Juhlitteko äitienpäivää

uuden äidin kanssa vai jääkö kersat entisen äidin luokse? Miten sovitte asian, annoitteko miehen ex naisen päättää vai päätittekö uuden äidin ja miehen kanssa?
Eikö ole hullu jos lapset ei muista uutta äitiä? Minusta olisi. Meillä on niin, ettei lapset tule onnittelee mua, kun heidän äiti ei anna, kun kuvittelee että lapset tykästyy minuun, no niin siinä on käynyt, mutta ei ole mun vika, että mies halusi mut lastensa äidiksi.

Teen kakun mut en oo varma tuoko lapset mulle lahjoja. Yleensä ei, kun mies sanoi ettei hänen kuulu lahjoja mulle ostaa,musta kuuluisi, kuitenkin kasvatan hnen lapsiaan aina kun ovat täällä.
On kyllä hankalia, huomaa että ovat äitinsä kasvattamia, ei mitään käytöstä ja arvostusta minuun kohtaan, tuskin tunnen heitä. Ei puhu mulle vaikka kuin yritän opettaa puhumisen taidon.

En oikeesti tiedä näistä lapsista mitään, mutta kasvatan heitä omalla tavalla, mutta eivät ymmärrä.
Äitienpäivänä olisi kiva kun onnittelisivat minua saavutuksistani ja ahkeruudesta, ja siitä että ylipäänsä ovat meillä. Ei ole kiva oll äitipuoli, mutta pakko olla, en voi jättää heitä oman onnensa nojaa, jonkun on pidettävä heistä huolta ja opetettava ja komennettava, ja se olen minä.
089
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset

Vanhimmat

Ei vielä vastauksia

Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.

Kommentoi aloitusta


Anonyymi kirjoitti:

uuden äidin kanssa vai jääkö kersat entisen äidin luokse? Miten sovitte asian, annoitteko miehen ex naisen päättää vai päätittekö uuden äidin ja miehen kanssa?
Eikö ole hullu jos lapset ei muista uutta äitiä? Minusta olisi. Meillä on niin, ettei lapset tule onnittelee mua, kun heidän äiti ei anna, kun kuvittelee että lapset tykästyy minuun, no niin siinä on käynyt, mutta ei ole mun vika, että mies halusi mut lastensa äidiksi.

Teen kakun mut en oo varma tuoko lapset mulle lahjoja. Yleensä ei, kun mies sanoi ettei hänen kuulu lahjoja mulle ostaa,musta kuuluisi, kuitenkin kasvatan hnen lapsiaan aina kun ovat täällä.
On kyllä hankalia, huomaa että ovat äitinsä kasvattamia, ei mitään käytöstä ja arvostusta minuun kohtaan, tuskin tunnen heitä. Ei puhu mulle vaikka kuin yritän opettaa puhumisen taidon.

En oikeesti tiedä näistä lapsista mitään, mutta kasvatan heitä omalla tavalla, mutta eivät ymmärrä.
Äitienpäivänä olisi kiva kun onnittelisivat minua saavutuksistani ja ahkeruudesta, ja siitä että ylipäänsä ovat meillä. Ei ole kiva oll äitipuoli, mutta pakko olla, en voi jättää heitä oman onnensa nojaa, jonkun on pidettävä heistä huolta ja opetettava ja komennettava, ja se olen minä.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu