En halua disserwisseröidä, mutta en muista nähneeni disseltä aloitusta tästä aiheesta.
Palstapojat jauhavat jauhamasta päästyään siitä kuinka pahalta heistä tuntuu kun se nuoruuden rakkaus jäi kokematta. Varmaan se katkeroittaa, mutta onko tuo lopultakaan niin invalidisoivaa? Mitä väliä sillä on, rakastuuko kaksikymppisenä vai viisikymppisenä?
Ainahan voidaan vedota siihen, että kun jäi ne nuoret naiset kokematta, mutta onko sekään kuitenkaan invalidisoivaa? Ihminen ikääntyy, ja on aika luontevaa että myös kumppanit ovat lähempänä omaa ikäluokkaa.
Palstapojat jauhavat jauhamasta päästyään siitä kuinka pahalta heistä tuntuu kun se nuoruuden rakkaus jäi kokematta. Varmaan se katkeroittaa, mutta onko tuo lopultakaan niin invalidisoivaa? Mitä väliä sillä on, rakastuuko kaksikymppisenä vai viisikymppisenä?
Ainahan voidaan vedota siihen, että kun jäi ne nuoret naiset kokematta, mutta onko sekään kuitenkaan invalidisoivaa? Ihminen ikääntyy, ja on aika luontevaa että myös kumppanit ovat lähempänä omaa ikäluokkaa.
Vastaukset 166
Vanhimmat
Tämä on ikuisuusmysteeri minullekkin 🤔
Jäi muuten minultakin nuoruuden rakkaudet täysin kokematta. Eka poikaystävä tuli vasta 22 vuoden iässä, ja häneen tunsin kyllä alkuihastusta (kuten myös seuraavaan eksääni) mutten mitään "syvää rakkautta".
Mitä meinaat termillä "syvä rakkaus"?
Sellainen totaalinen "jalat alta" -fiilis, jonka eron lievempään alkuihastukseen huomaa sitten kun sen kokee. Olen muutaman kerran kokenut sellaisenkin, tosin ainoastaan "rakastumisena", en vielä toistaiseksi yhtenäkään pitkäkestoisempana "rakastamisena".
Eipä sillä ole väliä. Toisaalta katkeruus estää aika tehokkaasti rakkauden.
Klishee, mutta parempi rakastaa ja menettää kuin olla rakastamatta ollenkaan.
Tämä on niin totta, toki viisikymppisenäkin voi rakastua kaksikymppiseen. Oleellista miehelle ei ole minkä ikäinen on itse, vaan minkä ikäiseen naiseen on rakastunut.
Niin ja rakkaus ja rakastuminen ei mielestäni ole riippuvainen iästä sukupuolesta/seksuaalisesta suuntautumisestasi tai muusta vastaavasta, se on kahden ihmisen välillä oleva tunneside!😊
Ihan ilman mitään disserwisseröinjtiä sanoisin että nuoruudenrakkaus on ainutkertaista jos/kun kummallakaan ei ole menneisyyden painolasteja niskassaan.
Tuosta olen ehdottomasti eri mieltä.
Rakkaus ei ole kiinni historiasta, vaan kahden ihmisen välisestä kemiasta.
Eikö tämä näin ollen ole persoonallisuuskysymys. Herkemmille rakkaus on ainutkertaista kun ei ole liika painolasteja. Mutta jos on itse pannut lammasta, ja toinen koiraa niin kummankaan menneisyydelle ei liene enää siinä vaiheessa väliä.
Lienet oikeassa.
On varmasti raskasta elää nelikymppisenä yhtä puhtoisena kun oli syntyessään?
Ei ole mahdollisuuksia kokea sitä puhtoista rakkautta toisen yhtä puhtoisen kanssa.
Rakkaudessa+ennestään+kokemattomalla+on+rakkautta+100%+jäljellä+sulle.+Yhdeksän+suhteen+jälkeen+on+enää+10%,+99+suhteen+jälkeen+prosentti,+revi+siitä.
Olisiko noin? Ihmisen tulisi rakastaa säästeliäästi että sitä tunnetta olisi käytössä tarpeen vaatiessa vielä elämän ehtoopuolellakin...
Nimenomaan niin, jos rakkauttaan on käyttänyt säästeliäästi siitä riitää vanhanakin. Katso vaikka tuntemiasi sarjasuhteilijoita, uskotko tosissasi että ne voisi löytää vielä kestävän rakkauden? tuskin vaan jos itsellä on antaa enää puoli prosenttia.
Eksyit nyt aiheesta, tässähän on tarkoitus vihjata neitsytsedille että on yhdentekevää milloin menettää neitsyytensä.
On tuo kyllä kerta kaikkiaan jännä elämäntapa, että jos ei viisikymppisenä saa kokematonta naista, niin on sitten loppuelämänsä yksin. Ja yksin on oltu edelliset vuosikymmenet. En ole tuollaiseen ajattelutapaan törmännyt koskaan ennen.
Eiköhän tuossa ole kyse trollailusta. En ainakaan itse ole huomannut että tässä iässä rakkaus olisi jotenkin väljehtynyttä tai merkityksettömämpää.
Ennemmin sitä nuorena suhtautui rakkauteen välinpitämättömästi, silloin ajatteli että kun yksi ovi sulkeutuu, niin toinen avautuu. Ei silloin arvostanut rakkautta niinkuin nyt varttuneempana. Noin siis ainakin itselläni.
Kuinkas sulle kävi sen heidin kanssa? rakkauden täyttymys jäi kokematta kun et kyennyt vain rakastamaan, mieli täyttyi epäilyistä ja olosuhteiden tuottamista harmeista niin ettet edes yrittänyt tosissasi.
Kerron tuosta asiasta sitten kun on sen aika.
Ei niillä entisillä suhteilla ole mitään merkitystä sen rakastumisen kanssa, sillä ihan hyvin sitä voi rakastua joskus vanhemmallakin iällä, kun ei se ole mitenkään välttämätöntä kokea kaikkea elämässä heti nuorena.
Tottakai niillä on. Jos karekloiden toinen osapuoli antoi jo kaiken rakkautensa muille ennen sinua se on sinulta pois, saat siltä vain jonkun tähteeksi jääneen jämärakkauden samaan aikaan kun sinun pitää olla kaikessa, tottakai, parempi kuin ne menneet jotka sai puhtaimman, pyyteettömän rakkauden itselleen.
Odotamme avautumista.
Tuossa+ylempänä+ketjussa+puhuttiin+siitä,+että+nainenhan+on+voinut+olla+suhteessa+myös+rahan+tai+statuksen+takia.+Hän+lienee+erottuaan+kykeneväinen+antamaan+rakkauttaan+täysistä+(100%)+varastoista+kun+niitä+ei+ole+tuhlattu.
Korjaan: alempana ketjussa puhuttiin.
Eihän se rakkaus ole mihinkän pois mennyt, kun sitähän voi ihminen rakastua vaikka kymmenen tai vaikka 20 kertaa elämänsä aikana. Kuulostaa vaan jonkun teini-ikään jämähtäneen puheilta tollaiset katkeroituneet puheet siitä, kun ei saanut mahdollisuutta rakastua joskus silloin teini-ikäisenä niiden "parhaiden" vuosien aikana, jolloin olisi ollut itse sille naiselleen ensimmäinen mies elämässään.
Ei se mitään jämärakkautta ole, jos sitä rakastuu uudestaan ja vanhempana. Sitten varsinkin kun sitä elämänkokemustakin on kaikesta enempi, niin se rakkauskin on vielä aidompaa ja parempaa, kun joskus teini-ikäisenä.
Kummasti kyllä aina palstan miehet haikailevat vaan niitä teini-iän vuosia, vaikka se elämä olisi monin eri tavoin paljon parempaa ja onnellisempaa sitten aikuisiällä, kun joskus ala-ikäisenä tai hädin tuskin täysi-ikäisenä.
Viittaan taas disserwisswröinnin perussääntöön jonka mukaan tuo nainenhan on sitten rakastanut itseään kybällä ja sitten on varmaan rakastanut sitäkin joka on ne hyödykkeet kuovuttanut, luulen ettei sillä naisella ole enää kovin paljon rakkausprosenteja jäljellä. Itseasiassa huomaan että vaikka olen pitänyt wisseröintiä aika päättömänä teoretisointina tässä kohtaa se kyllä vastaa omiakin näkemyksiäni :)
Kyllä se on jo niin moneen kertaan käytettyä rakkautta että mahtaako siitä enää mitään tulla?
Älkää kuitenkaan pitkästykö jos en puoleen vuoteen tai vuoteen avaudu asiasta.
Kuviot on selkeät, mutta täytyy antaa kaikille osapuolille aikaa parannella haavojaan.
Haavoja? Tuliko haavoja? Missä on Heidi?
Kyllä se nyt ois hyvä tässä kohtaa avautua niin sitten saat kivemman juhannuksenkin kun asia on hoidettu.
Ovatko haavat henkisiä vai fyysisiä? veikkaan edellistä ja sehän on vain mielentila. wisserdesseröinti vai mikä se nyt oli opettaa että ensin pitää opetella rakastamaan itseään niin sitten ei ehkä noita haavojakaan tule pahemmin.
Ei kenellekään tullut fyysisiä haavoja, ja me tapailemme.
En kuitenkaan perkaa yksityisasioitani tällä palstalla enempää, sanon vain että kaikki on hyvin. Ehkä jossain kohtaa teen tilannepäivityksen kun on sen aika, mutta yksityiskohtiin en mene silloinkaan.
Onnea täällä toivotaan eikä mitään muuta. Yritä nyt pysyä siinä tilanteessa ettei mene reisille.
Mulle ei ole jäänyt epäselväksi että minun identiteettini on muutaman palstavakkarin tiedossa.
Minulle asia on ookoo, mutta se on asia joka minun pitää huomioda muiden ihmisten takia. En ole tällä hetkellä aktiivisena millään sosiaalisen median alustalla, ja mikäli aktivoidun jossakin, niin aina vain niin ettei ulkopuoliset tule koskaan näkemään päivityksiäni tai niiden tietoja joihin pidän yhteyksiä.
Olen vain varovainen.
Öö...? Nyt meni jakauksen yli, että heilahti.
Siis minä en ainakaan halua tietää, muuta kuin sen, mitä itse sanot. Ja mitä palstalla haluat sanoa eli normaalia keskustelua. Ei kai täällä kukaan halua kenenkään yksityisiä tietoja ellet sinä sitten itse? Ei oikein sovi kuvioon.
Sitä paitsi kunhan nyt tässä vanavedessä lämpimikseni ja ystävällisyyttäni sinut huomioin.
Olet yhä tuntematon minulle.
Sori, joo, antaa olla.
On yhdentekevää mitä myönnät palstalla julkisesti, minä tiedän mikä on totuus.
Minä olen avoimesti kirjoittanut asioistani täällä, eikä se ole minulle ongelma. Kirjoittelin avoimesti Heidistäkin, mutta nyt kun asiat ovat liikahtaneet suuntaan että joku stalkkeri voisi joku päivä osata yhdistää oikean henkilön minuun, en voi tietenkään enää kirjoitella aiheesta avoimesti.
Kiitos näkemiin kun menet tuommoselle linjalle. Ei ole mitään sanottavaa. Minua ei kiinnosta sinun elämäsi.
Valehtele vaan minusta niin kuin aina ilkeyttäsi teet.
Näin se käy, kun toiselle hyvää toivotat.
Ja lisään vielä, että jos milliäkään valehtelua ja mustamaalaamista minusta, en tule koko kesänä enää tänne. Paa se siihen pieneen mielees.
Et oo muuttunu miksikään.
Joku agendahan sinullakin pitää olla.
On ihmisellä vitun tylsää.
Älä viitsi uhriutua.
Minulla on vahva luotto siihen ettei kukaan teistä käytä tietojaan minua vastaan, mutta minulla on myös lähipiirini joiden puolesta en voi ottaa riskiä ja kirjoitella heidän asioistaan avoimesti.
Omista asioistani voin olla avoin, mutta niiltä osin kun "minun asiani" linkittyvät läheisiini, joudun pidättäytymään avautumisista.
Ketään ei KIINNOSTA. Pane sitten turpasi kiinni äläkä läpätä joutavista asioistasi.
ÄLÄ KERRO MITÄÄN. KETÄÄN EI KIINNOSTA. Meneekö kaaliin???
Asia on loppuunkäsitelty, mene vaikka keisarinna Helenan kanssa naimisiin niin ketään ei kiinnosta eikä maapallo pomppaa radaltaan
ja opettele normaali keskustelukäytäntö.
"kukaan teistä käytä tietojaan minua vastaan,"
-Sairas mieli.
Illanjatkot.
Älä nyt hikeenny.
Mulla on syyni sille kun lopetin päivittämästä tietoja tästä asiasta palstalle. En ottanut tänä iltanakaan asiaa esille, vaan sen teki Harmis, ja sinä jatkoit.
Nyt kuitenkin tiedät että en tule käsittelemään aihetta palstalla, joten voimme keskustella muista aiheista.
Myöhäistä. Minä en keskustele enää kanssasi mistään. Sen menit nyt sössimään. Se oli multa kädenojennus ja itse pilasit.
Menikö jakeluun: En mistään aiheesta. Keskustele kuule ihan kenen muun kanssa hyvään.
Ja tiedätkö mitä : Haista paska.
Ymmärrät kai sen, että mulla on ihan hyväksyttävät syyt olla riepottelematta muihin ihmisiin liittyviä asioita palstalla?
Aikaisemmin mulla ei ollut syytä olettaa että kukaan voisi osata yhdistää Heidiä minuun, mutta nyt minun on syytä huomioida sekin mahdollisuus.
Se on vain varovaisuutta.
Olipa outo raivokohtaus, mitättömästä asiasta.
Näyttää siltä, että keskustelussa miespuolinen sotki tilanteen. Jos saa sivusta arvioida. Naisen viha on pitkäaikaista.
Millä tavalla sotki? Sanoi ettei halua kertoa enempää yksityisasioistaan. Miksi kukaan luottaisi joihinkin palstalaisiin.
En haluaisi olla tuolla tavoin ajattelevan kumppani myöhemmällä iällä. Eivät arvosta.
Mitä iäkkäämpi hurtta, sitä vaikeampaa on tissivastuun ottaminen.
-flowersreally-
Disentti Disse disservwesseröi tuon sun vastauksen kyllä ihan mullinmallin kunhan ehtii paikalle disseröinniltään live-elämässä.
Missähän se on...hmm.
Varmaan pärtsäilemässä:
https://www.youtube.com/watch?v=ABX0ELBe3rg
Ettei vaan ois jo johonkin jengiin liittynyt...
Kannatkos omias vastuullisesti?
Et oo missään mc-jengissä, hyvä : )
En sentään. Huruuttelin kartsaa ja kävin sukulaistätykkää moikkaamassa, kun sattu pihallaa äihäilemään. No sirllähän piti kahvia kuroa ja höpöttää tuntitolkulla. 😁
Hyvä, kuulostaa leppoisalta. Täti pitäny hyvänä kun vieraita sai, kuhan ei vaan ruppee yöllä kahvinpuru kipristyttämään :)
No eiköhän tuo anna nukkua.
Sellainen velmu mummukka toi... wuppis on varmaan samanlainen isona. 😁
Se on mutsin isän veljen vaimo. Sen mies kuoli 14 vuotta sitten ja ikää on liki 80 vuotta, mutta siinä se näpräs näyttää älykännykästään Riikasta otettuja kuvia. 😂
Se mummukka ei aio jäähä nurkkaan homehtumaan. 😁💪
Käy lenkillä ja uimassa vieläkin ja kaahailee autolla. Asuu omakotitalossa ja ei vanhene yhtään. 😃
Wau. Reippaampi ku meikäläinen. Ei tuossa köpäköitymään pääse eikä pidäkään. Täti on rautaa. Älykännyt ja kaikki :D Hyvä, että käyt. voi olla yksinäistäkin joskus...
Hei mutta öitä nyt,
pitää mennä.
Öitä vaan. 👌
Disse: "mutta siinä se näpräs näyttää älykännykästään Riikasta otettuja kuvia. 😂 "
Riikasta kohta vähän ihmetytti. Kuka Riikka vai onko kyseessä kaupunki Riika? Silloin se taipuu "Riiasta otettuja kuvia"?
Miten on suunnitelmat juhannukseksi? Oletko milloinka töissä ja vapaalla? Meinaatko rentoutua Santtua nauttien ja saunoa? Entä juhannuskokko?
Tuosta Riikasta tuli mieleen, että minä sain alle kouluikäisenä kokea alle kouluikäisen rakkauden. Yksi Riikka ihastui minuun ja alkoi leikkimään kodista kanssani. Riikka oli hammaslääkärin tytär, joka ilmoitti, että isona hän menee naimisiin minun kanssani. Ongelma tässä suhteessa oli se, että kuulin Riikan parhaimman naispuolisen kaverin itkeneen kotonaan sitä, että Riikka ei leiki enää hänen kanssan vaan on löytänyt poikaystävän. Minä puolestaan olin ihastunut tähän Riikan parhaimpaan ystävään, jonka nimi oli Kaisa.
Tavallaan koin rakkauden alle kouluikäisenä ollen samalla kertaa kohde että se rakastunut. Kaisan muistan, mutta en oikein sitä minkä näköinen oli hammaslääkärin pieni tytär.
Joo. Kyseessä oli siis kaupunki Riika. Mun moka.
Ei nyt Sandelssia tule jussina otettua liioin. Töissä oon la-ke aamu asti. Sit alkaa lomat ja sitten voi ehkä ottaa, jos ottaa. En mä nyt enää ole otellut sellaisia kalsarikännejä, ei ole ollut tarve. Mä oon ennemmin vaikka ajellut moottoripyörällä tsi polkupyörällä sitten.
Jussina ehkä käyn eräässä lomakylässä järven rannalla katsoo, mikä on meno. Siellä voi yhden hanaokuen maistella ja katella miten muut juhlii. Aamulla kuitenkin töihinmeno, että se riittää.
Nyt oon paukutellut viimeisiä aitaelementtejä tehdä. Neljä pätkää ois enää ruuvattava. Hiki tippuu ihsn norona. Oon jo aamusta juonut 2 litraa vettä. Pitää iltapäivällä lisätä veteen suolaa, että imeytyy paremmin. Luulen, että painokin on taas puonnut. Jaksaa tehdä paremmin kuin aiemmin. Lomalla sit vois pystyttää ton sidan js poitsu saa käsitellä sen sitten. Ois yks projekti tehty. 😀💪👍
Joo, arvelinkin, että kyseessä oli kaupungista. Jossain opetettiiin aikoinaan, että jääkiekkoseuran nimi ei ole Riikan Dynamo vaan Riian Dynamo.
Itse leikkasin vähän ruohoa, mutta sitten aurinko keskipäivällä korvensi, joten päätin leikata loput ruohot vasta ilmapäivällä, kun keskikesän aurinko ei heloita täydeltä terältään.
Muuten tuosta juoputtelusta tulee mieleen Netflix-sarja Disenchantment tai jotain sinnepäin, jossa juopottelevat prinsessa pääosassa. Se voisi viehättää aikuiseen makuun tehtynä piirrettynä sinua. Päätuottaja sama kuin Simpsoneissa. Syyskuun 20. päivä sarja jatkuu toisella kaudella Netflixissä. Näkyykö se sinulla, Netflix?
Kai se näkyis, mutta ei ehdi seuraamaan sarjoja.,
Joskus jonkun leffan saatan katsoa...
Mä kävin just kaupoilla. Karseesti porukkaa...😳
Syön jotain ja otan pikkunokkaset. Riehun sit noi loput aitapätkät nippuun, niin eiköhän tää päivä ole touhujen puolesta paketissa? Sisko lainaa tänään auton sunnuntaiks, joten pyöräukkona ollaankin sitten oikein. 😬💪
Disse: "Kai se näkyis, mutta ei ehdi seuraamaan sarjoja.,
Joskus jonkun leffan saatan katsoa..."
Ensimmäinen kausi on vain kymmenen jaksoa ja jakson pituus on jotain puolituntia. Tuossa linkissä on siitä toisparhaimmasta TV-sarjasta, mitä ikinä olen nähnyt. Se paras on The Simpsons. Se sarja sentään sinulle on tuttu!
https://en.wikipedia.org/wiki/Disenchantment_(TV_series)
Minäkin sain päivän hommat tehtyä eli leikkasin ruohon sekä käytin autolla isää ABC:lla kahvilla.
Miten pitkiä matkoja, sillä prätkällä oikein ajelet?
No mä oon ajellut muutamasta km/päivä aina 2-300 km;iin.
Miten sattuu kerkiimään ja jaksamaan. Lomalla sit hotellihuoneita matkan varrelta varaa, niin enemmänkin menee...
Varmaan sitten hotellisysteemillä voisit mennä 500-900 kilometriä päivässä. Hangosta Utsjoelle voi olla liian pitkä matka, mutta kaikki muu menettelee?
No en meinaa urakoida. Tarkoitus on itse matka, ei päämäärä. Että pysähdyksiä usein ja käpsöttelyä ja mestojen tutkintaa. 😊👌
No, nautiskele kesästä ja moottoripyörällä ajelusta. Itse ajelin pyörällä ympäri Hawaiin Oahu-saarta. Pelin nimi oli Test Drive Unlimited. Siinä sait rajattomasti ajella pitkin yhtä saarta. Kiva oli ajaa moottoripyörällä trooppisen saaren kesässä pitkin rantamaisemia. Täällä Suomessa rantamaisemia tarjoaa Punkaharju. Itse kävisin sinuna Punkaharjulla. Punkaharjun maisemat voisivat olla mielenkiintoiset moottoripyörän selässä. Ei muuta kuin pyörämatkailua! Motorbike Unlimited in the Finland! :)
Itse taidan lopetella tämän päivän osalta ja toivottaa hyvää yötä!
Käyn varmaan sielläkin... joskus ainakin.
Palaillaan...
Kyllä se pitää kokea.
Ehkä nuorena, joo se on ihan uutta, että sillä on tietty arvonsa, mutta muuten olisi suotavaa kokea missä iässä vaan.
Kunhan ei käy niin ettei sitä koskaan tule ja kuolee tietämättä.
Nuorena sitä halusi "rakastaa" kaikkia naisia, tuntui haaskaukselta jumittua yhteen.
"Kunhan ei käy niin ettei sitä koskaan tule ja kuolee tietämättä."
Disserwisseröinti onkin siitä mainio oppi että se ei päästä tuohon tilanteeseen. Disserwisseröinnin keskeinen ajatusmallihan on se että "pitää oppia rakastamaan itseään ennen kuin voi rakastaa muita" niin hyvä disserwisseröitsijähän rakastaa ennen kaikkea itseään niin että suorastaan pullistuu itserakkaudesta ja siitä tuleekin sitten niin kattava rakkauden kokemus ettei muuta tarvitakaan.
Nyt on pakko huomauttaa tähän etten ole disserwisseröimässä, tai ainakin koetan välttää sitä.
Mainitsin tuon disserwisseröinnin avauksessa vain siksi, että rakkaus noin teemana on jotenkin dissen spesiaalialaa tällä palstalla. Me muut vain yritämme ymmärtää mistä disse puhuu.
Minä luulen ettei disserwisser-guru itsekään aina täysin ymmärrä höpinöitään mutta kuitenkin sinnikkäästi jatkaa valitsemallaan tiellä mikä minusta on sinällään hienoa, siis se että oppi perustuu vakaaseen uskoon omiin teorioihinsa, disserwisseröinnissä ei pakitella.
Nojoo, jotakuinkin noin ajattelen itsekin.
Jos joku esittää hankalan vasta-argumentin, niin sitten joko haukutaan "hankala" keskustelukumppani tai ryhdytään armottomaan vastahyökkäykseen.
Ilman ehdottomuutta ei kuitenkaan synny ainuttakaan ideologiaa.
Paha näkökulma.
Ihminen tarvitsee toista ihmistä.
Itserakkaus ei riitä vaikka miten pulleilla purjeilla ajelisi. :)
Mutta niin totta monen miehen kohdalla.
Tiedän paljon miehiä jotka pettivät puolisoaan suhteen alkuvuosina, mutta ajan oloon se on loppunut ja suhde on muuttunut tärkeämmäksi.
Miksi te ette sitä heti tajua?
Nainen kun päättää, niin se ei petä.
Parisuhde paranee iän myötä.
Joo, kyllä kai se paranee jos sillä parisuhteella ehtii tulla ikää.
Entäs jos nainen päättää pettää? semmoisiakin vissiin on.
No joo, toisaalta taas tarpeet usein ovat juurikin itserakkauden tuottamia illuusioita siitä mitä ajattelee tarvitsevansa.
Miehet ovat nuorina houkutuksille alttiita, eikä silloin pelkää edes menettävänsä suhdetta kun tietää että uusi suhde löytyy kun vanha loppuu.
Ehtii, kun aloittaa heti seuraavana päivänä.
Vielä on mahdollisuus 50-vuotiseen liittoon (tutkimusryhmänä ja esimerkkinä käytin omaa ikäluokkaani).
Ukko ei mielellään sais heittää keppiään nurkkaan liian aikaisin.
Onhan niitäkin, ja paljon, kevytkenkäiset akanlumput,
mutta sitten on myös uskolliset.
Eli ihminen ei tarvitsekaan toista ihmistä?
Maailma vaan taitaa tuhoutua omaan mahdottomuuteensa ennen kuin ehtii tulla 50 vuotta täyteen.
Luulee vaan ja huijaa itseään? Mutta eikö tunne kuitenkin kerro oikeasta aidosta halusta vai onko sekin vaan maalattua taustamaisemaa.
Uskon siihen, että jokainen haluaa elää jollekin.
Ei välttämättä luulen jos nyt ihan hengissäsäilymisen kannalta ajatellaan. Ruokaa, juomaa, lämpöä ja unta, ne kai ne välttämättömimmät. Toiset ihmiset on enempi viihtyvyysjuttu.
Ja sitten vanhana ottaa ohraleipä kun kukaan ei viereen jäänytkään.
Nainen tajuaa jo nuorena, mihin elämä rakennetaan.
Yksin voi tulla hulluksi ja sitten voi mennä henkikin vaikka kuinka olisit munkkipossun kanssa lämpimässä peittojen alla
puoliunessa, cokispilli suussa.
Ihminen, jopa erakkokin, on pohjimmiltaan laumaolio.
No joo, mutta paljon on niitä jotka joutuu olosuhteiden pakosta olemaan yksin ja ne usein on niitä sitkeimpiä vieläpä, vaatinee siisn vain opettelua se pärjääminen.
Varmaan niinkin. Kohtaloita on monia.
Silti heidänkään ei kannata sulkea ovia ja työntää tulijaa pois, koska vain itse arvelee ettei ole tulijan arvoinen.
Ohjeet löytyy muuten mun profiilista. 😬👌
On tietenkin väliä. Ensirakkauden aika on merkittävä oman itsenäisyyden saavuttamisen kannalta. Ellei sitä koskaan koe, ei kukaan tule lapsen ja vanhemman rakkauden väliin, voi olla että ihminen jää tunnekehityksessään kesken. Oikeasti aikuisena, yli 30-vuotiaana rakastuminen ensimmäistä kertaa on murskaavaa, eikä enää todennäköistä. Aikuisena rakastuminen, kun takana jo on aikaisemmin koettu ensimmäinen rakastuminen, on kehitystä eteenpäin vievää, olipa ns. lopputulos mikä tahansa. Nyt en puhu seksistä.
Seksiä voi olla ensirakkauden kanssa tai olla olematta. Seksiä voi olla ilman rakkautta. Kasvot voi myös pestä.
Ensirakkaus voi kulkea mukana läpi elämän. Ensimmäiseensä, toiseensa, jne. voi rakastua uudelleen. Rakkaus on tunne, joka ei lopu tai pääty. Rakastava ihminen voi tahtoa niin, että lopettaa rakastamasta. Sille minä en voi mitään.
Eiköhän nämä palstan neitsytsedät ole rakastuneet jo kymmeniä, ehkä satoja kertoja. Vastakaikua vain ei ole tullut, ja suhde on kokematta.
Eivät he siis rakkaudessa lie neitsyitä, mutta noin fyysisessä mielessä tietenkin.
Yksipuoleinen rakkaus on valitettavan yksipuoleista...
Ei voi rakastua kuin jos saa vastarakkautta ja on suhteessa.
Entä jos kohtaat naisen joka on ollut suhteessa vain rahan tai statuksen takia, ei rakkauden?
Eikö se ollut luonnollista miljoonan vuoden ajan, kunnes 200 vuotta sitten joku keksi romanttisen rakkauden kirjamyynnin parantamiseksi tjsp.
Yritän keskustelun kautta oppia ymmärtämään ätmilogiikkaa.
Jos ätmi on rakkaudessaan neitsyt koska ei ole saanut tunteilleen vastakaikua, niin eikös rahan tai statuksen takia suhteessa ollut nainenkin ole samalla logiikalla rakkaudessaan neitsyt?
Sillä on ainoastaan väliä saako pillua nuorena vai ei. Rakkautta voi kokea vaikka 60 vuotiaana mutta jos ei saa pillua alle 18 vuotiaana jo niin se masentaa. Muistakaa että seksi ja rakkaus on täysin eri asiat. Monet ovat suhteessa rakkauden takia vaikka eivät harrasta seksiä.
Okei.
Siis ätmien ongelma ei ole rakkaudettomuus, vaan pillun puute alle 18 vuotiaana?
Ei sitä nyt sentään vielä alaikäisenä edes kuulukaan saada seksiä, kun ei sellaiset asiat kuulu mitenkään vielä alaikäisten elämään. Sitä kyllä ehtii oikein hyvin saaman niitä seksikokemuksia sitten aikuisiällä ja parhaiden nuoruusvuosiensa aikana, niin alaikäisenä sitä ei edes tarvitse mitään sellaista, eikä sen vuoksi pidä turhan takia masentua.
Ikääntyessä voi käydä niin, että huomaa yksin olemisen olevan paras vaihtoehto. Ei ole kukaan vaatimassa mitään. Saa elellä niin kuin haluaa!
Ikääntyessä voi myös huomata että pelkkä irtoseksi ei enää riitä vaan alkaa kaipaamaan vierelle kumppania.
Kun tulee ikää lisää niin seksi menettää merkityksensä. Naiset pärjäävät paremmin yksin ikääntyessäänkin.
Ehkä noin.
Parisuhteessa seksi on kuitenkin aika luonnollista aikuisiälläkin.
Se on huomattu, keski-ikäisiä naisia ei seksi enää kiinnosta. Onneksi löytyy sellaisiakin naisia joita kiinnostaa.
Ovathan kaikki tuntemukset laimeampia vanhempana, mikä on myöskin ikävää että ikääntyessään ihmiset usein muuttuvat pessimistisemmiksi ja negatiivisemmiksi. Niin ei se sama asia enää vanhempana ole.
Ei pidä paikkaansa tuo tunteiden laimeneminen.
Oikeastaan ihmiset muuttuvat ikääntyessään positiivisemmiksi, suvaitsevaisemmiksi, ja tuntevat syvemmin kuin nuorena.
Ei tuota voi yleistää. Me olemme jokainen omia yksilöitämme ja hyvä niin!
Tietysti laimenevat jo hormonitasojen laskunkin myötä.
Ehkä ns. syvemmin, mutta ei sitä enää vanhana saa asioista samanlaisia kiksejä kuin nuorena. Positiivisia ehkä sillä lailla ettei asiat enää tunnu niin vahvoilta ja vakavilta, mutta kuitenkin sitä valitusta esimerkiksi existä, miehistä/naisista tulee.
Onko rakkaus kiinni hormonitasoista?
Tuo voi pitää paikkansa.
Varmaan ne joilla on taipumusta sairaalloiseen mustasukkaisuuteen, ovat samanlaisia hamaan loppuun asti.
Mutta noista kikseistä on pakko sanoa, ettei ne kyllä laimene ainakaan 50 ikävuoteen mennessä.
On.
Ymmärrän sen, että rakastuminen vaikuttaa hormonitoimintaan, mutta en tiennyt että myös toisinpäin.
Eihän tollasta voi kovinkaan hyvin tutkia mutta hormonit vaikuttavat niin paljon ihmisen olotilaan ja mielialaan että varmastikin myös rakastamisen tunteeseen.
Vanhana maistuu hernekeitto ja kauraleipä paksummalla voi voitelulla.
Nuorempana tahtoo maistella kaikkia ruokalajeja, jopa tuntemattomia.
Jäljelle jää siis vain hernekeitto ja siitä aattelee et se on hyvää, sitä voi syödä jopa ilman hampaita.
On teillä taas kysymykset. Tietysti rakkaus olisi hyvä kokea nuorempana jos haluaa siittää jälkikasvua. Rakkauteen kuuluu olennaisesti halu siittää jälkeläisiä. Ei kai luoja rakkauden tunnetta pelkästään pallien tyhjennyksen vuoksi keksinyt, tai sen että olisi kiva herätä kolo täynnä maitoa kun samaan tulokseen pääsisi jo naisen kanssa vaikka itse olisi nainen.
Voihan sitä tietty rakastua vaikka vanhojen hoivapaikassa siihen hampaattomaan Iitaan jolla olisi enää 3-kuukautta elämää jäljellä mutta olisiko sekään kovin viisasta?
AS
"Rakkauteen kuuluu olennaisesti halu siittää jälkeläisiä. Ei kai luoja rakkauden tunnetta pelkästään pallien tyhjennyksen vuoksi keksinyt."
Jotenkin hämmentävä kommentti..
Luoja on ollut kiero, se on pistänyt miehen ajattelemaan hoitavansa vain omia tarpeitaan mutta ei, "menkää ja täyttäkää maa".
Seksuaalinen halukkuus kulkee käsi kädessä sen kanssa olisitko fyysisesti sopiva huolehtimaan jälkikasvusta. Miehellä hormonitaso tipahtaa jo 40-vuoden jälkeen joten kyllä se oikean täydellisen rakkauden aika on silloin jo mennyt käytännössä ohi. Jää vai korvaavia lääkehoitoja tai korvaavia muita hoitoja joista yksi olisi se nainen joka viihtyy sinun vierelläsi mutta aivan eri syistä mitä aito rakkaus.
Pelkkiä petollisia hyötysuhteita keinotekoisine kuvitteellisine rakkaustarinoineen, pyh pötyä ja tarua koko homma.
AS
Eli junasi meni jo? Surullista.
Ehkä, en kaipaa enää mitään suurta rakkautta jonka seurauksena tunteet vellovat yli äyräiden koska se suuri rakkaus ja järki eivät asu samassa kehossa.
Riittää ihan hyvin välittäminen sekä himojen tyydyttäminen, noissa on vain murto-osa rakkaudesta, vain ne helpot puolet.
Kiipee puuhun ja näytä kulmahampaasi jos tykkäät naisesta:)
https://www.youtube.com/watch?v=RvnkAtWcKYg
AS
Nuori on vielä 35 vuotiaanakin. Teistä ei ole kukaan saa rakkautta 50 vuotiaanakaan.
Ei, ja kun kokemus on omakohtaista perimätöntä, ilman yhdenmukaisuusvelvotteita. Vanhana tiesitkin.
Kyllä sillä on väliä sillä jos ei saa nuorena rakkautta, ei sitä saa vanhanakaan. Palstalla on siitä monta esimerkkiä
Tuossa lienet oikeassa, mutta ei tuo sitä tarkoita etteikö rakkaus olisi merkityksellistä aikuisenakaan.
Älä anna näille palstakyylille sitä iloa, että kertoisit elämästäsi liikaa. Luin kyllä rivien välistä, mikä tilanne on. En ole itse aloittanut mitään noin, mutta onhan tuo nyt hyvä merkki, että on elämää palstan ulkopuolellakin, ja palsta alkaa jäädä. Ei elämää ole tarkoitettu sellaiseksi, että ainoa sisältö löytyy keskustelupalstalta. Ihmetyttää pöntön mustasukkainen itkupotkuraivari. Ystävä toivottaisi sulle onnea. Ettehän koskaan edes tavanneet. Jos ikää pitkälti yli 30, ei miehet nykypäivänä kauaa odota, jos asiat ei suht nopeasti etene.
Sokea Reettakin näkee, että Pönttis toivotti onnea, mutta tursolla ei mennyt kuin Strömsössä. Toivottavasti Pönttis ei täältä lähde kuvatuksen takia vaan Turso siirtyy IRL. Nautin kun misspönttis sanoo suorat sanat palstak.rville.
"Ketään ei KIINNOSTA. Pane sitten turpasi kiinni äläkä läpätä joutavista asioistasi.
ÄLÄ KERRO MITÄÄN. KETÄÄN EI KIINNOSTA. Meneekö kaaliin???
Asia on loppuunkäsitelty, mene vaikka keisarinna Helenan kanssa naimisiin niin ketään ei kiinnosta eikä maapallo pomppaa radaltaan
ja opettele normaali keskustelukäytäntö.
"kukaan teistä käytä tietojaan minua vastaan,"
-Sairas mieli.
Illanjatkot."
Ei oikein siltä näytä. Oli toivottavinaan onnea, jotta saisi lisää tietoa. Ei kannata pitää ketään löysässä hirressä. Ennemmin tai myöhemmin tulee syrjäytetyksi. Nykypäivänä riittää niin paljon mahdollisuuksia.
Pönttis on suhteessa ja varattu.
Yritä päästä yli. Olet vainonnut misspönttistä sen tulosta lähtien. Naisen ei, on ei.
"Ihmetyttää pöntön mustasukkainen itkupotkuraivari. Ystävä toivottaisi sulle onnea. "
Ystävä, mutta ei se joka tuntee enemmän. Kiukku selittyy vain sillä. Se kohtaus tuli kyllä ihan puun takaa, että pelästyin sivustakatsojanakin. Tosin pönttis on kyllä ailahtelevainen luonne palstan perusteella.
Mielestäni turso ei ole edes pyrkinyt kovinkaan paljon juttusille pöntön kanssa, ei voi puhua mistään vainoamisesta. Turso on suunnilleen palstan ainoa henkilö, jolla tuntuu olevan jonkin verran elämää palstan ulkopuolellakin.
Kuka meistä? Täällä on ainakin 4 ihmistä, jotka eivät voi sen 50 postauksen sönkötyksiä lähes joka ketjussa sietää. Kritiikki ei ole vainoamista. Darkkis ja peris ovat täällä ainoita, joita suoranaisesti vainotaan. Se ei ole ketään kiinnostanut. Joskus voi pitää turpansa kiinni, jos ei ole mitään sanottavaa.
Sanoo perttimariaaaaaturso itse.
En ole pertti enkä mariaaa, jotkut voi puolustaa täällä muitakin kuin sitä pönttistä.
Sanoo pönttispartakaveri itse.
Näköjään. Kuten sanoin -meitä on täällä paljon. En kirjoittanut tuota, enkä montaa muutakaan tässä olevaa kommenttia. Myöntäisin kyllä, jos olisin niin tehnyt. Ei ole mitään syytä olla myöntämättä, koska olen anonyymi.
Tiede ei todista, kuka keksi ensin.
Eipä tälläiseen aiheeseen voikaan dissewisseröidä. En pysty samaistumaan setämiesten tunteisiin menetetyistä nuoruudenhetkistä.
Ainoa mitä voin sanoa, että aina kannattaa yrittää ja tyhjän saa pyytämättäkin...
Tyhjällä jää Afrikan Tähdessä Slave Coastiin kiinni.
Niin... en muista peliä enää, mutta siinäkin pitää vaan koittaa tutkia niitä mestoja, jos meinaa voittaa ja vielä afrikan tähden löydettyään, mennä Cab Verniin tai jonnekin.
Hävitähän siinä voi aina...
Rakkaudenhakuisuudessa on paljon samaa mitä moottoripyöräilyssä.
Moni on kokeillut mutta harva jää siihen täysin koukkuun. Kivaa mutta muutakin on. Kokemusta ikä kaikki. Ajeleminen on hauskaa mutta se huolto, vanhaksikin se menee ja pitää vaihtaa.
Sain rakkautta nuorena jo nuorena, 13 vuotiaana seurustelin ekan kerran ja se suhde loppui 26 vuotiaana. Siinä koettiin ihastumiset ja aikuistumiset yhdellä kertaa, niitä muistoja ei vaihtaisi pois ikinä. Se on erilaista nuorena ja aikuisena alkaa seurustelemaan koska aikuisena on sitten jo suunnitelmia elämälle ja pitää sovitellasen kumppanin kanssa yhteen kaikki. Nuorena sitä vaan alettiin olee jonkun kanssa eikä ollut sen kummempia suuunnitelmia ja se oli helppoa vaan olla toisen kanssa josta sitten tuli vakava suhde lopulta.
Muuta en osaa sanoa kun et "nuoruus" on kova sana vanhallaki iällä kun miettii vaikka julkimoita...
Ihan käsittämätöntä että kukaan ei näe siinä korrelaatiota. Donald Trump ja moni muu (en jaksa luetella) on vaihtanu vaimon vai pitäsköhän sanoa päivittäny aina nuorempaa sopivassa hetkessä.
Että ymmärrän sinänsä jos nuorena on ollu ilman ja vanhempana haikailee nuorta.
Miehenä tietysti voin sanoa vaan miehisen näkökulman, mutta ei kyllä samanikänen nainen kiinnosta pätkääkää siis seksuaalisesti. Onneksi se ei ainakaa 35 vielä ole ongelma. Ihmisenä tietysti kaikki lähtee samalta viivalta mutta ei semmosta tartte panna jota ei halua. Puolin ja toisin.
Naisille tuo ikä tai de et on vaikka 12v vanhempi oo ikinä haitannu.
Rikas top 10 mies voi vaihtaa aina nuorempaan. Ei miljardöörillä voi olla 60 v kurppa vaimoa vaan pitää olla nuori malli nainen.
Mikäli rakkaus on kuolevaa lajia, niin ihmiselle on voitto mikäli se jää kokematta ja rikkomatta itseään, mutta jos se on loppuelämän molemminpuoleinen aito juttu, niin se on tietysti hienoa, eikä sinällään katso ikää alkaessaan..
Ajatteletko elämästä samalla tavalla?
Ottiko noin luonteesen että jotkut näkevät myös rakkauden negatiiviset puolet?
Ei ottanut luonteeseen, mutta elämäkin on kuolevaa lajia ja siinä voi rikkoa itsensä, mutta kyllähän sen mielellään kokee.
No totta tuokin....
Toisaalta myöskin kymmenien vuosien yksinäisyys voi rikkoa ihmisen..
Kaikkihan ei selviä yksinäisyydestäkään ehjänä.
-Kuitenkin itse aloitan suhteen mieluummin fwb-pohjalta ja katson aikaa myöden voisiko siinä olla eväitä pidemmälle ja antaudunko henkisesti syvemmille vesille.
-Itselläni jo ero pidemmästä fwb-suhteesta tahtoo ottaa koville....Minä olen sellaista kiintyvää sorttia.
Jep. Olisihan se mahtavaa jos voisi mahdollisimman monet ikävyydet välttää, mutta ne vaan kuuluu elämään ja pakko hyväksyä jos meinaa jotain saada ja kokea. Kaiken täällä menettää jossain vaiheessa.
En minä silti ehdoin tahdoin ala niitä hankaluuksia etsimään. Naisista ei ole kun harmia.
Itse ajattelen ettei mitään hyvää jossei huonoakin. Voin vältellä hankaluuksia, mutta jos koskaan haluan saavuttaa mitään enkä vain olla olemassa hankaluuksia vältellen, niin se vaatii nurjan puolen hyväksymistä asiassa kuin asiassa.
Niin tai sitten voit suhtautua noin kun sinä ja ainoa mitä kokea saat on se nurja puoli.
Väitätkö oikeasti ettet saisi esim. rakkaudesta muuta kuin hankaluuksia?
Kun edelleen puhutaan siitä viiskymppisten rakastumisesta, niin väitän.
Ei viisikymppisenä ole enää mitään syytä rakastua. Mahdollisuus perheen perustamiseen on jo mennyt. Viisikymppiset naiset eivät yleensä ole edes kovin sydämellisiä, vaan ihan samalla tavalla elämän väsyttämiä ja katkeroituneita kuin saman ikäiset miehetkin. Kun on siihen menessä oppinut tai vaan joutunut elämään ilman rakkautta, ei ole mitään syytä tuhlata loppuelämäänsä opetellen jotain täysin turhia suhdejuttuja. Suhteista ei ole mitään iloa, mutta sitäkin enemmän haittaa ja mieliharmia.
Mielestäni täällä on valiteltu sitä että on vielä ...kokematon. Se on suuresti eri asia kuin "rakkauden" kokeminen.
Kaksikymppisen ja viisikymppisen "rakastumisesssa" on aivan järkyttävän suuri ero. Tietenkin, koska 50 kymppinen on jo erittäin vanha näissä soidinmenoissa joten neito-ikäiset eivät enää "rakastu" sellaisiin. Lähes poikkeuksetta viisikymppinen voi joutua "rakastumisen" kohteeksi vain neljäkymppisen tai sitä vanhemman naisen taholta, joka siis on tajuttomasti erilainen ...nainen kuin on esimerkiksi yksikymppinen ja kaksikymppinen.
Kysymys on myös hassusti aseteltu siltä kannalta että "rakkauden kokeminen" ei ole ollenkaan irrallinen tapahtuma silloin kun kyseessä on molemmin puolin koettu "tunne". Ja kun nyt ajattelee mitä kaikkea siihen liittyy ja sitten miettii uudelleen kysymyksen asettelua: "Onko väliä missä iässä kokee rakkauden" saattaa ehkä oivaltaa jotain.
Minusta seksi on aina rakkautta. Sanoin naiselle että en panis sua ellen rakastaisi. Seksissä on tunteita aina, ei mies voi olla robotti joka vaan nylkyttää naista tunteettomasti.
Tää on siis aikuisen puhetta. 16 vuotiaana sitä sanottiin tytölle että rakastan sinua jotta pääsisi panemaan kokemuksen takia.
Itse päältä nelikymppisenä miehenä en pidä kovinkaan todennäköisenä että löytyisi rakkautta. Rakkaushan vaatii positiivista yhdessäoloa sekä molemminpuolista kiinnostusta ja sellaista on vaikeaa löytää.
Rakkauden voi kokea uudestaan ja uudestaan, rakkautta on maailmassa rajattomasti jos sitä voi vastaanottaa. Vika ei ole muissa ihmisissä vaan vastaanottimessa jos kokee jäävänsä ilman rakkautta.
Tänään oli ihmeellinen päivä, rakkautta suurta ja pienempää, monen ihmisen positiivisessa energiakentässä on mukava elää.
Kuka oikeasti miettii rakkautta ja ikää, se on vain vitun turhaa koska jos et olisi saanut rakkautta lapsena, teini-iässä, kaksikymppisenä tai kolmekymppisenä on ihan kiva jos sen kokisi vaikka 60 vuotiaana jos se on aikaisemmin kiertänyt kuin kissa kuumaa puuroa.
Turha on masentua, on mukavampaa olla positiivinen ja nauttia myös toisten ihmisten tuottamalla positiivisyyskehällä sitä energiaa mitä se tuo tullessaan. Elämä on vain ihanaa.
AsianVierestä