ajatuksena on, että ostan asunnon sijoittaakseni eläkepäiviin. noin 60 000 euron yksiö kerrostalossa. vuokra noin 500 euroa kuukaudessa. omaa rahaa on 50% asunnon arvosta. laskelmieni mukaan lainalla rahoitettava osuus hoituu yhtiövastikkeiden ja verojen jälkeen vuokran tuotolla. ideana on että vuoralaiset maksaa lainan pois 15 vuodessa. ajatuksena on että kun jään eläkkeelle ( riippuu terveydestä) noin 20 vuoden kuluttua, niin saan aluksi puhdasta tuottoa asunnosta verojen jälkeen kun se on lainakin jo maksettuna. kun ikää kertyy, myyn asunnnon ja kulutan rahoja siihen tahtiin että eläkkeeni kylkiäisiksi liitettynä asuntoraha riittää tukemaan elintasoani esimerkiksi 20 vuotta. tämän jälkeen otaksun olevani kuollut. siis ensin vuokralaiset maksaa asunnon omaksi, sitten nautin joitakin aikoja asunnon vuokratuotosta ja lopulta kun otaksun että olen elänyt n 80% elämästäni, myyn asunnon ja alan kuluttaa tasaiseen tahtiin pääomaa. jos mahdollista, teen tämän kaavan parilla tai kolmella asunnolla. ajatuksena on että kaikki elämisen jälkeen jäävä raha säästetään seuraavan sijoituasunnon ostoa varten ja velaksi rahoitetaan max 50% ja asunnon hinnat on luokkaa 50-60 tuhatta euroa.
tätä kuviota rahoitan myös niin, että pidän yrittäjän eläkemaksuni aika pieninä. jos ajatellaan, että maksaisin täydet eläkemaksut, se lohkaisis ison loven talouteeni. sijoitan ne mielummin asuntoihin joissa raha on turvassa ja vanhana voi realisoida omaisuutta nostaakseen elintasoaan toisin kuin isomman eläkkeen kohdalla joka isommista eläkemaksuista seuraisi.
sanomattakin on selvää että käytän kirjapitäjääni arvioimaan kohdetta että se täyttää hyvän sijoitusasunnon edellytykset.
kysynkin siis, että olenko joko hullu vai tyhmä?
tätä kuviota rahoitan myös niin, että pidän yrittäjän eläkemaksuni aika pieninä. jos ajatellaan, että maksaisin täydet eläkemaksut, se lohkaisis ison loven talouteeni. sijoitan ne mielummin asuntoihin joissa raha on turvassa ja vanhana voi realisoida omaisuutta nostaakseen elintasoaan toisin kuin isomman eläkkeen kohdalla joka isommista eläkemaksuista seuraisi.
sanomattakin on selvää että käytän kirjapitäjääni arvioimaan kohdetta että se täyttää hyvän sijoitusasunnon edellytykset.
kysynkin siis, että olenko joko hullu vai tyhmä?
Vastaukset 13
Vanhimmat
Hullusta tai tyhmästä en osaa sanoa, mutta ainakin olet totaalisen ylioptimistinen. Et näytä ottavan mitenkään huomioon asunnon remontteja, vuokralaisten vaihtuvuuden aiheuttamia tyhjiä kuukausia, etkä ylipäätään sitä saatko edes hyvät vuokralaiset.
60 000 yksiöstä on sen verran vähän että kyseessä ei varmastikaan ole mikään kasvukeskus eikä edes suosittu opiskelupaikkakunta. Se on sen verran vähän rahaa että tuon verran asuntolainaa saa jopa varsin matalapalkkaisella alalla työskentelevä.
Kun tuolla paikkakunnalla asuntojen hinnat ovat noinkin halpoja, niin aivan varmasti kaikki jotka vähänkin kykenevät, ostavat oman sen sijaan että asuisivat vuosikausia vuokralla. Sinulle jää siis ne ylijäämät eli työttömät, luottotiedottomat ja muut jotka eivät välttämättä pidä sitä vuokranmaksua ihan tärkeimpänä asiana, eivätkä sitäkään että hoitaisivat tuota sijoitustasi hyvin. Vaihtoehtoisesti vuokralaisiasi ovat myös omaan asuntoon säästävät jotka pysyvät vuokralla vuoden tai kaksi, ja jälleen on löydettävä uusi vuokralainen.
On kyse ihan halutustakin asuinpaikasta. yksiöt ovat tuossa hintaluokassa 60-70 lukujen taloissa. olen seurannut niin aika nopeasti menee vuokralle tuolta alueelta asunnot.
mitä remontteihin tulee, vain putkiremontti sekoittaisi pakan ja tekisi sijoituksesta kannattamattoman. jos putkiremppa tulisi 10 vuoden kuluttua, olisi lainasta jäljellä enää 5 vuotta. voisin hyvin myydä siinän kohtaaa asunnon ja vaihtaa toiseen sijoitusasuntoon.
vuokralaiset taas on aina kaikilla asuntosijoittajilla se kysymysmerkki ja riski. välitystoimisto tietty katsoo vuokralaisen luottotiedot ja elämäntilanteen.
ajatus ei ole positiivinen kassavirta vaan plus miiinus nolla tulos lainan ja vastikkeiden ja verojen jälkeen. siis se että kun 15 vuotta on kulunut, omistan sen asunnon vuokralaisten ansiosta. pari tämmöistä kämppää on turvana eläkeläisenä sitten ja voi tarvittaessa realisoidakin. ja vaikka joutuisi putkirempan jälkeen pistämään omasta pussistaan sata euroa kuussa asuntoon, niin on se raha ja varallisuus sitten paremmassa turvassa kuitenkin kuin pankkitilillä. ja kai ne putkirempan kulut joskus maksetuiksikin tulee.
hyvä olisi jos silti 50 euroa kuussa jäisi positiiviseksi kassavirraksi niin sillä kattaisi ne vuokrattomat kuukaudet vuokralaisten vaihdon väleissä.
"voisin hyvin myydä siinän kohtaaa asunnon ja vaihtaa toiseen sijoitusasuntoon."
Jos aiot vaihtaa putkiremontoimattoman asunnon remontoituun joudut maksamaan väliä ihan kivasti, lisäksi menee myyntivoittoveroa jos et ole asunut siinä kahta vuotta.
Jos ostaa 60ke asunnon, jonka myy vähän myöhemmin juuri ennen remonttia, myyntivoittoveroa tuskin kovin paljoa joutuu maksamaan.
Ainakin minulle on asuntoihin sijoitus ollut hyvä päätellen verottajan toimenpiteistä .
Helsingin vuokralaiset maksaneet jo kaksi asuntoa. Pitää vain ostaa oikeaan aikaan.
Itselläni on kaksi vuokrakämppää, molemmat puoliksi jo maksettu vuokralaisten toimesta. Ja hieman samanlaiset suunnitelmat että eläkkeellä 10v päästä myyn velattomat kämpät pois ja rällästän seuraavat 10-15 vuotta. 80 vuotiaana voin sitten jo suosiolla vähän rauhoittua ja tulla toimeen normaalilla eläkkeellä.
Eli anna palaa vaan, hyvät on suunnitelmat. Ei kannata uskoa tämän palstan kateellisia persaukisia, jotka tyrmää kaikki loistoideat. Ostettavan asunnon suhteen kannattaa realistisesti arvoida, paljonko taloyhtiön rempat tulee maksamaan omistusaikanasi. Ja on myös tärkeää että se sijoitettava oma osuus on ylimääräistä rahaa jonka haluaa jonnekin sijoittaa. Muista elää myös NYT eikä vasta sitten.
Tuolla rahalla ostaisin Tallinnasta.
Minusta tuo kuulostaa pääpiirteittäin ihan järkevältä suunnitelmalta. Itsekin olen ostanut sijoitusasunnon nyt vähän alle nelikymppisenä isolla velkavivulla, jota hiljalleen lyhentelen pääasiassa asunnosta saatavilla vuokratuloilla ja vähän menee omastakin palkasta lisäksi.
Suomen ainoa kannattava "yritystoiminta" on jo kymmenisen vuotta ollut Helsingin kaksiot/yksiöt, johon valtaapitävienkin omaisuus on suurelta osin sidottu. Kupla venyy vielä vuosikausia, joten mukaan vaan!
Huh,palstan paras oli,kun myyn kämpät pois jne, 80 vuotiaana tulen toimeen eläkkeellä.Hieman kateellinen olen,tietäisinpä oman tulevaisuuteni noin varmaksi.Itse olen 58 vuotias.
Eräs ystävän ystävä, äsken menehtyi syöpään,meni äkkiä,terve, urheileva 45 vuotias mies.
Itse+aloitin+myös+asuntosijoittamisen+7-8v+sitten.
Miten se toiminta on ollut kannattavaa? Vuokra tuskin riittää lainanlyhennyksen lisäksi yhtiövastikkeeseen ja rahoitusvastikkeeseen, vai riittääkö? Plussaahan toki tuossa on, ettei tarvitse pääomatuloveroja maksella, mutta onko tarkoitus kotiuttaa voitot myymällä asunto myöhemmin ja toivoa kädet ristissä, että viivan alle jää jotain? Maksuunhan uusi asunto ei tule koskaan pelkällä vuokratulolla, tai kyllä se tulee, mutta siihen kestää kulua aikaa 30-40 vuotta, jopa kauemmin.
Niin+no+jos+lasken+kannattavuuden+siten+että+mikä+on+noiden+asuntojen+arvo+nyt+ja+siitä+kun+vähentää+jäljellä+olevat+velat+(pankki+ja+yhtiö)+tulokseksi+saan+reilu+100+000€