun minulla on diabeteksen vuoksi lääke, joka vähentää ruokahalua.
Kysely ei kerro kaikkea, koska muutkin asiat vaikuttavat kuin masennus, mutta se on toki suuntaa antava.
noilla yritetään koukuttaa ihmisiä loppuelämäkseen ssri-myrkkyjen käyttämiseen, PERKELE !!!!!!!!!!!!!!!!!!
Pisteet 41, ei diagnoosia, mutta olo ahdistunut aina. Pitäisköhän vihdoin hakea "apua" ja aloittaa pillereiden pyörittely.
M52 , tk-eläkkeellä masennuksen vuoksi .
Tuloksesi yhteenveto
Saamasi kokonaispisteet: 4
Eli eläke tehnyt tehtävänsä hyvin :)
Tämä oli eka testi, joka arvioi masennukseni pahentuneen. Olen tosin huomannut sen aivan itsekin.
19v, nainen, tulos 52. Pitää paikkansa. Ensi viikolla alkaa onneksi sähköhoidot.
Ja lääketehtauiden agentit käy kirjoittelamassa paskaa ja kehuvat niitä. Samoin kuin kirjoittavat muka "todellisista" testituloksista vaikka valehtelevat suut silmät täyteen täyttä paskaa... Moraalittomuus huipussaaan samalla tavalla kuin autiotehtaiden testeissä.
Muuten oikein mutta lääketehtaat valehtelevat enemmän kuin autotehtaat.
Nuo kysymykset mielestäni ovat aika epämääräisiä ja niihin on sen vuoksi vaikea vastata. Useassa kohdassa olisin voinut yhtä hyvin vastata ihan toisella tavalla, ja siksi testi ei tunnu kovin luotettavalta.