Kaverin kanssa kinattiin kumpi on nopeampi tapa jäähdyttää neste.
Astia on noin puolillaan 60 asteista nestettä. Ja tavoite noin 25 astetta.
Viedä ulos jäätymään - ilman lämpötila noin 10 astetta.
ja sitten lisätä kylmää vetää kraanasta.
Vai täyttää astia kylmällä vedellä ja viedä sitten ulos
jäähtymään.
Huoneenlämmössähän (20) jäähtyminen kestää pitkään.
varmaan liki vuorokauden.
Astia on noin puolillaan 60 asteista nestettä. Ja tavoite noin 25 astetta.
Viedä ulos jäätymään - ilman lämpötila noin 10 astetta.
ja sitten lisätä kylmää vetää kraanasta.
Vai täyttää astia kylmällä vedellä ja viedä sitten ulos
jäähtymään.
Huoneenlämmössähän (20) jäähtyminen kestää pitkään.
varmaan liki vuorokauden.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Jälkimmäinen.
Jos viet astian ulos kuumana, on lämpötilaero astian ja ukoilman välillä suurempi ja lämpövirtaus astiasta ulos suurempi. Lämmön siirtyminen hidastuu, kun nesteen lämpötila lähenee ulkoilman lämpötilaa. Eli ensin ulos ja sitten lanttaus. Tosin kylmällä vedellä täytettynä lämpöä siirtävä pinta-ala nousee vähän.
Jos kraanavesi on riittävän kylmää ja neste kevyttä ja sen lämpökapasiteetti on paljon vettä pienempi (esim etanoli), niin nopein tapa on lisätä kylmää vettä kunnes seos on 25 C ja sitten loput 25 C asteista kraanavettä.
On kuitenkin huomattava, että etanolin ja veden sekoituksessa tapahtuu eksoterminen reaktio, eli kylmää vettä pitää sekoittaa enemmän kuin pelkkä lämpötasapaino edellyttäisi.
Tässä pelataan "noin" arvoilla ja riittää saada astia täyteen. Litramääriä ei tiedetä.
Vedes ominaislämpökapasiteetti on 4,186 kj/Kxkg ja etanolin 2,43. Etanolin tiheys on 0,89 g/cm3. Veden ominaislämpö on siis n. 2,28 kertainen etanoliin verrattuna. Lisättävän veden lämpötila voi olla jopa n. 10 C (päässä laskien).
Etanolin tiheys on tietysti n. 0,79 g/cm3
Itse olen myös sitä mieltä, että ulos kuumana ja jäähtymisen jälkeen veden lisäys. Lämpötilaero nopeuttaa. Lopulta tehtiin niin, että vietiin ulos ja löytyi tarpeeksi iso saavi joka sitten täytettiin puutarhaletkulla. Siinä jäähtyi melko nopeasti kun vettä välillä vaihtoi. Viinimarjat ovat ainakin lähteneet käymään.
Harrastin itsekin nuorempana kotiviinin tekemistä. Se oli sitä aikaa, kun viiniä käytettiin yli yhdeksisen kuukautta ja sen jälkeen kypsytettiin vähintään vuosi.
Saavitekniikkaa käytin toisin päin. En halunnut käyttää pysäyttäjiä hiivan tappamiseen, koska pyrin mahdollisimman vähiin kemikaaleihin. Tapoin hiivan lämmöllä. Pänikkä isoon saaviin ja saavi täyteen niin kuumaa vettä kuin hanasta tulee. Kun saavissa vesi jäähtyi, eikun uusi satsi. Viimeisiin lisäilin vielä vähäbn kiehuvaa vettä saadakseni lämpötilaeroa nousemaan. Kun viinipöntön sisältö alkoi olla yli 40 astetta, vein sen vielä saunomisen jälkeen yöksi lauteille, jolloin lämpö vielä nousi ja pysyi niin pitkään ylhäällä, että hiiva varmasti kuoli. Ja aprikoos, ilman kemikaaleja.
Mukava harrastus sekin, mutta nykyään olen siirtynyt viinin kohdalla ammattilaisten tuotteisiin. Heiltä viinin valmistuskin luonnistuu paremmin, vaikka ei hyvä kotiviinikään ainakaan silloin nuorempana sylettänyt.
Maalla saunavesi muuripadassa on tarkoitus saada säilymään lämpöisenä seuraavalle päivälle. Paras tapa tuntuu olevan se, että pataan lisätään kylmää vettä. Jäähtyvän veden lämpökapasiteetti kasvaa, kun vettä on lisätty ja jäähtymistä aiheuttava lämpötilaero vastaavasti pienenee. Lisättävän veden määrälle on varmaan olemassa optimi. Kymmenkertainen määrä kylmää vettä jäähdyttäisi seoksen saman tien kylmäksi.
Jos on tarkoitus jäähdyttää kuumaa juomaa niin ensin antaa sen jäähtyä mahdollisimman kuumana ja vasta sitten lisää kylmää vettä. Mitä vähemmän jäähtyvää materiaalia eli pienempi lämpökapasiteetti sitä nopeammin se jäähtyy.
Muuripadassa vettä pitänee lämpimänä myös saunan lämpö. Se, että aamulla klo 8 on sopivan lämpöistä pesuvettä lienee hankala laskea. Se on helppo arvioida minkä lämpöistä vesi on seuraavana iltana. Hyviä kommentteja on tullut.