Päivi Räsänen sanoi, että makusote sai kaatua, eikä sillä ollut kunnolla edes hallituspuolueiden kansanedustajien tukea.
Tuon tilalle Päivi esittää viiden järjestämisalueen mallia, jotka muodostuisivat nykyisten yliopistollisten sairaaloiden erityisvastuualueille.
Eli ei kepulaisia maakuntahimmeleitä, eikä kokoomuslaisia pörriäisiä, vaan nykypohjalle rakennettu malli, jossa yksityissektorilta voitaisiin ostaa tarvittaessa lisäpalveluita asiakasseteleiden ja maksusitoumusten avulla. Kuten tähänkin asti.
Itse kannattaisin juurikin jotain tuon tapaista mallia.
https://www.kd.fi/2019/03/08/rasanen-ehdottaa-terveydenhuoltoon-viisi-jarjestamisaluetta/
Tuon tilalle Päivi esittää viiden järjestämisalueen mallia, jotka muodostuisivat nykyisten yliopistollisten sairaaloiden erityisvastuualueille.
Eli ei kepulaisia maakuntahimmeleitä, eikä kokoomuslaisia pörriäisiä, vaan nykypohjalle rakennettu malli, jossa yksityissektorilta voitaisiin ostaa tarvittaessa lisäpalveluita asiakasseteleiden ja maksusitoumusten avulla. Kuten tähänkin asti.
Itse kannattaisin juurikin jotain tuon tapaista mallia.
https://www.kd.fi/2019/03/08/rasanen-ehdottaa-terveydenhuoltoon-viisi-jarjestamisaluetta/
Vastaukset 20
Vanhimmat
Tuohan kuulostaa ihan kelvolta. Päkä on usein ihan järkevä, kun aihe ei sivua hänen uskoaan. Kun sivuaa, järki pakenee johkin ja PH valtaa estradin.
Luin tuon Päivin jutun jo aiemmin ja ajatus tuntui heti varsin järkevältä ja kaikin puolin toteuttamiskelpoiselta.
Tuokin pysäytti, kun Päivi kirjoitti, että "(Noiden viiden) Erityisvastuualueiden väestöpohja on riittävän suuri niin järjestämisosaamisen kuin kustannusvaihtelun tasaamisen näkökulmasta."
Eli noissa viidessä alueessa olisi riittävän suuren väestöpohjan ansiosta a) riittävästi järjestämisosaamista ja b) riittävästi kantokykyä kustannusvaihteluille.
Eli jos joku kunta kyykkäisi, niin palvelut silti ei.
Siis kun muut puhuu samassa yhteydessä usein leveämmistä hartioista, aivan kuin kymmenen muulia jaksaisi kantaa yhdessä enemmän kuin 10x1 muuli, niin Päivi puhuukin riittävän suuresta väestöpohjasta, joka jakaa nuo kustannusvaihtelut.
Eli kuntien kantokyvyn heilahteluiden tasaamisesta, jos oikein tuon ymmärsin.
Tuo oli ensimmäisen kerran jokin minustakin järkevä syy suuremmalle väestöpohjalle soten suhteen.
Päkällä on fiksuja ajatuksia, ja kuten Repe sanoin, varsinkin silloin kun ei sotke sitä uskontoaan asioihin. Eihän Päkän ministerikausikaan aikoinaan mikään katastrofi ollut.
Äärikonservatiiveilla on usein ajattelussaan oma musta pisteensä, mutta sen ulkopuolella homma voi toimia ihan hyvin.
>Eihän Päkän ministerikausikaan aikoinaan mikään katastrofi ollut.
Ei, eikä etenkään Päivi Nergille. 😉
Välillä Päivillä on ihan viisaita ajatuksia, joita olettaisi kuulevan ainoastaan ateisteilta, mutta sitten on se musta pimeys, joka peittää kaiken alleen.
Voiko sitä sitten sanoa persoonallisuuden häiriöksi?
Vähän niinkuin Tapio Suominen, mutta ilmenee eri tavalla.
Kutsuisin sitä defenssiksi.
Missä Päivin puoluetoveri usko.vainen?
Tuskin u.v-R nytkään edes ymmärtää, mistä puhutaan. 🧐
Tämähän jännää! Tässä taas yksi jumalaton komppaa Päivin sote-mallia😨
Eikä se krisseleitten vanhusasiavaltuutettukaan mikään huono idea ollut. Tai ole. Siis hyvähän se on.
"Viime vaalikaudella ministerinä ehdotin viiden järjestämisalueen mallia, jonka valmistelu jäi valitettavasti kesken."
Ei jäänyt kesken, vaan se hylättiin lopulta perustuslain vastaisena (em. PeVL 67/2014 vp). Perustuslakivaliokunnan mukaan se olisi rajoittanut liikaa kunnallista itsehallintoa. Suomeksi tarkoitti, että em. pienen kunnan asukkaiden mahdollisuudet vaikuttaa terveyttään koskevaan päätöksentekoon olisivat olleet käytännössä olemattomat. Homma siis kuivui silloinkin kokoon.
Malli esiteltiin muuten Stubbin perustaman parlamentaarisen työryhmän (kaikki puolueet mukana) tuloksena. Päivi ei kuulunut kyseiseen ryhmään lainkaan.
Ahaa, Päivillä olikin asiassa koira haudattuna.
Se luultu valonpilkahdus olikin valheen pilkahdus.
Siinä tapauksessa Päivillä ei olekaan epäilemääni jakautunutta persoonallisuutta.
>> Perustuslakivaliokunnan mukaan se olisi rajoittanut liikaa kunnallista itsehallintoa. <<
Eli pitäisikö asiassa edetä Päivi Räsäsen ehdottomalla tavalla eli parlamentaarisesti ja jos tuo perustuslaki on esteenä, niin muuttaisin perustuslakia koskien tuota kunnallista itsehallintoa.
Tjaa...
Siinä edellisen hallituksen ehdotuksessa kunnilla oli oikeus saada edustajansa näihin sote-alueisiin. PLV katsoi kuitenkin, että jos mennään suhteellisella tavalla eli asukasluvun mukaan, niin pienten kuntien asukkaiden vaikutusmahdollisuudet jäävät olemattomiksi.
Uudessa esityksessä (eli nyt kaatuneessa) tämä ongelma otettiin huomioon sillä, että sote-alueina toimisivat vaaleilla valitut maakunnat. Perustuslaki mahdollistaa jo nyt tämän.
Kunnilta voidaan ottaa pois tehtäviä ja siirtää ne maakunnan hoidettavaksi, kunhan asukkailla on edelleen demokraattinen mahdollisuus vaikuttaa maakunnan päätöksiin. (Tämä on ia aika hassua, koska lopputulos on täysin sama kuin edellisessä mallissa, mutta juridisesti päätös on nyt mahdollinen).
Nyt esitys kuitenkin törmäsi PVL:ssä useampaan asiaan kuten maakuntien velvollisuuteen pitää omaa toimintaa, yhtiöittämiseen ja rahoitukseen. Mutta syyt ovat erit. Kyse ei ollut yksinomaan kuntien itsehallinnosta, vaan siitä, että katsottiin joidenkin kohtien johtavan tilanteeseen, jossa perustuslakia rikotaan (em. oikeus julkiseen sairaanhoitoon).
Tahtoo sanoa, että maakuntien varsinainen lukumäärä ei vaikuta tähän millään tavalla. Tilanne perustuslain kannalta olisi jokseenkin sama, oli maakuntia sitten 5 vai 18. Todellinen ongelma on muualla kuin maakuntien lukumäärässä.
Kiitos infosta.
Juu eikä se lukumäärä 5 tule muusta kuin asiantuntijasuositusten perusteella ja sekin sillä lähtöolettamuksella, että keskittämisestä tulisi säästöjä. Eli jollain tasolla ne on hihasta vedettyjä niin demarien tämänhetkinen18, kuin Räsäsen viisi aluettakin.
ps Tanskassa kuulemma ajetaan maakuntia alas, liekö totta
Pitää paikkaansa. Tanskassa tehtiin 2000-luvun puolivälissä aluehallinnon uudistus, jossa em. sairaanhoito keskitettiin 5 sote-alueeseen. Nyt ollaan siirtymässä takaisin siten, että em. terveydenhuolto ja kuntoutus tuodaan takaisin kuntien vastuulle. Pääsyynä on, että palvelut karkasivat varsinkin maaseudulla ja pienissä kaupungeissa liian kauas (ja Tanska on lilliputti Suomen etäisyyksiin verrattuna).
Keskittämisestä voi tulla säästöjä, tai sitten ei. Siinä on monta tekijää yhtä aikaa. Mutta perusongelma keskittämisessä on, että Suomessa ei ole vieläkään olemassa sellaista järjestelmää, jonka perusteella voitaisiin seurata ja vertailla asiaa.
Otetaan esimerkiksi leikkaukset. Me tiedämme, että yliopistosairaalassa on kalliimpi hinta leikkaukselle kuin keskussairaalassa, jolla on taas kalliimpi hinta kuin aluesairaalalla. Tämä johtuu päivystysvelvollisuudesta.
Nyt ideana oli Sipilän hallituksella, että jos keskitetään leikkaukset isoihin sairaaloihin, niin yksikköhinta laskee. Mutta laskeeko se niin paljon, että on edullisempaa keskittää leikkaukset vai käykö niin, että leikkauksia joudutaan tekemään ylitöinä, joka taas nostaa hintaa. Kukaan ei tiedä, koska sellaista seurantajärjestelmää ei ole olemassa. Asiaa perusteltiin potilasturvallisuudella, mikä on sinällään kiva, mutta meillä ei ole myöskään järjestelmää jolla leikkausten laatua seurattaisiin. Me emme tiedä, lisääntyikö turvallisuus vai ei.
Sipilän hallitus sai runsaasti kritiikkiä lainvalmistelusta ja puuttellisista perusteiluista - ja ihan asiasta.
Mutta ihan se perusongelma koko sote-hässäkässä on...
Vuonna 2000 erikoissairaanhoitoon käytettiin 4,6 mrd.
Vuonna 2015 erikoissairaanhoitoon käytettiin 7,2 mrd.
Erikoissairaanhoidosta menee kunnalle lasku. Se on maksettava ja kunnalla on tällä hetkellä hyvin vähän vaikutusmahdollisuuksia pienentää sitä laskua. Hintalappu kasvaa koko ajan.
Vuonna 2000 perusterveydenhuoltoon käytettiin 2,6 mrd.
Vuonna 2015 perusterveydenhuoltoon käytettiin 2,8 mrd.
Tarkoittaa, että kuntien em. terveyskeskuksiin pistämät rahat ovat nousseet paljon hitaammin kuin erikoissairaanhoidon kustannukset. Syykin on selvä. Kun rahamäärä (veropotti) kasvaa hitaammin kuin erikoissairaanhoidon lasku, on kunnan tingittävä jostakin. Ja se jostakin on perusterveydenhuolto. Se tarkoittaa vähemmän henkilökuntaa ja palveluita terveyskeskuksissa. Ja jonot kasvavat.
Samaan aikaan valtio on leikannut kuntien valtionosuuksia 2,8 mrd ja vanhustenhuollon menot kasvanneet ovat liki saman verran. Yhtälö on vaikea, mutta en ihan näe millä tavalla maakuntien perustaminen tai valinnanvapaus ratkaisisivat tämän perusongelman.
(Lääkäreitä oli muuten v. 2000 reilut 15 000, v.2015 jo yli 21 000)
(Tilastot ovat THL:n)
Ok, kiitos.