Mikä on teidän mielestä ollut Whitesnaken parhain kokoonpano? Itse olen miettinyt asiaan tässä viimeaikoina, kun olen kuunnellut paljon Snakea (myös Coverdalen ajan Purplea ja Coverdalen Purplen jälkeen tekemiä soololevyjä "White snake" ja "Northwinds") ja olen tullut siihen tulokseen että se kööri, johon kuului Coverdalen lisäksi muun muassa Bernie Marsden, Micky Moody, John Lord ja Ian Paice (en ole varma oliko Paicea ennen joku toinen rumpali). Tässä kokoonpanossa oli paljon musiikillista taitoa ja oikeita muusikoita. En sano, ettei esim. John Sykes olisi ollut hyvä kitaristi ja taitava biisien tekijä, mutta esim. John Lord ja Bernie Marsden ovat kuitenkin muusikoita isolla alkukirjaimella ja heille musiikki ja musisointi on aina ollut etusijalla, kun taas 1980-luvun loppupuolen kokoonpanon muusikoille ulkoinen imago menee vähän enemmän edelle, siitäkin huolimatta, vaikka ovat hekin taitavia soittamaan. Myönnän toki, että myös ulkoisella imagolla on väliä, mutta musiikki ennen kaikkea.
Whitesnake löi itsensä isosti läpi Usassa 1987, kuten tiedetään, mutta minusta tuolla Marsden, Lord, Moody jne. kokoonpanollakin olisi Snake ennenmmin tai myöhemmin saattanut breikata isommin. Toki imagonmuutos ja myös soittajien vaihdos oli myös pakko tehdä, kun entinen ei viennyt eteenpäin, mutta jos Coverdale ja ketä kaikkia nyt olikaan imagonvaihdoksen takana olisivat malttaneet odottaa ja sitkeästi mennä eteenpäin, niin maine ja kunnia olisi jonain päivänä kyllä tullut. Ja jos he olisivat hieman lisänneet, esim. countrya musiikkiinsa (countrylla aina saa edes jotain huomiota Usassa, se on yksi ykköslaji mitä tulee musiikkiin), niin edes jonkinlainen suosio olisi saattanut olla taattu. Ei huonolta kuulostanut Coverdale ja Whitesnake vuonna 1987 eikä vielä 1989 ja jopa vuonna 1997 tehty levy "Restless heart" on aika hyvä, mutta itse pidän ehkä vähän enemmän bändin saundeista ja Coverdalen imagosta ennen vaalean tukan päiviä.
Whitesnake löi itsensä isosti läpi Usassa 1987, kuten tiedetään, mutta minusta tuolla Marsden, Lord, Moody jne. kokoonpanollakin olisi Snake ennenmmin tai myöhemmin saattanut breikata isommin. Toki imagonmuutos ja myös soittajien vaihdos oli myös pakko tehdä, kun entinen ei viennyt eteenpäin, mutta jos Coverdale ja ketä kaikkia nyt olikaan imagonvaihdoksen takana olisivat malttaneet odottaa ja sitkeästi mennä eteenpäin, niin maine ja kunnia olisi jonain päivänä kyllä tullut. Ja jos he olisivat hieman lisänneet, esim. countrya musiikkiinsa (countrylla aina saa edes jotain huomiota Usassa, se on yksi ykköslaji mitä tulee musiikkiin), niin edes jonkinlainen suosio olisi saattanut olla taattu. Ei huonolta kuulostanut Coverdale ja Whitesnake vuonna 1987 eikä vielä 1989 ja jopa vuonna 1997 tehty levy "Restless heart" on aika hyvä, mutta itse pidän ehkä vähän enemmän bändin saundeista ja Coverdalen imagosta ennen vaalean tukan päiviä.
Vastaukset 16
Vanhimmat
Täytyy vielä kommentoida, kun äsken kuuntelin Snaken levyä "Slip of the tongue" (1989), että sielläkin on joitain erittäin hyviä kappaleita kuten "Wings of the storm" (tämä lähestyy jo heavya ellei jo ole sitä, sen tyylinen kappale, jonka esim. Nightwish voisi coveroida tai ainakin olisi voinut Tarja Turusen päivinä) ja "Judgment day". Coverdale handlasi aikoinaan myös tällaisen lähes heavytyylisen laulamisen (ainakin levyllä). Jos ennen vuotta 1987 ja varsinkin 1970-luvulla hän lauloi parhaimmillaan yhtä sielukkaasti kuin Paul Rodgers, niin -80-luvun loppupuoliskolla hän parhaimmillaan lauloi melkein kuin itse Metal god Halford (tosin ei yhtä laaja ääniala). Ihmemies. Että tässä mielessä ei ollenkaan huono myöskään tämä uusi -80-luvun loppupuolen laulusuunta, vaikka musiikillisten taitojen(muusikkouden) ja sielukkuuden ja parhaimmillaan hienon lyriikan takia käännyn kuitenkin Coverdale-Moody-Marsden-Lord-Paice -köörin puoleen.
https://www.youtube.com/watch?v=j7kBIw5ut_4&list=PLA2-nXsHvm3K1ne1CFIEE1Uc1hARNRoj2
Tämä livevideo tuli aikoinaan teininä, joskus vuonna 84-85 vuokrattua vhs:nä ja onhan tuossa enemmän sitä sielukkuutta. kun vertaa uudempiin live-taltiointeihin.Tykkään siis kyllä enenmmän tästä vanhemmasta kokoonpanosta. Rummuissa kova heppu muuten, Cozy Powell. RIP.
Minäs vuonna Cozy Powell oli Sankessa, kun Iann Paice oli siinä 1979-82?
Siis Snakessa.
Olisko ollu ainakin 1983-85?
Vastasit itse itsellesi.
Jep. Niinpä taisin =)
Ihmettelen suuresti, ettei Whitesnake saanut kovin suurta menestystä Usassa tuolla alkuvuosien paletillaan, johon kuuluivat soittajistossa mm. Marsden, Moody ja Lord, sillä Eagleskin oli omalla countryrockillaan tosi suosittu valloissa ja Lynyrd Skynyrd ja englannin lahja maailmalle eli Zeppelin. Johtuneeko siitä, että noilla bändeillä ja etenkin Zepillä oli manageripuoli paremmin kunnossa kuin Snakella? Snaken mangeri tai manageritoimisto viilasi bändiä linssiin alkuaikoina vetämällä rahaa välistä. Siksi bändiläiset eivät oikein saaneet tuloja ensimmäisten vuosien aikana. Joa he olisivat jotenkin voineet päästä eroon entisestä manageritoimistosta ilman, että bändiä piti hajottaa ja löytäneet paremman toimiston ja managerin, niin homma olisi ehkä saattaut lähteä rullaamaan ja ehkä sitä menestystä olisi voinut tulla enemmän myös Atlanttin takana. Snaken bluesrock kuulostaa todella hyvältä ja olihan tässä bändissä aikoinaan myös Bernie Marsden. Micky Moody tosin ei halunnut isoksi rocktähdeksi, hän halusi aina olla vain ensisijaisesti muusikko eikä tuntenut oikein hyväksi oloaan valokeilassa, mutta hänen tilalleen olisi kyllä voinut löytää jonkun toisen, jos hän ei olisi halunnut olla enää messissä homman mennessä isommaksi tai sitten mennä pelkällä yhdellä kitaristilla eli Marsdenilla.
Brittirokki ei välttämättä ollut Jenkeissä muutenkaan suosiossa ja moni brittiyhtye ei siellä menestynytkään.
Monet tunnetuimmat rockbändit ovat brittiläisiä kuten Beatles, Zeppelin, Purple, Sabbath, Priest, Maiden, Rollarit, Pink Floyd, Mötörhead, Queen, Slade.
Noista luettelemistani ainakin Zeppelin ja Priest menestyivät Jenkeissä, niistä tuli jopa massiivisempia siellä kuin Euroopassa, vaikka Euroopassakin olivat isoja nimiä aikoinaan. Ja taisiko tuo Beatleskin saavuttaa suosiota Atlanttin takana ja ehkä myös Rollarit. Muiden luettelemieni bändien suosiosta Amerikan ihmemaassa en tiedä.
Jenkkeihin on vaikea päästä ja siellä menestyä, jos on ulkomaalainen ja sama pätee vielä tänäkin päivänä. Ja koska Yhdysvallat on iso maa ja koska siellä on vielä niin paljon kilapailua musiikkibisneksessä tai ihan missä tahansa bisneksessä, niin jo omanmaalaisellekin menestyminen saattaa tuottaa enemmän tai vähemmän hankaluuksia.
Tosin Marsden olisi kyllä voinut myös olla ihan oman bändinsäkin laulaja alusta asti tai soolokitaristi, koska hänellä oli myös siihen rahkeita mies kun osaa soittaa hyvin kitaraa ja laulaakin aika hyvin ellei jopa erinomaisesti.
Minusta David Coverdalella oli samanlaista näkemystä aikoinaan musiikin ja muusikoitten suhteen kuin esim. Richie Blackmorella. Hän osasi valita oikeita muusikoita bändiinsä ja hänellä oli näkemystä siitä mihin musiikilliseen suuntaan halusi mennä. Hän myös uskalsi venyttää rajoja ja kokeilla erilaisia tyylejä. Blueskauden muusikot olivat huippuja, mutta tehtiin sitä hyvää musiikkia myös niinä aikoina, kun kitaran varressa olivat John Sykes ja Steve Vai. Richie näki, että esim. Ian Gillan, David Coverdale ja Glenn Hughes ovat hyviä laulajia ja vievät bändiä siihen suuntaan mihin hän sen halusi tietyllä hetkellä menevän niin kuin Rainbown perustettuaan hän osasi valita laulajaksi Ronnie James Dion. David Coverdale oli aikoinaan samalla tavalla visionääri.
Raha-asioitten suhteen ei sitten aina oltu ehkä niin visionäärejä Snakessa aikoinaan, kun manageritoimistokin pääsi huijaamaan ja vetämään rahaa välistä.
Mutta musiikin suhteen Coverdalella oli paljon näkemyksiä ja hyviä sellaisia, koska Snakella ei ole tuotannossaan juurikaan kappaleita, jotka olisivat tosi huonoja, ei ainakaan aikavälillä 1978-89 ja vielä 1997 olevalla levyllä "Restless heart" on hyviä kappaleita.
Robert Plant risti David Coverdalen aikoinaan Cover-Plantiksi, kun Davidille ilmestyi kasarin lopulla vaalea tukka. Entäs, kun Snakessa jonkun aikaa vaikuttanut kitaristi Steve Vai näytti nuorena Priestin Glenn Tiptonilta (kappaleen "The deeper the love" musiikkivideolla hänellä yllään samantyylinen pitkä takki kuin Tiptonilla Priestin Fuel for live -kiertueella 1986), niin oliko Snake silloin myös Cover-Priest? Vai oliko Steve Vai Cover-Tipton? Jep. eiköhän jokainen ole ihan oma itsensä, ainakin loppupeleissä.
Steve Vailla aikoinaan myös samantyylinen tukka kuin Tiptonilla.