Touko-elokuun välinen ajanjakso kuluneen vuoden aikana on ollut keskimäärinkin katsottuna ennätyksellisen lämmin ilmatieteen laitoksen mukaan. Kaisaniemessä jakson lämpötila oli yli 170 vuotta pitkän mittaushistorian korkein.
Lieneekö kysymyksessä satunnainen vaihtelu vai ilmaston lämpeneminen?
Lieneekö kysymyksessä satunnainen vaihtelu vai ilmaston lämpeneminen?
Vastaukset 12
Vanhimmat
helmi-toukokuu oli ennätyskylmä siperian puhureineen joten koko vuoden lämpötila lienee aika lähellä keskiarvoa, ilmastouskovaiset tosin puhuu vaan lämpimästä kesästä ja unohtavat millainen alkuvuosi oli
Myös kevät 2018 eli maalis-huhti-toukokuu oli keskimääräistä selvästi lämpimämpi.
Helsingissä syksy, talvi, kevät ja kesä olivat kaikki keskimääräistä lämpimämpiä. Kesä 2017 oli keskimääräistä kylmempi, mutta viimeisten viiden vuoden keskilämpötila on ollut melkein koko maassa keskiarvon yläpuolella.
Vuoden 2003 jälkeen on ollut kaksi keskimääräistä kylmempää vuotta, 2012 ja 2010. Muut olivat keskimääräistä lämpimämpiä.
BUAHAHAAAA, helmi-toukokuu ennätyskylmä. Taidat olla tosipöljä. Tuokin jakso oli keskimääräistä lämpimämpi, vaikkakin sisälsi kaksi suht vilakkaa kuukautta. Helsingissä helmi sekä maalis olivat 2,3 astetta keskiarvon alla. Huhtikuu oli 1,1 astetta yläpuolella ja ennätyksellinen toukokuu järisyttävät 4,3 astetta keskiarvon yläpuolella. Eli yhteensä mentiin sinne lämpimän puolelle.
Voi kun lämpiäisi vielä tuo lokaluukin.
Keskiajan lämmin kausi olisi hyvin tervetullut. Nyt siitä uupuu vielä hiukan ja keskilämpötila putoaan tänäkin vuonna. Toivottavasti on luvassa lisää nopusupiikkejä alarmistien iloksi. Viimeisin oli melkoinen, kun muutamassa vuodessa keskilämpötila nousi 0,32 astetta.
Alas se kuitenkin on sieltä tulossa niinkuin ennenkin. Iso kuva on muuttunut, mutta eihän alarmistit sitä halua uskoa. CO2 hallitsee niiden päässä suvereenisti edelleen. Onneksi hallitsee vain sielä. Ilmasto taas elää omaa elämäänsä luonnolakien mukaan.
Alarmistit ei niitä luonnonlakeja tiedä kun kieltävät ne. Luonnonlakien kieltäminen on vaarallista. Sen on moni joutunut kokemaan autoillessaan. Ilmaston luonnonlakien kieltäminen on vaarallista merimiehille. mutta ei niinkään maakravuille.
Sielä nyt luonnonlait vähän opetti Japanilaisia ja seuraavaksi voi olla vuorossa Havaiji. En ole vielä tänään katsonut, miten lähelle taifuuni osuu.
Joo, ei näytä lämpenevän.
Ollaan vuoden 2014 viileimpien aikojen tasolla.
https tuohon eteen, niin avautuu.
://oz4caster.files.wordpress.com/2018/09/d4-gfs-gta-daily-2014-2018-09-05.gif
Joo+ei+lämpene+muu+kuin+alarmistien+aivot,+kun+ne+kuumeiseti+etsii+CO2+selitystä+ja+aina+vaan+viilenee.+Minun+ennusteeni+on,+että+alarmistien+aivot+läpenee+tulevaisuudessa+vielä+enemmän,+kun+ei+se+ilmasto+vaan+suostu+tottelemaan.+
Aloittaja tuossa kysyy lieneekö kyseessä satunnainen vaihtelu vai ilmaston lämpeneminen. Siihen on helppo vastata molemmat. Ilmaston lämpeneminen johtuu luonnollisista tekijöistä ja on jotain asteen osia vuosisadassa. Eihän sitä kukaan kiistä, etteikö nyt olisi lämpimämpää kuin pienen jääkauden aikana. Yhtä lämpimiä jaksoja on ollut keskiajalla ja vuonna 0-300. Holoseeni lämpöhuipun aikana 9000-5000 vuotta sitten oli vielä lämpimämpää.
Sattunaista vaihtelua on se, että Suomessa kesä 1937 oli yhtä lämmin kuin viime kesä.
Ja satunnaisen vaihtelun puolesta puhuu myös se, että vuosi 1938 oli Suomen toiseksi lämpimin vuosi. Jos ykstittäistä vuoden aikaa tai vuotta pidetään osoituksena ilmastonmuutoksesta niin silloihan voisi väittää, että 1930 luvulla oli ilmaston lämpeneminen samalla tasolla kuin nykyään. Tämähän pudottaa ihmisen tuprutteleman hiilidioksidin pois kuvioista. Hiilidioksidipäästöhän lähtivät jyrkään kasvuun vasta 1950-luvulla.
On lämpimiä ollut ennenkin. Totta kai. Vaihtelua on. Eikä kaikkia lämpöennätyksiä sentään ole viime vuosina rikottu. Mutta satunnaista vaihtelua ei ole se, että lämpimimmistä kuukausista, vuodenajoista, vuosista vähintään puolet näyttää olevan 30 viimeisen vuoden ajalta. Kylmimmät noteeraukset taas ovat kaikkien noiden osalta leikkautuneet pois, kuten todettu. Eikä sitä leikkautumista ole kukaan kumonnut vaikka olen pyydellytkin.... Mutta vielä voi iskeä näyttöä pöytään.
Ihmisen osuus putosi pois jo 1930-luvulla, elikkä jos ilmastotiede olisi perustunut tieteeseen, ei olisi edes syntynyt oppia, jolla nyt meitä ahdistetaan. Kun se löi läpi ilmastotieteessä oli jo myöhäistä muiden tieteenalojen kritiikki. Ilmastotiede ei siis lainkaan perustu tieteeseen nimeltä fysikka. Niin vain väitetään.
Alunperin käytettiin kyllä fyysikko Jack Tyndallin muutamaa havaintoa kaasuista. Tyndall ei väittänyt niistä kaasuiata sitä mitä ilmastotiede väittää. Tyndall totesi ainoastaan, että hiilidioksidi otsoni ja vesi näyttäisi absorboivan lämpöä PARHAITEN HUOMIO PARHAITEN. Kuitenkin hänkin erehtyi. Vain vesi noista aineista kuuluu siihen joukkoon.
Ilmastotieteen perustaja sitten keksi, että on olemassa jotku kasvihuonekaasut. Siihen on sitten yksi sun toinen lisännyt kaikenlaista todistamatonta höpöjuttua pönkittämään sitä alkuperäistä teoriaa. Niin kauan kun ei hirveästi seurattu lämpötilamuutoksia muuta kuin paikallisesti, homma ei huolestuttanut ketään.
Sitten tuli tietokone. Silloin karkasi mopo käsistä. Tuli mahdolliseksi kerätä tietoa lämpötiloista yhteen tietopankkiin ainakin Euroopasta ja Pojois Amerikasta. Suurinpiirtei se on tilanne edelleen paitsi että kun tuli satelliitit, tuli mahdollisesksi mitata koko maailman lämpötiloja
Homma oli vielä hanskassa niin kauan kun tiedemiehet oli asialla. Sitten villiintyi täysin tietämättömät maallikot Alkoi syntyä kauhukuvia, jotka lyö tieteiskijallisuuden kirkkaasti laudalta. Nyt on pitkään ollut jo tilanne että ympäristön paineessa asiantuntijat joutuu myötäilemään tietämättömiä mallikoita
Maallikot ennustaa mitä sattuu merenpinnastakin. Taalaksen arvio on metri vuosisadan loppuun mennessä, jos ei mitään tehdä. Taalaksen arvio perustuu AGW teoriaaan. Tässä koko historia.
Pitkäkin lämmin jakso on satunnaista vaihtelua. Jos on tullakseen, niin pitkä lämmin jakso tulee viileämmässäkin ilmastossa, kuten esimerkiksi 1930-luvulla. Lämpimämmässä ilmastossa huiput _saattaisivat_ olla korkeammat, mutta ei välttämättä: ei se niin toimi.
Klimatologia tutkii ilmastoa, jonka vaihtumissykli on hyvin hidas. 30 vuotta on se yleisin lyhyt tarkastelujakso, jonka perusteella voi tehdä sekä johtopäätöksiä, että hätäisiä johtopäätöksiä ilmaston muuttumisesta etenkin jos kauden alkamis- ja loppumisvuodet on määritetty oman henkilökohtaisen agendan mukaan.
Valppaana pitää olla suuntaan jos toiseenkin.