Elikkäs tilanne on nyt sellainen että en osaa yhtään lukion matematiikkaa ja haluaisin lopettaa lukion kesken sen vuoksi koska en halua uusia matematiikan kursseja turhan takia, kaverillani on myös sama tilanne ja olemme miettineet että voiko nyt kun tuli se oppivelvollisuus 18v asti että voiko silloin vaihtaa pois lukiosta? apua kaivataan!
Lukion lopettaminen matematiikan vuoksi
Anonyymi
121967
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 12
Vanhimmat
Vaihdat ammattikouluun. Eikös niihin ole jatkuvia hakuaikoja?
Ammattikoulun matikka on helpompaa, peruskoulun kertausta.
Oliko opettajan palaute se, että kurssit istutaan uudelleen? Niillä voi olla palautetta myös, mitä pitää osata, että saisi kokeen uusinnasta vitosen. Kysy jos voit lykätä kaiken hoitamisen vielä tulevaisuuteen, eli saisitko kuitenkin jatkaa tämän vuoden kurssijärjestystä (niissä voi aihe muuttua niin paljon, että vitosrivi on vielä taattu).
Jos pääset seuraaville kursseille, tai joudut vanhalle, niin eikö niillä istuminen ole arvosanoista huolimatta kuitenkin parempaa kuin mikään muu oppimisen vuoksi tehty tekeminen? Tai eikö tämä ole ainakin pieni hinta siitä, että lukiossa muutoin on kiinnostavampaa kuin missään muualla?
Jos tiedät hyviä ammattikouluvaihtoehtoja, niin ota niihin yhteyttä ja kysy, pääsetkö niihin milloin tahansa sisään kesken lukuvuotta.
Jos sait peruskoulun suoritettua 2020, niin et ole enää oppivelvollinen. Voit vaikka lopettaa opiskelut huomenna, mutta ei se kyllä kannata.
Jos olet selvinnyt peruskoulun matikasta, selviät myös lukion lyhyestä. Pyydä apua.
https://www.oph.fi/fi/koulutus-ja-tutkinnot/oppimisen-tuki-ja-erityisopetus-lukiossa
Mikä aloittajalla lienee ollut peruskoulun matematiikan arvosana? Ilmeisesti se on ollut riittävä, kun hän on lukioon päässyt. Kyselen tätä vain siksi, että dyskalkulia voidaan sulkea pois. Jos tätä ei ole vaivana, niin lisää harjoittelua ja mahdollisesti tukiopetusta. Ei lukion matematiikan, etenkään lyhyen, oppimiseen neroa tarvita!
Eikö siellä ole sitä leikki, laulu, laskenta linjaa?
Niih! Minä kävin tuollaisen linjan, enkä sitten kirjoittanut edes lyhyttä matikkaa. Viisi ällää kumminkin ja pääsin heti yliopistoon.
Lukion matematiikka on sitä mitä ei koskaan tarvita elämässä. Paras on että kaivaa esiin 1960 luvun matematiikan. Sillä pärjää tietokone aikanakin.
Juuri näin on asia!
Isoisäs lukiomatematiikassa opetettiin derivoinnin ja integroinnin "alkeita" 40- ja 50-luvuilta alkaen, kun kurssikirjana tiedetään olleen K. Väisälän "Algebran oppi- ja esimerkkikirja II".
https://trepo.tuni.fi/bitstream/handle/10024/78922/gradu03217.pdf?sequence=1
Tämän gradun mukaan ylioppilaskokeissa sai halutessaan vastata vaikeampiin kysymyksiin ( sivulla 47)
"Vuonna 1965 matematiikan ylioppilasko e uudistui siten, että kokeessa
oli aikaisemman kymmenen tehtävän sijaan kaksitoista tehtävää, joista sai
valinnan mukaan ratkaista kymmenen. Kokeen kaksi viimeistä tehtävää oli-
vat tavallisten koulukurssien ulkopuolelta annettuja ylimääräisiä tehtäviä
lähinnä differentiaali- ja integraalilaskennan sekä to dennäköisyyslaskennan
piiristä."
Tekniset Korkeakoulut ja yliopistot opettivat matematiikkaa kuitenkin enemmän kuin lukio, jos isoisääsi olisi niihin tarvittu.
(Matematiikan jonkin asian identifioiminen vuosilukujen kanssa voidaan kuitenkin tehdä alkuperäisten matemaatikoiden mukaan. Eli tulisi sanoa että lukion matematiikka on 1700-luvulta. Mutta se on vähemmän kuin koko 1700-luvun matematiikka, joten viittamalla pelkkään vuoteen ei oikeasti pysty muodostamaan keskustelua.)
Mikä siinä mättää? Jos lyhyen opiskelee niin ei ole liian vaikeaa jos ei ole add tai adhd. Lukiossa itselläni oli keskittymishäiriötä ja ahdistusta ja kiinnostuksen täysi puuttuminen ja kirjoitin lyhyen huonolla arvosanalla. Muutama vuosi sen jälkeen oltuani sekatöissä muutaman vuoden kertasin yhden kevään ajan lukion matikkaa pääsykoeoppaan ja kouluvihkojeni avulla ja hain AMKiin. Sain tuplapisteet mitä olisi tarvinnut konetekniikkaan ja siellä käytiin lukion matikat pikavauhtia läpi, eikä ollut lainkaan liian vaikeaa. Kävin jopa matikan valinnaisen kurssin ja keskiarvo kursseissa oli yli 3,3. Eli ei se ole vaikeaa jos on oikeasti motivaatiota. Voisiko sen löytää jostakin? Ymmärrän että tilanne voi tuntua hankalalta. Tuossa iässä kun tuntuu että pitää mennä muiden mukana eikä saa tippua kelkasta, vaikka mitään kiirettä ei todellisuudessa ole. Suosittelisin että jatkaa opintoja. Helppoa tietä ei loppujen lopuksi ole olemassakaan. Paitsi että pitkälle opiskelu on kaikista lähinnä sitä "helppoa" tietä Suomessa. Mutta jos on motivaatiota niin siitä tulee paljon helpompaa.
Sama juttu. Aloitin aikuislukion ja ensimmäiset tehtävät MAY1 jaksossa ei suju. Ylä-asteella mentiin lujaa eteenpäin etten pysynyt perässä ja numeroksi jäi 6.
Eräs opettaja sanoi että tuollakin arvosanalla voi opiskella pitkän matematiikan hyvin arvosanoin. Pitää vain olla motivaatio kunnossa. Se oli kunnossa mutta kun ei suju niin motivaatiota ei enää ole. Taidan lopettaa koko lukion ja opiskella vaikka parturiksi.
Uusi vain. Jos tulee 4 niin sano opettajalle että merkkaa kurssin 4 läpi. En muista saako eka kurssi olla 4 mutta myöhemmin ainakin saa. Mullakin oli useita. Läpi se silti on istuttu. Puhuin jopa äidinkielestä yhden 4 kun ei kiinnostanut esseen vääntäminen vaan ryyppääminen. Olen ylioppilas ja Amis myöhemmin.
Kannattaa vielä yrittää. Opettele ne helpoimmat laskut niin 5 pitäisi irrota.