Entä jos lentolaite kaartaa kuussa ja maapallolla kuormitus kerroin on erisuuri.
Nopeus v = 241 m/s
Säde r = 1000 m
Kuormitus kerroin Nz = ?
Neliöjuuri
Nosto voiman / painon = 1
Putoamiskiihtyvyys g = maapallolla n. 9.81 m/s^2
Putoamiskiihtyvyys g = kuussa n. 1.622 m/s^2
Nz = neliöjuuri ((( v ^(2 ) ÷ r ) ÷ g )^(2) 1) = ?
Maapallolla Nz = neliöjuuri (((241m/s ^(2 ) ÷1000m)÷9.81m/s^2)^(2) 1) = 6.0...
Kuussa Nz = neliöjuuri (((241m/s ^(2) ÷1000m)÷1.622 m/s^2)^(2) 1) = 35.82...
Miksi kuussa on suurempi kuormitus kerroin kuin maapallolla ?!?
Nopeus v = 241 m/s
Säde r = 1000 m
Kuormitus kerroin Nz = ?
Neliöjuuri
Nosto voiman / painon = 1
Putoamiskiihtyvyys g = maapallolla n. 9.81 m/s^2
Putoamiskiihtyvyys g = kuussa n. 1.622 m/s^2
Nz = neliöjuuri ((( v ^(2 ) ÷ r ) ÷ g )^(2) 1) = ?
Maapallolla Nz = neliöjuuri (((241m/s ^(2 ) ÷1000m)÷9.81m/s^2)^(2) 1) = 6.0...
Kuussa Nz = neliöjuuri (((241m/s ^(2) ÷1000m)÷1.622 m/s^2)^(2) 1) = 35.82...
Miksi kuussa on suurempi kuormitus kerroin kuin maapallolla ?!?
Vastaukset 6
Vanhimmat
Lentävään kaartavaan alukseen vaikuttaa putoamiskiihtyvyyteen verrannollinen maan/kuun vetovoima mg, ja siihen kohtisuora keskipakovoima, joka ei riipu putoamiskiihtyvyydestä. Keskipakovoima on siis maassa ja kuussa sama. Keskipakovoiman ja vetovoiman resultantti jaetaan vetovoimalla, jolloin se on kuussa kuusinkertainen, vaikka itse resultantti on pienempi kuin maassa,
Maapallolla Nz = 6
Kuussa Nz = 35.82
Lentolaite on suunniteltu kestämää Nz 7.5
Kestääkö tämä sama lentolaite kuussa kuormitus kertoimen Nz 35.82 .
Vai tuhoutuuko laite liian suuren Nz arvon takia ??
Kestää. Esim. 80 kg lentäjä painaa istuinta 6 G:n kaarrossa maassa 6x80x9,81 = 4709 N voimalla, kuussa taas 35,82x80x1,622 = 4648 N voimalla, joten istuimeen kohdistuva kuorma on kuussa pienempi.
Tätä minä ihmettelen?
"Kestää".
Ero 4709 N - 4648 N = 61 N
Niin onko tällä Nz arvolla mitään merkitystä ?
Maapallolla Nz = 6
Kuussa Nz = 35.82
Lentolaite on suunniteltu kestämää maapallolla Nz 7.5
Arvo 61 N on aika vähän , voisitko avata asiaa enemmän ?
Lentokoneen rakenteet on mitoitettu voimia vastaan. Esim. mainittu istuin on siis mitoitettu 7,5x80x9,81 = 5886 N kuormalle (todellisuudessa varmaan huomattavasti suuremmalle). Kuussa se kestää saman, mutta vertailuvoima on puotoamiskiihtyvyyksien suhteen pienempi, eli 80 kg ihminen aiheuttaa kuussa 130 N voiman. Kuun G-voimiin verrattuna rakenne kestää siis 5886/130 = 45 kuun G:tä.
Toisaalta kaartaminen aiheuttaa saman keskipakovoiman maassa ja kuussa, joten 6 G:n kaartoa vastaava kaarto on kuun G-voimissa 36.
Kiehtova äärimmäisen teoreettinen kysymys, joka kuitenkin taitaa kaatua jo perusolettamiin.
Ensinnäkin, kuormitusmonikerta on tarkoitettu kuvaamaan maan pinnalla ilmakehässä toimivan lentokoneen suunnittelukriteerejä. Jos sama lentokone viedään kuuhun, sille mitattaisiin samoja kertoimia kuin maassakin, koska se on suunniteltu maassa. Siis, verrataan kuormitusta maan pinnan G:hen.
Toisaalta, lentokone ei voi toimia kuussa. Lentokone on ilmaa raskaampi ilma-alus joka saa nostovoimansa pääasiassa kiinteisiin kantopintoihinsa kohdistuvista ilman reaktiovoimista. Jos ei ole ilmaa, lentokone ei toimi.
Kysymystä voisi myös laajentaa: miten lentokone toimisi Jupiterissa. Kaipa vielä huonommin, hajoaisi jo planeetan pinnalla painon takia.
Tai auringossa, kauanko lentokone kestäisi koossa ennen kuin sulaisi - ei kauaa.
Sohvatiikeri2