Presidentti Mauno Koivistoa (virassa 1982-1994) on täällä muutaman kerran esitelty hartaana kristittynä ja ateismin vihaajana.
Nyt teen aitouskoville – ja miksei muillekin – kiperän kysymyksen:
Montako kertaa Koivisto toivotti uudenvuoden puheessaan Jumalan siunausta?
Nyt teen aitouskoville – ja miksei muillekin – kiperän kysymyksen:
Montako kertaa Koivisto toivotti uudenvuoden puheessaan Jumalan siunausta?
Vastaukset 28
Vanhimmat
Eikös Manu ollut ennemminkin sellainen liike on tärkeämpi kuin päämäärä -mies eli jonkinlainen bernsteinilainen sosialisti.
Mutta kuulemma, jos nyt muistan oikein, suosi vapaiden suuntien kristillisyyttä "aidompana" kuin evlut -kirkollisuutta ja vihasi ateisteja.
Eli mitä veikkaat vastaukseksi?
Jos olisin halunnut veikata, niin olisin tehnyt sen jo edellisessä viestissäni.
Tässä linkissä on Reijo Telarannan ajatuksia tuosta liikkeestä, suunnasta ja päämäärästä:
http://www.reijotelaranta.fi/reijon_blogi/tarkeinta_ei_ole_paamaara_vaan_liike/
"suosi vapaiden suuntien kristillisyyttä "aidompana" kuin evlut -kirkollisuutta"
Tottahan se onkin.
Mutta itselleni tuo Koiviston ns."uskonnollisuus " oli yllätys, en kyllä muista mitään siihenviittaavaa olleen silloin, kun oli pressana tai muutenkin nuorempi.
Ja mitä merkitystä sillä Jumalan siunaksen toivotuksella nytkään , jos ei tee asioita , että se siunaus todella tulisi Suomenkansalle. Pelkkää sanahelinää.
Mitä presidentin siis pitäisi tehdä, jotta Jumalan siunaus todella tulisi Suomen kansalle? Kerrohan.
Irlannin presidentit ovat ainakin tehneet jotain oikein, kun maan talous on kasvanut 2000-luvulla hurjasti ja elintaso on jo paljon korkeampi kuin Britanniassa. No, irkut kilpaili veroilla härskisti eikä kaikki voi tehdä samaa, koska silloin kaikki häviävät.
https://www.globalis.fi/Tilastot/BKT-per-asukas
En hermostu enkä peru mitään mitään mitä tuli kirjoitettua.
Ei kertaakaan vaikka omala tavallaan uskovainen olikin. Hän olisi halunnut pitää kirkon ja valtion päätöksenteon erillään toisistaan.
Ei kertaakaan on oikea vastaus.
Manu muuten sanoi kysyttäessä uskovansa Jumalaan ja vihaavansa ateisteja, koska he haluavat itse tulla jumaliksi ja luulevat ymmärtävänsä asioita, joita kukaan ei ymmärrä.
https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/c54d4778-495d-476d-823a-e3090c72d122
”Hän piti luonnollisena sitä, että on olemassa jokin voima, joka on saattanut tämän kaiken alkuun ja joka vaikuttaa yhä.”
Nytkö siis näin ajatteleva kelpaakin oikeaksi kristityksi? Ei tarvita uudestisyntymistä, ei parannuksen tekoa, ei Jeesuksen seuraamista? Eikä kyse suinkaan ole oman jumalan tekemisestä, kuten silloin aina on jos joku täällä puhuu tuohon tapaan?
Manun vanhemmat olivat adventisteja ja hän sai kasvatuksen adventismiin, mikä hieman häiritsi hänen omaa uskoaan Jumalaan koko elämänsä ajan. Miten Koivisto suhtautui Jeesukseen Vapahtajana henkilökohtaisesti elämänsä viime metreillä. niin tästä ei ole minulla tietoa?
Tänään muuten tulee teeveestä Tellervo Koiviston haastattelu, missä on ennenkuulumattoman rajuja kohtia. Kannattaa katsella ja kuunnella hänen hidasta puhettaan.
Kekkonen teki aiankin ratkaisun aivan elämänsä viime hetkillä, kertoi yksi hänen henkilökuntaansa kuulunut uskova ihminen.
>Manun vanhemmat olivat adventisteja ja hän sai kasvatuksen adventismiin, mikä hieman häiritsi hänen omaa uskoaan Jumalaan koko elämänsä ajan.
Kun ajatellaan millaisen uran Manu teki, tuo häirintä ei tosiaan tunnu olleen lainkaan fataalia. On selvää, että hänen saavutuksillaan ihmisen on nukuttava yönsä erittäin hyvin ja tehtävä töitä suunnilleen koko valveaikansa.
>Miten Koivisto suhtautui Jeesukseen Vapahtajana henkilökohtaisesti elämänsä viime metreillä. niin tästä ei ole minulla tietoa?
Mutta Tellervolla varmasti on:
”Hän piti luonnollisena sitä, että on olemassa jokin voima, joka on saattanut tämän kaiken alkuun ja joka vaikuttaa yhä.” En näe tuossa vilaustakaan Jeesuksesta, mutta jospa Mr. Nazareth sitten haastattelussa vilahtaisi.
>Kekkonen teki aiankin ratkaisun aivan elämänsä viime hetkillä, kertoi yksi hänen henkilökuntaansa kuulunut uskova ihminen.
Kekkonen oli sairautensa takia täysin kuutamolla jo vuosia ennen kuolemaansa. Viime hetkillään hän ei missään tapauksessa tehnyt mitään ratkaisuja. Sulle on kerrottu satuja.
Kekkosella oli hitaasti edennyt vaikea aivoverisuonisairaus, jota hän sairasti 1970-luvun alkupuolelta alkaen. Hän menetti kykynsä 'tehdä ratkaisuja' jo 1981-82.
Ei hätää, on vaihtoehtoinen tarina: Kekkonen huusi tuskissaan kuolinvuoteellaan Helvetin lieskojen jo kärventäessä....
">Manun vanhemmat olivat adventisteja ja hän sai kasvatuksen adventismiin, mikä hieman häiritsi hänen omaa uskoaan Jumalaan koko elämänsä ajan.
Kun ajatellaan millaisen uran Manu teki, tuo häirintä ei tosiaan tunnu olleen lainkaan fataalia. On selvää, että hänen saavutuksillaan ihmisen on nukuttava yönsä erittäin hyvin ja tehtävä töitä suunnilleen koko valveaikansa."
Koivistoa itse askarrutti uskoon liittyvät asiat koko hänen elämänsä ajan ja usein palasi näihin asioihin. Itse uskon, että elämänsä ehtoolla yhä useammin ja vakavammin kuin huomasi masennuksensa vallassa ettei maallisilla teoilla loppupeleissä ole yhtään, ei siis yhtään, mitään merkitystä. Se miten hän suhtautui viime metreillä elävään Jeesukseen niin emme me sitä tiedä. Jos Tellervo tietää niin tuskin sitä esiintuo.
Itsekin jossain vaiheessa älyät tämän - jos Jumala suo!
"Kekkonen teki aiankin ratkaisun aivan elämänsä viime hetkillä, kertoi yksi hänen henkilökuntaansa kuulunut uskova ihminen."
Näin siinä oli käynyt. Tämän kertoi Kekkosta viime vuosina hoitanut naishenkilö! Kekkonen tunnusti uskonsa Jeesukseen.
Kekkonen ei tiennyt enää edes omaa nimeään tuossa vaiheessa. Jos Pyhä Henki saa aikaan sen että valehdellaan ja levitetään valheita, en koskaan päästä sitä kaveria kammariini.
>Koivistoa itse askarrutti uskoon liittyvät asiat koko hänen elämänsä ajan ja usein palasi näihin asioihin.
Siis usein. No missä kaikkialla?
>Itse uskon, että
Me kaikki tiedämme että sinä uskot kaikenlaista, mutta sillä ei valitettavasti ole mitään merkitystä kuin itsellesi.
'Tämän kertoi Kekkosta viime vuosina hoitanut naishenkilö! Kekkonen tunnusti uskonsa Jeesukseen.'
Surullista että tuo uskis emäntä päätti kertoa asiansa juurikin patologisena valehtelijana tunnetulle ihmiselle. Huono valinta viestin jatkajaksi -- olisi kertonut vaikka Tyrkön Maaritille.
Onko muijasi mykkä ja rampa?
Ei oo mutta treffit luvassa. Haluaisin yllättää muijan asiantuntijan opeilla. Miten sinä tykkäät että pilluasi nuollaan?
Uskoisin että tyyli ei ole ongelma, mutta se että kukaan ei tule nuolasemaan voi hyvinkin olla...
>Tänään muuten tulee teeveestä Tellervo Koiviston haastattelu, missä on ennenkuulumattoman rajuja kohtia.
No äläs nyt taas liioittele. Suunnilleen kaikki on kyllä kuultu ennenkin. Ne rajutkin kohdat. Mutta hyvä haastattelu, haastattelija ja haastateltava.
Näitä urbaanilehendoja tyypeistä, jotka "tulivat uskoon kuolinvuoteellaan" on vino pino ja yleensä todistajiakin vain yksi. Kekkonen oli koko ikänsä kristitty ja on voinut toki viimeisinä hetkinä jutella myös uskon kysymyksistä. Ei siinä mitään ihmeellistä olisi.
Darwinista väitettiin samaa mutta se lienee humpuukia koska hänen vaimonsa, joka valvoi samassa huoneessa ei vahvistanut koskaan moista. Toki Darwin oli myös kristillisen kulttuurin tuote. Evoluutioteoria se tässä on ilmeisesti hiertänyt muutamia ja ollut se asia joka riepoo eikä suinkaan mahdollinen "jeesuksettomuus".
Jasser Arafatista sanottiin, että tuli kristilliseen uskoon kuolinvuoteellaan ja tell me about it. Hän suhtautui koko ikänsä Jeesukseen myönteisesti, osallistui joka joulu Betlehemin joulujumalanpalvelukseen ja kutsui Jeesusta palestiinalaisten kuninkaaksi. Politiikkaa toki osin mutta en pidä ihmeenä vaikka loppuhetkilläänkin olisi jutellut myös Jeesuksesta, muslimeillekin tärkeästä hahmosta jonkun kristityn kanssa. Hän tunsi elämänsä aikana monia kristittyjä, muitakin kuin palestiinalaisia.
>Kekkonen oli koko ikänsä kristitty ja on voinut toki viimeisinä hetkinä jutella myös uskon kysymyksistä.
Fataalin aivoverenkiertosairautensa vuoksi Kekkonen tuskin pystyi juttelemaan mistään ainakaan kuukausiin ennen lähtöään Tuonelaan. Jo viimeisinä presidenttikuukausina puheet alkoivat olla aiheen vierestä, ja hänhän eli vielä viitisen vuotta siitä sairauden vaikeutuessa koko ajan.
Olisko sillä viimehetken ratkaisulla pois pyyhitty se, että koko elämänsä petti vaimoansa?
Onhan aviorikos kuitenkin tuomittujen asioiden listalla.
Ja jos oli pois pyyhitty, niin voiko kuka tahansa elää miten tahansa ja vähän ennen kuolemaansa saada kaiken tekemättömäksi, kun ottaa Kristuksen voitelun?