ja aina pyörii eikä tarvii kuunnella purjeiden lepatusta!
0Äänestä
puuveneilijä
Sama täällä, pakki päällä (siis purjehtiessa), akselin päässä kiinteä kolmilapainen potkuri.
0Äänestä
Kerran pakit saanut
Miksi laitatte pakin purjehtiessa päälle, onko se vetolaitevalmistajan suositus vai mikä idea siinä on, kysyys epätietoinen.
0Äänestä
kdkdk
Kerran pakit saanut kirjoitti:
Miksi laitatte pakin purjehtiessa päälle, onko se vetolaitevalmistajan suositus vai mikä idea siinä on, kysyys epätietoinen.
joo on tosiaan vetolaitteen valmistajan suosituskin. tarkoituksenahan on estää potkurin pyöriminen purjehdittaessa. kun on pakki päällä, niin akseli/potkuri ei pyöri. taittuvalapainen pysyy kiinne ja kiinteä ei tuota niin paljoa vastusta (jälkimmäistä voi tietävämpi korjata).
0Äänestä
Joakim
kdkdk kirjoitti:
joo on tosiaan vetolaitteen valmistajan suosituskin. tarkoituksenahan on estää potkurin pyöriminen purjehdittaessa. kun on pakki päällä, niin akseli/potkuri ei pyöri. taittuvalapainen pysyy kiinne ja kiinteä ei tuota niin paljoa vastusta (jälkimmäistä voi tietävämpi korjata).
Pyörivän potkurin vastus on n. 1/3 paikallaan olevan vastuksesta. Kannattaisi siis pitää pyörimässä, jos vain vastus ratkaisee.
0Äänestä
Ukilainen
kdkdk kirjoitti:
joo on tosiaan vetolaitteen valmistajan suosituskin. tarkoituksenahan on estää potkurin pyöriminen purjehdittaessa. kun on pakki päällä, niin akseli/potkuri ei pyöri. taittuvalapainen pysyy kiinne ja kiinteä ei tuota niin paljoa vastusta (jälkimmäistä voi tietävämpi korjata).
Purjehdin aina kone käynnissä niin se on valmiina satamaan tultaessa ja akut täynnä. Eikä vastuskaan ole niin kova kun laittaa vaihteen päälle ja kierroksia koneeseen.
0Äänestä
Kiinteä potkuri
Joakim kirjoitti:
Pyörivän potkurin vastus on n. 1/3 paikallaan olevan vastuksesta. Kannattaisi siis pitää pyörimässä, jos vain vastus ratkaisee.
Onko todella noin, että pyörivän potkurin vastus on 1/3 osaa pienempi? Mihin perustat väitteesi?
0Äänestä
paikkansa
Kiinteä potkuri kirjoitti:
Onko todella noin, että pyörivän potkurin vastus on 1/3 osaa pienempi? Mihin perustat väitteesi?
Kyllä pitää paikkansa. kokeile vaikka kylpyammeessa.
Ja tähän on turha alkaa perusteleen mitään helikoptereista ja niiden autorotaatiosta. Niissä kun on muuttuvat lapakulmat ja kantava siipiprofiili. Nekin tulee kuin kivi alas kun veto loppuu lavoilta, mutta lavat pidetään pyörimässä negatiivisella lapakulmalla ja vasta viimehetkellä liike-energia otetaan käyttöön ja väännetään lavat nostoon ja näin vähän jarrutetaan sitä tömähdystä tonttiin. Jokatapauksessa se on rumaa jälkeä kun tullaan ilman vetoja alas. Tuntuu selässä vieläkin...
0Äänestä
kippari
Ukilainen kirjoitti:
Purjehdin aina kone käynnissä niin se on valmiina satamaan tultaessa ja akut täynnä. Eikä vastuskaan ole niin kova kun laittaa vaihteen päälle ja kierroksia koneeseen.
Jos pidät konetta päällä purjehtiessasi, niin käytätkö myös jatkuvasti mustaa kartiota (kärki alaspäin) keulaosassa? Meriteiden säännöt edellyttävät sitä, jotta tiedotat toisille olevasi liikkeellä konealuksella ja noudattavasi sen mukaisia väistämissäntöjä.
0Äänestä
TAASKIN KERRAN
kippari kirjoitti:
Jos pidät konetta päällä purjehtiessasi, niin käytätkö myös jatkuvasti mustaa kartiota (kärki alaspäin) keulaosassa? Meriteiden säännöt edellyttävät sitä, jotta tiedotat toisille olevasi liikkeellä konealuksella ja noudattavasi sen mukaisia väistämissäntöjä.
On vissiin eriasia purjehtia kone käyden, kuin ajaa konella ja purjeilla !!!! jolloin merkkiä edellytetään !
0Äänestä
Joakim
paikkansa kirjoitti:
Kyllä pitää paikkansa. kokeile vaikka kylpyammeessa.
Ja tähän on turha alkaa perusteleen mitään helikoptereista ja niiden autorotaatiosta. Niissä kun on muuttuvat lapakulmat ja kantava siipiprofiili. Nekin tulee kuin kivi alas kun veto loppuu lavoilta, mutta lavat pidetään pyörimässä negatiivisella lapakulmalla ja vasta viimehetkellä liike-energia otetaan käyttöön ja väännetään lavat nostoon ja näin vähän jarrutetaan sitä tömähdystä tonttiin. Jokatapauksessa se on rumaa jälkeä kun tullaan ilman vetoja alas. Tuntuu selässä vieläkin...
En ole helikopterilla lentänyt (kyydissä kylläkin), mutta autorotaatiolla tarkoitetaan tilannetta, jossa helikopteri liikkuu eteenpäin ja tämä liike saa roottorin pyörimään.
On nimittäin olemassa sellainen härveli kuin autgyro, joka muistuttaa helikopteria, mutta siinä ei ole lainkaan moottoria roottorille vaan ainoastaan perässä työntävä potkuri. Tämän lentäminen perustuu siihen, että siipiprofiilin vastus on "väärinpäin" virtaukselle paljon suurempi kuin oikeinpäin. Kun virtaus tulee edestäpäin roottori alkaa pyörimään ja pitää vekottimen ilmassa aivan vastaavasti kuin lentokoneen siivet. http://www.w-p.dds.nl/bookaut/index.htm
Lentokoneen ja helikopterin potkureilla tilanne saattaa olla toinen johtuen mitättömästä lapapinta-alas suhteesta.
0Äänestä
testaaja
Joakim kirjoitti:
En ole helikopterilla lentänyt (kyydissä kylläkin), mutta autorotaatiolla tarkoitetaan tilannetta, jossa helikopteri liikkuu eteenpäin ja tämä liike saa roottorin pyörimään.
On nimittäin olemassa sellainen härveli kuin autgyro, joka muistuttaa helikopteria, mutta siinä ei ole lainkaan moottoria roottorille vaan ainoastaan perässä työntävä potkuri. Tämän lentäminen perustuu siihen, että siipiprofiilin vastus on "väärinpäin" virtaukselle paljon suurempi kuin oikeinpäin. Kun virtaus tulee edestäpäin roottori alkaa pyörimään ja pitää vekottimen ilmassa aivan vastaavasti kuin lentokoneen siivet. http://www.w-p.dds.nl/bookaut/index.htm
Lentokoneen ja helikopterin potkureilla tilanne saattaa olla toinen johtuen mitättömästä lapapinta-alas suhteesta.
Ota tulevana vappuna "vappupropeli" ja heiluta sitä niin, että propeli on kiinni sitten heilutat samaa propelia niin, että se pyörii. Yllätyt varmaan tuloksesta. Tuloksen selvittämiseksi voi sitten ottaa jonkun neuvoa antavan.
0Äänestä
Anonyymi00037
Ukilainen kirjoitti:
Purjehdin aina kone käynnissä niin se on valmiina satamaan tultaessa ja akut täynnä. Eikä vastuskaan ole niin kova kun laittaa vaihteen päälle ja kierroksia koneeseen.
Miksi sitten omistat purjeveneen ,eikö moottorivene sopisi sinulle paremmin.
0Äänestä
täälläkin
Samahan se onko se pakki vai eteenpäin. Ei vaan huvita kuunnella akselivetoisen pyörimisääntä purjehtiessa.
0Äänestä
karhu3
Veneessäni on taittuva, 3 -lapainen potkuri ja koneen pysäytyksen jälkeen kyllä kuuluu lievä kolahdus kun potkurin lavat sulkeutuu eikä pyöri vaikka vaihde onkin vapaalla. Ajan siis vapaalla, eikä tarvitse kuunnella pyörivän potkurin ääntä kun muistaa rasvata lapojen taittomekanismin kauden alussa vesivaseliinilla.
0Äänestä
potkurit
Moi,
Ite laitan pakin päälle aina jos muistan. Jos en muista niin tietyssä nopeudessa potkurin liike tuntuu persuksissa. Eli sellainen vaimea tutina jonka siis saa pois pakilla.
Potkuri on kiinteä 3-lapainen.
--
0Äänestä
Vapaa
Mulla moottori odottelee laiturilla... Mut jos mukana, nii potkuri pois jonkasta ja vapaalle...
0Äänestä
vapaalla
On 3-lapainen taittuva, joskus saattaa jäädä auki ja pyörimään, silloin pysäytän vaihteella.
0Äänestä
vaarillakin
Vaarinkin vaihde on vapaalla, sen jälkeen kun 3-lapaisen pyöriminen on saatu pysäytettyä vetämällä vaihde hetkeksi päälle joko eteen tai taakse. Ei tunnu pyörivän.
Onko siitä jotain etua, että vaihde on vedettynä jatkuvasti taakse?
0Äänestä
pakit
Ainakin joissakin vaihteistoissa pitää olla nimenomaan pakki päällä että potkuri pysähtyy. Omassani jos laittaa vaihteen eteen niin potkuriakseli pääsee pyörimään johtuen mekaanisesta rakenteestaan (kartiokytkin).
0Äänestä
kartio kans
pakit kirjoitti:
Ainakin joissakin vaihteistoissa pitää olla nimenomaan pakki päällä että potkuri pysähtyy. Omassani jos laittaa vaihteen eteen niin potkuriakseli pääsee pyörimään johtuen mekaanisesta rakenteestaan (kartiokytkin).
jos kartiokytkimellä varustetun vaihteen laittaa eteen se jää jumiin eikä mene vapaalle ennen kuin laittaa koneen käyntiin (yanmar). jor ropelisi pyörii eteen asennossa kaipaa kytkimesi säätöä tai korjausta.
0Äänestä
Pakit
kartio kans kirjoitti:
jos kartiokytkimellä varustetun vaihteen laittaa eteen se jää jumiin eikä mene vapaalle ennen kuin laittaa koneen käyntiin (yanmar). jor ropelisi pyörii eteen asennossa kaipaa kytkimesi säätöä tai korjausta.
Eipä ole ollut jumiutumis ongelmaa, ainakaan vielä, vaikka vetolaite on 30v vanha. En tunne Yanmarin konseptia, mutta ainakin volvo pyrkii "hyljeksimään" kartioita, joten sen jumiin jääminen eteenpäin vaihteella tuntuu vähän epäloogiselta. Volvossa (ainakin 100S, uudemmista en tiedä, mutta kuvien perusteella vaikuttaisi samalta) kartio kiristyy sitä lujempaan mitä suurempi on moottorin vääntömomentti ja jos voima on väärinpäin (vaihde eteen purjehdittaessa) puristaa pelkkä siirtojousi kartiota kytkinpintaa vasten. Kun voima on riittävän suuri, voittaa se jousivoiman ja näin kartio alkaa luistaan. Seurauksena se että kytkinpinnat kiillottuvat ja alkaa esiintyä kytkimen luistoa moottorilla ajettaessa. Ongelma korjaantuu hiomalla pinnat hiekkapaperilla/vastaavalla... Ropelini siis pyörii ihan käsivoimallakin samaan suuntaan kuin vaihde on, eikä vaihteessani silti ole säätämisen tarvetta.
0Äänestä
tarpeessako
kartio kans kirjoitti:
jos kartiokytkimellä varustetun vaihteen laittaa eteen se jää jumiin eikä mene vapaalle ennen kuin laittaa koneen käyntiin (yanmar). jor ropelisi pyörii eteen asennossa kaipaa kytkimesi säätöä tai korjausta.
Jos kytkimesi jää jumiin, SE kaipaa huoltoa/korjausta...
0Äänestä
ohoh
jos vapaalla?
0Äänestä
ohoh
vaihdatteko laatikkoon öljyt joka vuosi?
0Äänestä
vaihdan
ohoh kirjoitti:
vaihdatteko laatikkoon öljyt joka vuosi?
Kyllähän noi tulee vaihdettua. Samalla näkee onko vettä päässyt öljyn joukkoon.
0Äänestä
pakki päälle
minua ei kiinnosta, mitä laituriparlamentti on tästä mieltä. tyypillisesti noudatan mieluummin valmistajan ohjeita, kun muita tietäviä.
ja eipä tuosta pakille laitosta ole vaivaakaan ollut.
0Äänestä
xxxxx
yksinkertaiseen viestiin!
Tietämättä asiasta liian paljon (olen purjehtija joten nämä moottoriasiat menevät hieman alle horisonttiini) yritän kuitenkin tuoda jotain tietoa tähän:
Ainoa syy antaa potkurin pyöriä on virtausvastuksen pienentäminen (mitä nimim. Joakim asiallisesti selitti). Kiinteän (varsinkin kolmilapaisen) potkurin vastus on niin suuri että se selvästi vaikuttaa matkavauhtiin (yhtä paha kuin laahata jollaa perässä), puoli solmu lähtee helposti. Näin olleen taittuvalapainen potkuri on ainoa järkevä vaihtoehto purjeveneessä (vaikka se maksaa paljon enemmän ja on tehottomampi (varsinkin peruutuksessa). Taittuvalapaisille tämä kysymys siis on vailla merkitystä.
Kaksi ensimmäistä ovat itsestään selviä joten otan kantaa ainoastaan viimeiseen: Vaihde kärsii ainoastaan jos voitelu ei toimi asiallisella tavalla. Voitelutyyppejä on kaksi allasvoitelu ja öljypumppuvoitelu (en tiedä ovatko nämä oikeat suomenkieliset termit?). Jos on öljypumppuvoitelu se vaatii että moottori on käynnissä (Minulla on Suzuki 1100 GL raakavoimainen kaunis klassikkopyörä jota juuri tästä syystä ei voi hinata. Tappelen jälleen sen saatanan sähköjärjestelmän kanssa, lähes yhtä huono kuin Lucas!). OK, eksyin aiheesta. Merivaihteet (ainakin minun käsittääkseni) kuitenkin kaikki ovat allasvoitelutyyppisiä, eli voitelu hoituu samalla kun vaihteisto pyörii.
Ei kannata kuitenkaan luottaa minun ja muiden viisastelioiden neuvoihin. Puhelinsoitto moottorin (tai vaihteen) valmistajalle on huomattavasti halvempi toimenpide kuin mahdollinen korjaus jälkeenpäin.
0Äänestä
puksuttaja
Jopas nyt. Siellähän ne lavat ovat siinäkin potkurissa! Mistäs se tehottomuus?
0Äänestä
595947
Kyllä joo ja kaasu pohjassa
0Äänestä
Pohjaroppu
Vaikka tällä palstalla onkin ehdottomasti Suomen paras asiantuntemus kaikista asioista niin muistelen lukeneeni Nannin käsikirjasta, että 1 h on maksimi aika jonka potkuri saa pyöriä koneen ollessa sammuksissa. Suositellaan pakin pitämistä päällä tai käynnistämistä välillä. Syy tähän on mitä ilmeisimmin joko voitelussa tai jäähdytyksessä mutta toki voi olla aina parempiakin käytäntöjä. Minä pidän pakkia päällä ja mihin sitä eläkeläisellä niin kiire olisi. Taitaa olla tuo kiire vähän jo yliarvostettua. Mitä öljynvaihtoon tulee niin 0,8 l ATF:ää ei ole kovin iso kustannus vuodessa.
0Äänestä
Drag1
Minulla olleessa Volvo Penta 2001 mallisen (vm -90) käsikirjassa kehotettiin laittamaan pakki päälle purjehtiessa. Jos minulla olisi purjevene kiinteälapaisen potkurin kanssa, en kyllä kuuntelisi sitä jurnutusta missään tapauksessa. Kun purjeet ovat vedossa, niin ainoa ääni mikä saa kuulua on veden solina. Moottoriajo ei olen minulle mitenkään vastenmielistä, mutta kun purjehdin, niin silloin en kestä mitään muita kuin luonnon ääniä.
0Äänestä
Luonnnon_ääniä
Pidän Yanmarini vaihteen aina vapaalla purjehtiessani eikä pyörivästä potkuristani kuulu lainkaan ääniää eikä pyörimistä havaitse muuta kuin menemällä katsomaan potkuriakselia. Yachting Monthly testasi ja testin tulos oli että että kiinteälapainen lukittu potkuri tuottaa lähes kolminkertaisen vastuksen verrattuna vapaasti pyörvään kiinteälapaiseen potkuriin. Tästä oli täällä jo keskustelu hiljattain:
Vastaukset 37
Vanhimmat
ole hyvä
alla taittuva 3-lapainen
ja aina pyörii eikä tarvii kuunnella purjeiden lepatusta!
Sama täällä, pakki päällä (siis purjehtiessa), akselin päässä kiinteä kolmilapainen potkuri.
Miksi laitatte pakin purjehtiessa päälle, onko se vetolaitevalmistajan suositus vai mikä idea siinä on, kysyys epätietoinen.
joo on tosiaan vetolaitteen valmistajan suosituskin. tarkoituksenahan on estää potkurin pyöriminen purjehdittaessa. kun on pakki päällä, niin akseli/potkuri ei pyöri. taittuvalapainen pysyy kiinne ja kiinteä ei tuota niin paljoa vastusta (jälkimmäistä voi tietävämpi korjata).
Pyörivän potkurin vastus on n. 1/3 paikallaan olevan vastuksesta. Kannattaisi siis pitää pyörimässä, jos vain vastus ratkaisee.
Purjehdin aina kone käynnissä niin se on valmiina satamaan tultaessa ja akut täynnä.
Eikä vastuskaan ole niin kova kun laittaa vaihteen päälle ja kierroksia koneeseen.
Onko todella noin, että pyörivän potkurin vastus on 1/3 osaa pienempi? Mihin perustat väitteesi?
Kyllä pitää paikkansa. kokeile vaikka kylpyammeessa.
Ja tähän on turha alkaa perusteleen mitään helikoptereista ja niiden autorotaatiosta. Niissä kun on muuttuvat lapakulmat ja kantava siipiprofiili. Nekin tulee kuin kivi alas kun veto loppuu lavoilta, mutta lavat pidetään pyörimässä negatiivisella lapakulmalla ja vasta viimehetkellä liike-energia otetaan käyttöön ja väännetään lavat nostoon ja näin vähän jarrutetaan sitä tömähdystä tonttiin. Jokatapauksessa se on rumaa jälkeä kun tullaan ilman vetoja alas. Tuntuu selässä vieläkin...
Jos pidät konetta päällä purjehtiessasi, niin käytätkö myös jatkuvasti mustaa kartiota (kärki alaspäin) keulaosassa? Meriteiden säännöt edellyttävät sitä, jotta tiedotat toisille olevasi liikkeellä konealuksella ja noudattavasi sen mukaisia väistämissäntöjä.
On vissiin eriasia purjehtia kone käyden, kuin ajaa konella ja purjeilla !!!! jolloin merkkiä edellytetään !
En ole helikopterilla lentänyt (kyydissä kylläkin), mutta autorotaatiolla tarkoitetaan tilannetta, jossa helikopteri liikkuu eteenpäin ja tämä liike saa roottorin pyörimään.
On nimittäin olemassa sellainen härveli kuin autgyro, joka muistuttaa helikopteria, mutta siinä ei ole lainkaan moottoria roottorille vaan ainoastaan perässä työntävä potkuri. Tämän lentäminen perustuu siihen, että siipiprofiilin vastus on "väärinpäin" virtaukselle paljon suurempi kuin oikeinpäin. Kun virtaus tulee edestäpäin roottori alkaa pyörimään ja pitää vekottimen ilmassa aivan vastaavasti kuin lentokoneen siivet. http://www.w-p.dds.nl/bookaut/index.htm
Potkurin vastuksia on mitattu pyörivänä ja paikallaan mm. täällä: http://www.irisoft-yacht.com/helices/revue-de-presse/ya-propeller-comparison-1997-02-table-en.pdf
Kolmilapaisen 15" potkurin vastus pyöriessä 8 kn nopeudessa 180 N, paikallaan 420 N. Vastaavasti 15-18" kääntyvä- ja taittolapaisilla 12-62,5 N (Gori paras, Volvo huonoin).
Lentokoneen ja helikopterin potkureilla tilanne saattaa olla toinen johtuen mitättömästä lapapinta-alas suhteesta.
Ota tulevana vappuna "vappupropeli" ja heiluta sitä niin, että propeli on kiinni sitten heilutat samaa propelia niin, että se pyörii. Yllätyt varmaan tuloksesta. Tuloksen selvittämiseksi voi sitten ottaa jonkun neuvoa antavan.
Miksi sitten omistat purjeveneen ,eikö moottorivene sopisi sinulle paremmin.
Samahan se onko se pakki vai eteenpäin. Ei vaan huvita kuunnella akselivetoisen pyörimisääntä purjehtiessa.
Veneessäni on taittuva, 3 -lapainen potkuri ja koneen pysäytyksen jälkeen kyllä kuuluu lievä kolahdus kun potkurin lavat sulkeutuu eikä pyöri vaikka vaihde onkin vapaalla. Ajan siis vapaalla, eikä tarvitse kuunnella pyörivän potkurin ääntä kun muistaa rasvata lapojen taittomekanismin kauden alussa vesivaseliinilla.
Moi,
Ite laitan pakin päälle aina jos muistan. Jos en muista niin tietyssä nopeudessa potkurin liike tuntuu persuksissa. Eli sellainen vaimea tutina jonka siis saa pois pakilla.
Potkuri on kiinteä 3-lapainen.
--
Mulla moottori odottelee laiturilla... Mut jos mukana, nii potkuri pois jonkasta ja vapaalle...
On 3-lapainen taittuva, joskus saattaa jäädä auki ja pyörimään, silloin pysäytän vaihteella.
Vaarinkin vaihde on vapaalla, sen jälkeen kun 3-lapaisen pyöriminen on saatu pysäytettyä vetämällä vaihde hetkeksi päälle joko eteen tai taakse. Ei tunnu pyörivän.
Onko siitä jotain etua, että vaihde on vedettynä jatkuvasti taakse?
Ainakin joissakin vaihteistoissa pitää olla nimenomaan pakki päällä että potkuri pysähtyy. Omassani jos laittaa vaihteen eteen niin potkuriakseli pääsee pyörimään johtuen mekaanisesta rakenteestaan (kartiokytkin).
jos kartiokytkimellä varustetun vaihteen laittaa eteen se jää jumiin eikä mene vapaalle ennen kuin laittaa koneen käyntiin (yanmar). jor ropelisi pyörii eteen asennossa kaipaa kytkimesi säätöä tai korjausta.
Eipä ole ollut jumiutumis ongelmaa, ainakaan vielä, vaikka vetolaite on 30v vanha. En tunne Yanmarin konseptia, mutta ainakin volvo pyrkii "hyljeksimään" kartioita, joten sen jumiin jääminen eteenpäin vaihteella tuntuu vähän epäloogiselta. Volvossa (ainakin 100S, uudemmista en tiedä, mutta kuvien perusteella vaikuttaisi samalta) kartio kiristyy sitä lujempaan mitä suurempi on moottorin vääntömomentti ja jos voima on väärinpäin (vaihde eteen purjehdittaessa) puristaa pelkkä siirtojousi kartiota kytkinpintaa vasten. Kun voima on riittävän suuri, voittaa se jousivoiman ja näin kartio alkaa luistaan. Seurauksena se että kytkinpinnat kiillottuvat ja alkaa esiintyä kytkimen luistoa moottorilla ajettaessa. Ongelma korjaantuu hiomalla pinnat hiekkapaperilla/vastaavalla... Ropelini siis pyörii ihan käsivoimallakin samaan suuntaan kuin vaihde on, eikä vaihteessani silti ole säätämisen tarvetta.
Jos kytkimesi jää jumiin, SE kaipaa huoltoa/korjausta...
jos vapaalla?
vaihdatteko laatikkoon öljyt joka vuosi?
Kyllähän noi tulee vaihdettua. Samalla näkee onko vettä päässyt öljyn joukkoon.
minua ei kiinnosta, mitä laituriparlamentti on tästä mieltä. tyypillisesti noudatan mieluummin valmistajan ohjeita, kun muita tietäviä.
ja eipä tuosta pakille laitosta ole vaivaakaan ollut.
yksinkertaiseen viestiin!
Tietämättä asiasta liian paljon (olen purjehtija joten nämä moottoriasiat menevät hieman alle horisonttiini) yritän kuitenkin tuoda jotain tietoa tähän:
Ainoa syy antaa potkurin pyöriä on virtausvastuksen pienentäminen (mitä nimim. Joakim asiallisesti selitti). Kiinteän (varsinkin kolmilapaisen) potkurin vastus on niin suuri että se selvästi vaikuttaa matkavauhtiin (yhtä paha kuin laahata jollaa perässä), puoli solmu lähtee helposti. Näin olleen taittuvalapainen potkuri on ainoa järkevä vaihtoehto purjeveneessä (vaikka se maksaa paljon enemmän ja on tehottomampi (varsinkin peruutuksessa). Taittuvalapaisille tämä kysymys siis on vailla merkitystä.
Kiinteälapaisilla on kaksi (tai kolme) murhetta:
- Virtausvastus (pakki päällä)
- Värinä-ääni (vapaalla)
- Meri-vaihteen hajoaminen (vapaalla)
Kaksi ensimmäistä ovat itsestään selviä joten otan kantaa ainoastaan viimeiseen: Vaihde kärsii ainoastaan jos voitelu ei toimi asiallisella tavalla. Voitelutyyppejä on kaksi allasvoitelu ja öljypumppuvoitelu (en tiedä ovatko nämä oikeat suomenkieliset termit?). Jos on öljypumppuvoitelu se vaatii että moottori on käynnissä (Minulla on Suzuki 1100 GL raakavoimainen kaunis klassikkopyörä jota juuri tästä syystä ei voi hinata. Tappelen jälleen sen saatanan sähköjärjestelmän kanssa, lähes yhtä huono kuin Lucas!). OK, eksyin aiheesta. Merivaihteet (ainakin minun käsittääkseni) kuitenkin kaikki ovat allasvoitelutyyppisiä, eli voitelu hoituu samalla kun vaihteisto pyörii.
Ei kannata kuitenkaan luottaa minun ja muiden viisastelioiden neuvoihin. Puhelinsoitto moottorin (tai vaihteen) valmistajalle on huomattavasti halvempi toimenpide kuin mahdollinen korjaus jälkeenpäin.
Jopas nyt. Siellähän ne lavat ovat siinäkin potkurissa! Mistäs se tehottomuus?
Kyllä joo ja kaasu pohjassa
Vaikka tällä palstalla onkin ehdottomasti Suomen paras asiantuntemus kaikista asioista niin muistelen lukeneeni Nannin käsikirjasta, että 1 h on maksimi aika jonka potkuri saa pyöriä koneen ollessa sammuksissa. Suositellaan pakin pitämistä päällä tai käynnistämistä välillä. Syy tähän on mitä ilmeisimmin joko voitelussa tai jäähdytyksessä mutta toki voi olla aina parempiakin käytäntöjä. Minä pidän pakkia päällä ja mihin sitä eläkeläisellä niin kiire olisi. Taitaa olla tuo kiire vähän jo yliarvostettua. Mitä öljynvaihtoon tulee niin 0,8 l ATF:ää ei ole kovin iso kustannus vuodessa.
Minulla olleessa Volvo Penta 2001 mallisen (vm -90) käsikirjassa kehotettiin laittamaan pakki päälle purjehtiessa.
Jos minulla olisi purjevene kiinteälapaisen potkurin kanssa, en kyllä kuuntelisi sitä jurnutusta missään tapauksessa.
Kun purjeet ovat vedossa, niin ainoa ääni mikä saa kuulua on veden solina.
Moottoriajo ei olen minulle mitenkään vastenmielistä, mutta kun purjehdin, niin silloin en kestä mitään muita kuin luonnon ääniä.
Pidän Yanmarini vaihteen aina vapaalla purjehtiessani eikä pyörivästä potkuristani kuulu lainkaan ääniää eikä pyörimistä havaitse muuta kuin menemällä katsomaan potkuriakselia.
Yachting Monthly testasi ja testin tulos oli että että kiinteälapainen lukittu potkuri tuottaa lähes kolminkertaisen vastuksen verrattuna vapaasti pyörvään kiinteälapaiseen potkuriin.
Tästä oli täällä jo keskustelu hiljattain:
https://keskustelu.suomi24.fi/t/15432450/potkuri-pyorimaan-vai-ei#comment-95278789
Peltigenua ei kuljeta, jos vaihde ei ole päällä.
kyllä