niitä riittää. unohtakaa jo ne helvetin sähköautot.
Luonnonsuojeluliitto vaatii kaivoslakiin parannuksia ja kaivoksille velvoitteita.
KAIVOKSET Kaivoslaki ei tällä hetkellä takaa ympäristön näkökulmasta kestävää kaivostoimintaa, sanoo Luonnonsuojeluliitto. Liiton mukaan kaikesta Suomen jätteestä 75 prosenttia syntyy louhinnan ja kaivostoiminnan yhteydessä, mutta nykyinen kaivoslaki ei edistä kiertotaloutta.
Kaivosten happama sivukivi aiheuttaa jäteongelman, jonka seurauksena vaarana on ympäristön pilaantuminen. Tämän takia myös valtion talous voi rasittua vielä satoja vuosia kaivoksen toiminnan loppumisen jälkeen.
Useat kaivokset ovat ylittäneet ympäristölupien määräyksiään viime vuosina. Esimerkiksi Hannukaisen hanke Kolarissa uhkaa arvokkaita vesistöjä ja matkailualueita. Hituran kaivoksen konkurssi taas osoittaa kaivosalan riskejä valtiontaloudelle.
Kaiken lisäksi kiertotalouden puuttuminen on energian ja uusiutumattomien luonnonvarojen tuhlausta.
– Kiertotaloutta edistävät toimenpiteet jäävät tyngiksi, jos kaivokset jätetään tavoitteiden ulkopuolelle. Ympäristöasioiden kunnianpalautus on tarpeen, ja siksi kaivoslaki on päivitettävä 2020-luvulle, sanoo Luonnonsuojeluliiton toiminnanjohtaja Päivi Lundvall.
Jos kaivoksille ei nyt aseteta parempia ympäristö- ja kiertotalousvelvoitteita, kaivosten aiheuttamat haitat voivat lähitulevaisuudessa vain pahentua. Suomenkin tavoitteena on sähköautojen määrän lisääminen. Lisää sähköautoja tarkoittaa kuitenkin lisää kaivoksia, koska sähköautojen akut tarvitsevat mineraaleja.
Jos kaivoksia ei saada mukaan kiertotalouteen, hyvä kehitys sähköautojen osalta voi johtaa jätteen ja kaivosten määrän merkittävään kasvuun. Yksi esimerkki tästä on se, että EU:n komissio arvioi, että vuonna 2025 vain 40 prosenttia sähköautojen mineraaleista kierrätetään. Energia- ja liikennemurros eivät saa Luonnonsuojeluliiton mukaan perustua kertakäyttökulttuuriin.
Kiertotalouden edistäminen kaivostoiminnassa on yksi viidestä Luonnonsuojeluliiton tavoitteesta kaivoslain uudistamiselle. Kaivoslakia tulee päivittää, koska kaivoslain uudistamisessa ympäristöasiat jäivät puolitiehen.
Uudistamistarvetta tukevat viime vuosien uutiset lukuisilta ongelmakaivoksilta ja se, että kaikista teollisuudenaloista kaivostoiminnalla on suomalaisten silmissä huonoin maine. Jyväskylän yliopiston vuonna 2018 julkaiseman kyselytutkimuksen mukaan 54 prosenttia suomalaisista ei suhtaudu luottavaisesti siihen, että kaivostoimintaan liittyvällä ympäristölainsäädännöllä pystytään ehkäisemään toiminnan ympäristö- ja terveyshaittoja.
Luonnonsuojeluliitto vaatii kaivoslakiin parannuksia ja kaivoksille velvoitteita.
KAIVOKSET Kaivoslaki ei tällä hetkellä takaa ympäristön näkökulmasta kestävää kaivostoimintaa, sanoo Luonnonsuojeluliitto. Liiton mukaan kaikesta Suomen jätteestä 75 prosenttia syntyy louhinnan ja kaivostoiminnan yhteydessä, mutta nykyinen kaivoslaki ei edistä kiertotaloutta.
Kaivosten happama sivukivi aiheuttaa jäteongelman, jonka seurauksena vaarana on ympäristön pilaantuminen. Tämän takia myös valtion talous voi rasittua vielä satoja vuosia kaivoksen toiminnan loppumisen jälkeen.
Useat kaivokset ovat ylittäneet ympäristölupien määräyksiään viime vuosina. Esimerkiksi Hannukaisen hanke Kolarissa uhkaa arvokkaita vesistöjä ja matkailualueita. Hituran kaivoksen konkurssi taas osoittaa kaivosalan riskejä valtiontaloudelle.
Kaiken lisäksi kiertotalouden puuttuminen on energian ja uusiutumattomien luonnonvarojen tuhlausta.
– Kiertotaloutta edistävät toimenpiteet jäävät tyngiksi, jos kaivokset jätetään tavoitteiden ulkopuolelle. Ympäristöasioiden kunnianpalautus on tarpeen, ja siksi kaivoslaki on päivitettävä 2020-luvulle, sanoo Luonnonsuojeluliiton toiminnanjohtaja Päivi Lundvall.
Jos kaivoksille ei nyt aseteta parempia ympäristö- ja kiertotalousvelvoitteita, kaivosten aiheuttamat haitat voivat lähitulevaisuudessa vain pahentua. Suomenkin tavoitteena on sähköautojen määrän lisääminen. Lisää sähköautoja tarkoittaa kuitenkin lisää kaivoksia, koska sähköautojen akut tarvitsevat mineraaleja.
Jos kaivoksia ei saada mukaan kiertotalouteen, hyvä kehitys sähköautojen osalta voi johtaa jätteen ja kaivosten määrän merkittävään kasvuun. Yksi esimerkki tästä on se, että EU:n komissio arvioi, että vuonna 2025 vain 40 prosenttia sähköautojen mineraaleista kierrätetään. Energia- ja liikennemurros eivät saa Luonnonsuojeluliiton mukaan perustua kertakäyttökulttuuriin.
Kiertotalouden edistäminen kaivostoiminnassa on yksi viidestä Luonnonsuojeluliiton tavoitteesta kaivoslain uudistamiselle. Kaivoslakia tulee päivittää, koska kaivoslain uudistamisessa ympäristöasiat jäivät puolitiehen.
Uudistamistarvetta tukevat viime vuosien uutiset lukuisilta ongelmakaivoksilta ja se, että kaikista teollisuudenaloista kaivostoiminnalla on suomalaisten silmissä huonoin maine. Jyväskylän yliopiston vuonna 2018 julkaiseman kyselytutkimuksen mukaan 54 prosenttia suomalaisista ei suhtaudu luottavaisesti siihen, että kaivostoimintaan liittyvällä ympäristölainsäädännöllä pystytään ehkäisemään toiminnan ympäristö- ja terveyshaittoja.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Sähköautot ei saastuta.
Siksi kaivos pitää avata.