Aamun Hesarissa on kahden aukeaman juttu ”Näin ministeri onnistuivat koronakriisissä”. Juttu ei aukea netistä minulle, kun olen vain paperilehden tilaaja, joten laitan pitkästä ja perusteellisesta jutusta vain pieniä pätkiä eri ministerien kohdalta näin:
Sanna Marin: Koronakriisissä keskeistä on viestintä, ja sen Sanna Marin todella osaa. Hän on rauhallinen, selkosanainen ja jämäkkä. Marinin kyvystä hoitaa koronakriisiä on tihkunut hämmentävän vähän negatiivisia arvioita. Kokouksissa ja ministeriöissä on kuulunut joskus hallituksen linjausten toteuttamiseen tuskastunut pääministeri. Koronakriisin hoidon on nähty ajoittain käyvän pääministerin tunteisiin, mutta Marin osaa koota itsensä nopeasti.
Katri Kulmuni: Koronakriisi on jättänyt taustalle keskustan identiteetti- ja kannatusongelmat, mutta eivät ne mihinkään ole kadonneet. Kulmuni on hallituksen paha poliisi, joka katsoo tehtäväkseen valvoa, etteivät muut puolueet käytä valtion varoja enempää kuin on tarpeen. HS:n lähteet sanovat Kulmunin kasvaneen tehtävässään koronakriisin aikana ja hänen roolinsa tulee saamaan lisäpainoa hallituksen alkaessa pohtia, mihin uusiin menoihin valtiolla on koronakriisin jälkeen enää varaa.
Maria Ohisalo: Maria Ohisalolle koronakriisin hoitaminen on hallituspuolueiden puheenjohtajista poliittisesti ehkä hankalinta. - - - Ohisalon apuna on se, että sisäministeriön alaisuuteen kuuluu poliisi, joka on kriisiorganisaatio ja osaa toimia poikkeusoloissa. Toisin kuin terveyspuolella, yksi käsky näkyy heti toimintana. HS:n haastattelemilta lähteiltä ei kuulunut valitusta Ohisalon kykyyn hoitaa kriisiä. Hän on nopea omaksumaan selkeitä viestejä.
Li Andersson: Opetusalalla kuvataan opetusministeri Li Anderssonia osaavaksi, perehtyväksi, keskustelevaksi ja asiantuntijoita kuuntelevaksi päättäjäksi, jolla on myös kanttia sanoa, jos ei itse jotain asiaa tiedä. Toisinaan etenkin koulupuolen asiantuntijat tunnistavat Anderssonissa liikaakin sosiaalipuolen piirteitä: hän ei aina muista, että oppiminen on koulun perustehtävä.
Oikeusministeri Anna Maja Henrikssonista tässä vain lyhyesti se, että hänen arvioidaan toimineen roolissaan hyvin. Voittopuolisesti myönteisiä arvioita saa myös Krista Kiuru, jonka todetaan olevan kokenut ja kovempi poliitikko kuin voisi luulla hänen ”laajoja kierroksia ottavasta puhe- ja esiintymistyylistään”.
Hieman negatiivisempia arvioita saavat ministerit Mika Lintilä ja Tuula Haatainen, mutta todetaan myös heidän ministeriöittensä vastuualueilla ilmenneiden ongelmien tapahtuneen ministereistä riippumattomista syistä. Ehkä negatiivisimman arvioinnin ministeriöitään johtavista ministereistä saa Aino-Kaisa Pekonen, joskin myös hänen kohdallaan todetaan syynä usein olleen ministeriönsä vanhaa perua olevan työnjaon, joka ei ole ongelmaton.
Tässä ei ole tilaa tuon jutun enemmälle referoinnille. Totean vain, että todella hyvä, hyvin esitetty ja perusteltu juttu se on. Jokseenkin kaikessa siinä sanottuun yhdyin kyllä lähes varauksitta, vaikka olisin toivonut Mika Lintilälle myönteisempääkin arviointia siksi, kun hän joutui pompotelluksi valtiovarainministerin tehtävästä elinkeinoministeriksi. Luulenpa, että jutun lukeneet voinevat olla samaa mieltä jutussa tehdyistä ministereiden arvioinneista kuten myös minun näkemyksestäni. Jos joku on toista mieltä, kertokoon, mutta esittäköön myös perusteet näkemykselleen.
Sanna Marin: Koronakriisissä keskeistä on viestintä, ja sen Sanna Marin todella osaa. Hän on rauhallinen, selkosanainen ja jämäkkä. Marinin kyvystä hoitaa koronakriisiä on tihkunut hämmentävän vähän negatiivisia arvioita. Kokouksissa ja ministeriöissä on kuulunut joskus hallituksen linjausten toteuttamiseen tuskastunut pääministeri. Koronakriisin hoidon on nähty ajoittain käyvän pääministerin tunteisiin, mutta Marin osaa koota itsensä nopeasti.
Katri Kulmuni: Koronakriisi on jättänyt taustalle keskustan identiteetti- ja kannatusongelmat, mutta eivät ne mihinkään ole kadonneet. Kulmuni on hallituksen paha poliisi, joka katsoo tehtäväkseen valvoa, etteivät muut puolueet käytä valtion varoja enempää kuin on tarpeen. HS:n lähteet sanovat Kulmunin kasvaneen tehtävässään koronakriisin aikana ja hänen roolinsa tulee saamaan lisäpainoa hallituksen alkaessa pohtia, mihin uusiin menoihin valtiolla on koronakriisin jälkeen enää varaa.
Maria Ohisalo: Maria Ohisalolle koronakriisin hoitaminen on hallituspuolueiden puheenjohtajista poliittisesti ehkä hankalinta. - - - Ohisalon apuna on se, että sisäministeriön alaisuuteen kuuluu poliisi, joka on kriisiorganisaatio ja osaa toimia poikkeusoloissa. Toisin kuin terveyspuolella, yksi käsky näkyy heti toimintana. HS:n haastattelemilta lähteiltä ei kuulunut valitusta Ohisalon kykyyn hoitaa kriisiä. Hän on nopea omaksumaan selkeitä viestejä.
Li Andersson: Opetusalalla kuvataan opetusministeri Li Anderssonia osaavaksi, perehtyväksi, keskustelevaksi ja asiantuntijoita kuuntelevaksi päättäjäksi, jolla on myös kanttia sanoa, jos ei itse jotain asiaa tiedä. Toisinaan etenkin koulupuolen asiantuntijat tunnistavat Anderssonissa liikaakin sosiaalipuolen piirteitä: hän ei aina muista, että oppiminen on koulun perustehtävä.
Oikeusministeri Anna Maja Henrikssonista tässä vain lyhyesti se, että hänen arvioidaan toimineen roolissaan hyvin. Voittopuolisesti myönteisiä arvioita saa myös Krista Kiuru, jonka todetaan olevan kokenut ja kovempi poliitikko kuin voisi luulla hänen ”laajoja kierroksia ottavasta puhe- ja esiintymistyylistään”.
Hieman negatiivisempia arvioita saavat ministerit Mika Lintilä ja Tuula Haatainen, mutta todetaan myös heidän ministeriöittensä vastuualueilla ilmenneiden ongelmien tapahtuneen ministereistä riippumattomista syistä. Ehkä negatiivisimman arvioinnin ministeriöitään johtavista ministereistä saa Aino-Kaisa Pekonen, joskin myös hänen kohdallaan todetaan syynä usein olleen ministeriönsä vanhaa perua olevan työnjaon, joka ei ole ongelmaton.
Tässä ei ole tilaa tuon jutun enemmälle referoinnille. Totean vain, että todella hyvä, hyvin esitetty ja perusteltu juttu se on. Jokseenkin kaikessa siinä sanottuun yhdyin kyllä lähes varauksitta, vaikka olisin toivonut Mika Lintilälle myönteisempääkin arviointia siksi, kun hän joutui pompotelluksi valtiovarainministerin tehtävästä elinkeinoministeriksi. Luulenpa, että jutun lukeneet voinevat olla samaa mieltä jutussa tehdyistä ministereiden arvioinneista kuten myös minun näkemyksestäni. Jos joku on toista mieltä, kertokoon, mutta esittäköön myös perusteet näkemykselleen.
Vastaukset 27
Vanhimmat
Aika monet suomalaiset yhtyvät näihin arviointeihin. Myönnän, että vanhanaikaisena miehenä en kovinkaan suuria odottanut Marinin hallitukselta lähinnä siksi, että on vielä niin nuori ja politiikan ympyröissä kokematon. Mutta kun aikaa kului niin jouduin nielemään epäluuloni.
Hallitus on onnistunut erinomaisesti tässä vaikeassa tilanteessa.
Miten niin monet jos Arska ja Kapi sitä tekee kirjoituksissaan.
Hölmöä yleistää sosialistien näkemyksiä. Vasemmisto on vähemmistö puoluekartalla, ei suinkaan ole koko kansaa edustava kuten annatte ymmärtää. 56/200 kansanedustajalla.
esim. Kemissä on vasemmisto enemistö kaupungin valtuustossa 28 / 43.
Vasemmistoliitto 15 SDP 13 valtuutettua. Ja silti yksityistivät terveyden huoltonsa.-
Siihen Li Andesson sanoi " sellaista se kepu enemmistöisissä kunnissa on "
Kepula 7 Kokoomuksella 5 Persuilla 2 ja jopa 1 vihreäkin.
Aloituksessa oli näköjään kyse hallituksesta. Ei vasemmistosta. Onko siis koko hallitus vasemmistolainen?
Vasemistolaisia kaikki. Myös Kulmuna ja Henrikson. Kun vasemistolainen Hesari ja vasemistolainen Kapi niistä niin hyviä puhuu.
Sanna Marinin pääministeriyttä ilman tästä kriisistä ei olisi selvitty!
Kun ei tarvitse esittää mitään julmaa, häpeämätöntä, kuvottavaa, omanedun tavoittelua ja riitelevää, kuten persut voi olla oma itsensä ja Mariniin ollaan ihastuksissa maailmallakin. Raikas tuulahdus setämiesten kähmintöihin.
Eipä tuohon muuta kuin kanssasi samaa mieltä totean olevani. No, sillä erotuksella, että eihän Sanna Marin ole ihan kokematon politiikan ympyröissä. Taitoa tarvitaan myös kaupunginhallituksen johdossa, jossa Sanna aloitti jo 27-vuotiaana Tampereella, jonka olen ymmärtänyt olevan kotikaupunkisi - nyt kai tilapäisesti se on Funchal siellä Madeiralla.
Samaa mieltä. Kiva olla kerrankin samaa mieltä kuin näkyy olevan suuri enemmistö Suomessa ja maailmallakin. Tällä palstalla on kyllä toistakin mieltä olevia, mutta heidän mielipiteillään ei liene merkitystä missään, ei meillä eikä muualla.
Tottakai heidän mielipiteillään on merkitystä. Heillä on mielipiteisiinsä oikeus , etkä sinä voi niitä mitätöidä.
En toki kyseenalaista kenenkään oikeutta mielipiteisiinsä, mutta ei täällä esitetyillä mielipiteillä - ei heidän eikä minunkaan - ole mitään merkitystä avaukseni käsittelemässä asiassa. Tuskin he muualla kuin tällä palstalla edes pääsevät esittämään mielipiteitään, ja jos pääsisivät, pieneen vähemmistöön jäisivät silloinkin. Enpä juuri minäkään pääse enkä välitä päästäkään esittämään tuosta asiasta mielipiteitäni merkittävämmille areenoille, mutta jos niille pääsisin, olisin mielipiteissäni vain yksi suuren enemmistön joukossa ja tylsäähän sellainen olisi;))
Kriisi on vasta alussa. Päällä on terveyden huollon kriisi, suurvaltojen kauppasota, talouskriisi, suurtyöttömyys, konkurssisuma ja eläkkeiden puolittaminen.
Niin Herra Majuri. Meitä hallituksen toimintaan tyytyväisiä Isänmaallisia suomalaisia on vain 80 prosenttia. En tiennytkään että Suomessa on niin paljon *vasemmistoa".
Tuohon Kapin avaukseen. Se että kriisi käy Marinin tunteiden päälle joskus on vain osoitus että hän oikeasti välittää. Eli ei mitenkään paha asia
Ei varmasti olisi ilman Sanna Marinia selvitty tähän kriisiin. Mutta kun sauli Niinistö kävi jarruttamaan, johon Sanna vastasi ei viruksen leviämistä voida estää, eikä sitä tarkoituslaan ole estää. (koko kansa saa immuunin, -asiantuntja, koko maanparas). Siis paremminkin olisi varmasti käynyt.
Kukapa niitä vanhuksia ihaileekaan maailmallakaan.
Tarkoittanet tosiasioita, taidat ollakin suoranainen nero
Herra Majuri nielee nyt vain kiukkunsa.
En minä ole majuri, etkä sinäkään ole mitään, joku homo huutelee.
Herra Majuri on yllättävän herkkänahkainen. Jos tuolla lailla soittaa suutaan pitää vähän itsekin kestää kevyttä herjaa.
Jos meillä olisi sota-ajan sensuuri Viidennellä Kolonnalla ei olisi oikeutta mielipiteisiinsä.
Minä nostan Marinin surutta K.A. Fagerholmin rinnalle pääministerinä ja se on paljon se.
Jos jollakin on parempi rukki niin näyttäköön.
kapi
Siihen helppo lisätä; jos jollakulla isompi näyttäköön !
t: Jorma 30 cm
Jep ei jutusta puutu kuin sinfoniaorkesteri soittamassa taustalla ja pilvipoutien leijailu taivaalta ;DD
jee, hyvä, hyvä ja kaikki taputtivat onnesta, mitään tietämättöminä, pieniä karvaisia käsiään ;DD
Meillähän ei ole korruptiota ja on vapaa lehdistö. Suomessa ainoa ongelma "tieto ei kulje" ;DD
Hyvinkö tuo on nyt hoidettu, kun leviää ja salataan kuolleet ja tartunnan saaneet.
Rahaakin on mennyt ja menee siten että lopullinen lasku nousee satoihinmiljardeihin.
Kansalaiset ovat pakkaamassa tavaroitaan pääkaupunkiseudulla. Eivät osallistu mihinkään hallituksen esittämiin suosituksiin. Yli 500 000 muuttaa uuden kyselyn mukaan väljemmille alueille. Saa siinä herra pormestari sinilevämerentuntumasta asuntoalueita suunnitellla. Tämä on nyt nähty ja ihmiset äänestetää jaloilla.
Ai noinko on tapahtumassa? Sekö selittäisi sitä, että aamupäivällä lenkillä käydessäni tuossa keskuspuiston pohjoisosan aarnimetsien hiekkateillä oli varsin vähän ihmisiä. Olihan siellä sentään jonkin verran vastaantulijoita ja muutamia pyöräilijöitäkin viuhahteli ohitseni, mutta ei siellä mitään jonoja ollut. Outoa, kun elän sentään tällaisessa ihmiskasassa - erään täällä Helsingistä käyttämän ilmaisun mukaan.
No, ehkä tämä Stadi ei kuitenkaan ole vielä hirmuinen ihmiskasa, kun täällä on tuollaisiakin alueita, joilla lenkkeilen. Katsoin eilen illalla tv:sta ohjelman ”Luonto avaruudesta” ja siinä ohjelmassa sieltä avaruudesta käsin kuvattiin myös erästä Kiinan kaupunkia. Rannikolla se sijaitsi ja sen kerrottiin syntyneen aikoinaan pienen kalastajakylän paikalle, pian sitten toinen ja kolmaskin kaupunki viereen ja kai ne muodollisesti ovat edelleen eri kaupunkeja, vaikka ovatkin samaa asutusrypästä, jolla asuu nyt n. 60 000 000 - siis kuusikymmentämiljoonaa ihmistä.. Virallisesti maailman suurin ja ainakin tiheimmin asuttu kaupunki on kai nyt Japanin pääkaupunki Tokio, jossa on 37 miljoonaa asukasta.
Joten kovin pikkuruinen tämä Stadi sittenkin on, ei edes ampiaisen pesän kokoinen suuren muurahaiskeon rinnalla. Eivätkä ihmiset täältä pääkaupunkiseudulta karkaa muualle kuin lyhyeksi ajoiksi mökeilleen, päinvastoin yhä enemmän halukkaita tulijoita tänne on ja varmaan suuri osa heistä tänne aikanaan pääseekin. Nyt tämän pääkaupunkiseudun - Helsinki, Espoo-Vantaa-Kauniainen - asukasmäärä lähentelee 1,5 miljoonaa ja työpaikkojenkin määrä lähenteli jo 700 000:tta, mutta nyt niistä työpaikoista on paljon suljettuina. Mutta kun tämä korona aikanaan päättyy, kehitys jatkuu ennallaan, jopa entistä kiivaampanakin, mutta mitään ihmiskasaa tästä pääkaupunkiseudusta ei tule ainakaan sataan vuoteen - jos silloinkaan.
Pääkaupunkiseutu on korvessa maailman metropoleihin nähden ja Kiinassa on huomattavasti suuremmat haasteet ikääntyvistä kansasta. Kiinassa on ollut yhden lapsen politiikka useita kymmeniä vuosia. Japanin väkiluku laskee myös rajusti seuraavan kymmen vuoden päästä. Uudella maalla on eniten ikäihmisiä maakunnista yli 65-vuotiaat on n. 400 000 kpl tilastojen mukaan. Stadi on hallintokaupunki ja välillisesti julkinen sektori työllistää suhteessa paljon muihin maakuntiin verrattuna yrityksiä, mutta ei uudella aikakaudella tarvita hallintoon liittyviä toimistoja. Yhtälö on sellainen, että ikäpolvien pientyässä rajusti seuraavan viiden vuoden sisällä yhdistettynä kolminkertaisen hintatasoon stadi tyhjentyy. Lisäksi terveyden huollonkriisi muuttaa pysyvästi ihmisten käyttäytymistä.
Tähän asti on uskoteltu, että pääkaupunkiseudun kasvattaminen tuo synergia etua muualle Suomeen ja keskittäminen tuo kilpailua.
Kymmeniä 60-90-luvun lähiötä ja pientaloalueita pitäisi puskea kasaan ja rakentaa tilalle uudempaa rakennuskantaa. Rakennukset näillä aluilla on käyttöiän loppusuoralla.
Muuttohaluisia on ollut tutkitusti jo ennen koronakriisin alkuakin ja oletettavaa onkin, että kyseessä olevat ihmiset ovat näitä junantuomia pääkaupunkiseutulaisia. Tämä kriisi kiihdytti kehitystä etätyölle ja se odotettavissa ollut murros tuli jäädäkseen. Enemmän tässä herää miete siitä, että kun tämä pandemia on ohi ja katsastetaan ennusteita tulevien pandemioiden varalle, niin millaista näkemystä se ihmisissä saa aikaan juurikin asumisen suhteen, koska nyt jo merkittävä osa työstä on tehtävissä etänä eikä se silloin sido näitä työntekijöitä/yrittäjiä tiettyyn asemapaikkaan. Vaihtoehtoisista asumapaikoista se ei ainakaan tule jäämään kiinni, sillä tuossa on pitäjää toisensa jälkeen pääkaupunkiseudulta ylöspäin ihan Utsjoelle asti ja näissä kunnissa/kaupungeissa ollaan valmiita vastaanottamaan uusia kuntalaisia sekä työpaikkoja.
Kuinkas suomalaiset suojautuivat toisessa maailmansodassa viholliselta? Mentiin korpeen piiloon, jolloin vihollisen oli vaikea löytää meitä. Kuinkas tulevien pandemioiden kohdilla? Jos väki hajaantuu sekä työt luonnollisesti myös, niin seuraavissa pandemioissa viruksen levittäytyminen hankaloituu olennaisesti, koska etäisyyden ylläpitäminen on luonnostaan helpompaa.
Takuuseenhan ei mistään voi vielä mennä, mutta kyllä sitä voi pitää jo aika odotettavana, että tulemme näkemään muuttoliikettä pois ruuhka-Suomesta jatkossa.