Maa liikkuu yhteensä Tieteen Kuvalehden mukaan noin 3500000 km/h.
Maa kiertää jatkuvasti Aurinkoa 107 200 km/h
Asteroidit ovat käsittääkseni aurinkokunnassa ja eivät liiku auringon suhteen juuri minnekään.
Tuon sivuston animaation mukaan ne kulkevat aurinkokunnan mukana:
https://www.meteorshowers.org
Näinollen voisi ajatella, että Maa lentää niitä kohti tuolla 107 200 km/h nopeudella.
Kysymykseni on: Putoavatko meteoroidit Maahan main menosuunnan puolelta?
Vai voiko niitä sataa Maahan myös takaapäin?
Olisiko myös oikeampaa sanoa, että Maa lentää meteoripilveen, eikä niin että ne sataisivat Maahan?
Maa kiertää jatkuvasti Aurinkoa 107 200 km/h
Asteroidit ovat käsittääkseni aurinkokunnassa ja eivät liiku auringon suhteen juuri minnekään.
Tuon sivuston animaation mukaan ne kulkevat aurinkokunnan mukana:
https://www.meteorshowers.org
Näinollen voisi ajatella, että Maa lentää niitä kohti tuolla 107 200 km/h nopeudella.
Kysymykseni on: Putoavatko meteoroidit Maahan main menosuunnan puolelta?
Vai voiko niitä sataa Maahan myös takaapäin?
Olisiko myös oikeampaa sanoa, että Maa lentää meteoripilveen, eikä niin että ne sataisivat Maahan?
Vastaukset 5
Vanhimmat
Tarkennan vielä noita Maan nopeuksia. Toisessa lähteessä ne ovat hiukan eri kokoisia.
https://www.scientificamerican.com/article/how-fast-is-the-earth-mov/
Kertoo että Maa liikkuu seuraavasti:
Auringon ympäri 30 km/s = 108 000 km/h
Aurinkokunta 220 km/s =792 000 km/h
Naapurigalaxit 1000 km/s = 3 600 000 km/h
Yhteensä 1250 km/s = 4,5 miljoonaa km/h
lisäksi kohti leijonaa(Leo) 390km/s = 1 404 000 km/h
Tuota leijonaa kohti liikkumista en oikein käsittänyt lisätäänkö se noihin muihin liikkeisiin vielä vai onko se vain osa jotakin niistä. No Auringon ympäri mennään kuitenkin tuo 30km/s, joten se on kaiketi se nopeus millä asteroidipilviin törmätään? Pitääkö tämä paikkansa?
ootko koskaan kuullut, että nopeus on vektorisuure? eli nopeuksia ei noin vaan voi laskea yhteen...
Tuosta alkuun (klikkaile eteenpäin):
https://fi.wikipedia.org/wiki/Radiantti
https://fi.wikipedia.org/wiki/Asteroidi
https://fi.wikipedia.org/wiki/Keplerin_lait
Yksittäiset murikat voivat tulla mistä suunnasta vaan, mutta helpoimmin lintu osuu tuulilasiin...
Tuolle 1000 km/s:lle löytyy paljon muitakin arvoja, mutta 390 km/s (tai 371 km/s) on loppusumma.
Asteroidien ja muiden paikallisten suhteen tuo maapallon 30 km/s on osatotuus, toinen on sitten törmääjän rata (eivät siis ole "paikallaan").
Tähdenlennot ovat oman aurinkokuntamme roinaa, eli muilla nopeuksilla ei ole merkitystä kuin Auringon ympäri kiertämisellä ja sekin lähinnä vaikuttaa tähdenlentojen nopeuksiin, joissa on aina lisänä Maan gravitaatiokuopan antama lisänopeus 11 km/s.
Meteoriparvet ovat komeettojen karistelemaa soraa, joka vaeltaa kyseisen komeetan radalla ja komeetan alkuperäisellä nopeudella. Komeetat seikkailevat kaikissa mahdollisissa suunnissa ja jos ne tulevat Maan kulkusuuntaa vastaan, nopeus on suuri ja perästä päin tulevilla pieni.
Tuossa linkissä on meteoriparviin kuuluvien meteorien nopeuksia:
https://en.wikipedia.org/wiki/List_of_meteor_showers
eli vajaasta kahdesta kymmenestä kilometristä sekunnissa yli seitsemään kymmeneen.
Ensi viikon perjantaina on vuoden toiseksi parhaimman parven, Geminidien maksimi ja ne ovat mukavan hitaita, 35 km/s verrattuna esimerkiksi tuplanopeuksisen parven Leonideihin, joiden kohdalla monesti epäilyttää, näkikö sen oikeasti.
Noista esilläolleista nopeuksista puuttui maan pyörimisnopeus: "Maan pyörimisen aiheuttama nopeus päiväntasaajalla on 465 m/s eli vajaa 1700 km/h, näillä leveysasteilla 220 m/s eli 700 km/h", joka aiheuttaa pienen lisän meteorien määriin aamuyön puolella verrattuna iltayön tunteihin.
Radiotekniikassa tunnetaan harvoin käytetty yhteysmuoto meteorisironta. Yhteyden ajallinen käytettävyys on prosentin parin luokkaa korkeintaan, mutta sitä voidaan käyttää esimerkiksi hitaasti päivittyvien säätietojen lähettämiseen etäisiltä saarilta. Tämä yhteys on todennäköisempi aamulla kuin illalla, joten Maan liikesuunnalla on vaikutusta meteorien määrään.