Fredi on kuollut

Oli laulajana tosi taitava. Ihmisenä tosi miellyttävä oli ja kiltti, sillä esim ei koskaan syrjinyt ja haukkunut bändikavereita eikä muitakaan. Kolmatta linjaa takaisin ja valoon-varjoon on mun suosikkibiisit hänen tuotannosta. On mulla yjksi Fredin levy ja se on 20 suosikkia kokoelma.

Upea kanava sulla ku kävin kahtomassa sun kanavaa ja tässä mun suosikkimusanimiä 1.Monica Törnell(monipuolinen tuotanto mm folkkia, bluesia, iskelmäpoprokkia, poppia, poprokkia) 2.Katie Soper(taidemusaa tekee jossa käyttää esim huilua, jousia ja harppia) 3.Kolmas nainen(perusrokkibändi) 4.Henna Emilia&Houreet(indiepoprokkia) 5.Absoluuttinen nollapiste(hyvä tuotanto vailla heikkouksia vaikka moni sannoo että esikoiskiekolla kompurointia) 6.CMX(vahva tuotanto melodisesti menevät usein itään) 7.Kaisa Kulmala trio(kaunista jazzia ja koukeroitaki löytyy) 8.Liikkuvat lapset(Tuula Amberlan johtama bändi) 9.Ludvig Van Beethoven(tuotanto tasaisen vahva parhaiten osaa koukeroisuuden josta häntä onkin kiitelty paljon) 10.Ulf Lundell(poprokkia, iskelmäpoprokkia, rokkia löytyy tuotannosta ja hänen lauluääni on glamouria) / Suosikkikirjoja 1.Jukka Pakkanen-Huone taivaankellarissa(kirkkaasti hänen paras ja kunnianhimoisin ja monimutkaisin kirja) 2.Sofia Oksanen(pahus kirjan nimeä en muista nyt, mutta tuttuun tyyliin kirjottaa naisten oikeuksista) 3.Tapio Kaitaharju(energioista kirjottaa maailman ja ihmisten energioista en samaa mieltä kaikesta kuten siitä jos paasaa liikaa vihreydestä koska minusta vahvempi vihreys saattaa olla riskialtista) 4.Unikirja(en muista kirjan nimeä&kirjottajaa, mut hyvin moniulotteinen, syvällinen ja fiksu unikirja oikea todellinen opas unimaailmaan) / Suosikkileffoja 1.Gourmet club/(runsaasti käytetty tragikomediaa tässä leffassa ja hyvä idea) 2.Kellopeliappelsiini(hyvä idea yksi parhaimpia kauhuleffoja jossa paras idea sillä ei kaikissa kauhuleffoissa ideatasolla juhlita) 3.Noin seitsemän veljestä(yksi Spede Pasasen parhaimpia leffoja) 4.Avaruudessa ei okle tunteita(ruotsalaisleffa kertoo aspergeria potevasta miehestä joka fiksu, syvällinen ja koskettava leffa)

Taisi vaan olla koronaan kuollut, kertoivat eräät syömässä käydessämme.
Vaiettu lehdistössä, niin varmaan noin onkin aina silloin kun hiljaisuus laskeutuu ylle.

Fred söi kaikki vastujansa.

Tööbbi zipidi zippe dumbi dibidi .

Onko Fred kuollut?

Kaikki hitit tais olla käännöskappaleita, liekö hänellä yhtään omaa sävellystä?

Muille tais kyllä tehdä biisejä, itselle riitti muiden tekemät.

Jatkosota oli käynnissä parastaikaa
kun Matti Kalevi Siitonen syntyi
23.7.1942 Mikkelissä, Etelä-Savossa,
Suomessa, ja Saksan valtakunnan-
kansleri Adolf Hitler tehnyt valtiovierailun
Marsalkka Carl Gustaf Emil Mannerheimin
75-vuotissynttäreille 4.6.1942.

Iskelmä- ja tangolaulaja Henry Theel
pongahti suomalaisten tietoisuuteen
vuonna 1942 kappaleella Palaja Sorrentoon,
Olavi Virta oli tehnyt ensilevytyksensä
jo vuonna 1939, joten oli levyttävä artisti
vuoteen 1942 mennessä. Matti Siitonen
oli 2-vuotias vuonna 1944 kun uusi
säveltäjä-sanoittaja Toivo Kärki väsäsi
kappaleen Siks' oon mä suruinen ja
seuraavana vuonna 1945 ilmestyi Henry
Theelin ikivihreä kappale Liljankukka.

Helsingin olympialaisten aikaan Matti
Siitonen oli 10-vuotias kansakoululainen,
kun juoksijalegenda Paavo Nurmi toi
olympiasoihdun Helsingin olympiasta-
dionille 19.7.1952 kisojen avajaisissa,
YYA-sopimus oli ollut voimassa tuohon
vuoteen mennessä 4 vuoden ajan (alle-
kirjoitettu 6.4.1948) ja viimeinen
sotakorvausmaksu Neuvostoliitolle
saatiin maksetuksi olympiavuonna 1952.

Ostokortti- ja säännöstelyaika päättyivät
Suomessa 1.3.1954, joka oli alkanut 28.10.1939,
kestäen semmoiset 14 vuotta yhtäjaksoisesti.

Suomen pitkäaikaisin presidentti Maalaisliiton
Urho Kaleva Kekkonen voitti presidentinvaalit
ja astui presidentinvirkaan 1.3.1956, Sosiali-
demokraattien Karl-August Fagerholmin hävitessä
presidentinvaalit, mutta ollessaan 2. kauden pääministerinä 1956-1957.

Vuonna 1967 Matti Siitonen oli jo mukana
viihde- ja musiikkialalla ja edusti samana
vuonna Euroviisuissa Suomea kappaleella
Varjoon - suojaan. Kivikasvot (viihde- ja
musiikkiryhmä) oli perustettu 2 vuotta
aiemmin vuonna 1965.

Toisen kerran Matti Siitonen edusti
Suomea Euroviisuissa vuonna 1976
kappaleella Pump pump.

Törmäsin tässä erittäin harvinaiseen Fredin esittämään kappaleeseen, joka jostain syystä julkaistiin ainoastaan kokoelmakasetilla 1988. Hieno kappale.

Tekijätietoja ei tuossa ollut. Kuulostaa vähän Italialaiselta käännöskappaleelta, mutta voi olla Matin omakin sävellys. Hän oli myös hyvä säveltäjä ja omiakin sävellyksiä paljon, mutta 70-luvulla julkaisiin käännöksiä enimmäkseen.

Sanat luultavasti Veksin tai Junnun. Fredin ääni soi tuossa komeasti.

Jos tämä on kotimaista alkuperää, niin olisi sopinut hyvin Euroviisuihinkin. Mutta joku "nauravat silmät muistetaan" taisi olla silloin. No ei niitä enää muisteta, mutta Fredi kyllä.

https://www.youtube.com/watch?v=KZwfeU1iuBU&list=RDKZwfeU1iuBU&start_radio=1

Hieno laulaja komeine äänineen.Kävin muutama päivä sitten hänen haudallaan.Näki kuinka rakastettu muisto eli siellä.Kynttilä paloi muistolleen.