Olen ollut nyt toistaiseksi voimassa olevalla tk eläkkeellä kesäkuusta lähtien. Sitä ennen olin vuodesta 2016 lähtien kuntoutustuella.
Kuntoutustuella vuotta rytmitti uusien hakemusten tekeminen. Oli aina jotakin jota jännittää ja odottaa. Kirjoittaako lääkäri jatkoa kuntoutustukeen ja myöntääkö vakuutusyhtiö sen? Aina sitä jännitti ja joka kerta meni heittämällä läpi.
Toistaiseksi voimassaoleva eläke ilahdutti paljon. Nyt saan vain olla ja kuntoutua. Olen vailla mitään velvotteita kuten oli ennen kouluun menoa. Nyt oli ensimmäinen kesä sitten kuusi vuotta täytettyäni kun ei joutunut odottamaan mitä syksy tuo tullessaan.
Päivät ja viikot hurahtaa vain ohi. Olen yrittänyt kehitellä itselleni tekemistä ja olenkin tehnyt vähän vapaaehtoistyötä ja uusi projekti on tulilla, joka tulee käynnistyessään täyttämään päiväni mielekkäällä tekemisellä.
Tätä seuraavat reilu 30 vuotta kunnes pääsen vanhuuseläkkeelle. Ei huono elämäntilanne ollenkaan. Pääpuolen diagnoosit oli syy eläkkeeseen mutta uskon kuntoutuvani.
Eniten iloitsen siitä, ettei tarvitse asioida enää ikinä te keskuksen kanssa. Voi että miten iso kivi sen suhteen vierähti pois olkapäiltä
Kuntoutustuella vuotta rytmitti uusien hakemusten tekeminen. Oli aina jotakin jota jännittää ja odottaa. Kirjoittaako lääkäri jatkoa kuntoutustukeen ja myöntääkö vakuutusyhtiö sen? Aina sitä jännitti ja joka kerta meni heittämällä läpi.
Toistaiseksi voimassaoleva eläke ilahdutti paljon. Nyt saan vain olla ja kuntoutua. Olen vailla mitään velvotteita kuten oli ennen kouluun menoa. Nyt oli ensimmäinen kesä sitten kuusi vuotta täytettyäni kun ei joutunut odottamaan mitä syksy tuo tullessaan.
Päivät ja viikot hurahtaa vain ohi. Olen yrittänyt kehitellä itselleni tekemistä ja olenkin tehnyt vähän vapaaehtoistyötä ja uusi projekti on tulilla, joka tulee käynnistyessään täyttämään päiväni mielekkäällä tekemisellä.
Tätä seuraavat reilu 30 vuotta kunnes pääsen vanhuuseläkkeelle. Ei huono elämäntilanne ollenkaan. Pääpuolen diagnoosit oli syy eläkkeeseen mutta uskon kuntoutuvani.
Eniten iloitsen siitä, ettei tarvitse asioida enää ikinä te keskuksen kanssa. Voi että miten iso kivi sen suhteen vierähti pois olkapäiltä
Vastaukset 48
Vanhimmat
Minkä verran saat eläkettä? Nettona käteen? Tuletko hyvin toimeen eläkkeelläsi?
Mitä eläkettä täydentäviä tukia saat? Euroissa?
Ite oon vanhempi ja jäin tk-eläkkeelle muista syistä.Kyllä aika kuluu,pieni hetki ja taas on ilta.Joskus harmittaa kun ei omasta mielestään saa tarpeeksi tehtyä asioita päivän ikana,uupumus verottaa kovasti.Mutta kyllä olen tyytyväinen tilaani kun en muutakaan voi.
Kyllä ihmetellä täytyy miksi ihmiset niin kaueasti sitä työherkkua haluavat itselleen?
Vapaa-aika on mukavaa aikaa ja siihen totuin erittäin hyvin lomautuksen aikana päätin lopulta ottaa lopputilin kun lomautus vain jatkui ja jatkui.
Vapaus työnantajasta oli hyvä päätös. Nopeasti on aika mennyt 2v siitä kun lomautukset alkoi ja päälle työttömyysaika ja hyvin on pärjännyt ansiosidonnaisella ja lopputilin rahoilla.
Ansiosidonnainen alkoi alusta eli melkein 500 päivää olisi sitä joten ihan relax vaan ja omaa tahtia oman kellon mukaan elämistä.
Me olemme eläneet tuota elämää vasta parikymmentä vuotta. Muutaman lyhyen sairaslomajakson jälkeen vaimolleni ehdotettiin sairaseläkettä ja myönteinen päätös tuli muutamassa kuukaudessa. Ei ehtinyt tekemään mitään hakemuksia eikä anomuksia. KELAn ihmiset hoitivat myös aloitteellisesti kelan lisän vaimoni pieneen eläkkeeseen.
Minä lopetin vakituisessa työssä käymisen samoihin aikoihin.
Ikää oli sen verran, että pätkin työ-/työttömyysjaksoja siihen saakka, että alkoi sillisten 500pv:n laskenta. Putki. Työttömyyseläke. Normaali työeläke.
Putken pään tavoittamisen jälkeen helpotti. Parin kuukauden putkeilun perästä ajatuskin töihin lähdöstä kauhistutti.
Kummallakin on omia harrastuksia. Yhteinen harrastuksemme, matkustelu, vie vuosittain aikaa 3,5 - 4kk.
Elämme omillamme ilman mitään tukiaisia. Kaksi seuraavaa sukupolvea on hyvässä mallissa. Mitä muuta ihminen voisi toivoa kuin mahdollisimman pitää jatkoa?
Pitkien tukiaisputkien jälkeen on työkyvyttömyys- ja takuueläkekin samanlainen tukiainen. Ei työllä ansaittu - ei ainakaan omalla työllä.
Ollessani työkyvyttömyyseläkkeellä tunnit eivät juuri meinanneet riittää harrastuksiin.
Pääsiäisen tienoilla oli sangen kiva käydä lapissa laskettelemassa. Tietenkin myös keski-euroopassa. Pitkät vaellukset ja kalareissut toivat myöskin puhtia ja vaihtelua ja oli palkitsevaa miten kunto pysyi hyvänä. Kuoleepahan hyväkuntoisena eikä tarvitse pitkiä aikoja sairaana kitua. Ei saa jäädä sohvalle makoilemaan!
Sairaseläke perustuu lähimenneisyyden palkkatuloihin.
Vaimoni kohdalla ko. eläke on 820.19€ jota kela täydentää 207,38€:lla.
Siis sairaseläke on itse ansaittu. Tuota kelan lisäosuutta saattaa pitää tukiaisena.
Minun käsitemaailmassani tukiaisia ovat asumis-, TT-, harkinnan varaiset ja mitä kaikkia niitä onkaan jotka perustuvat siihen, ettei ko. henkilö ole eläessään viitsinyt suunnitella ja järjestää oloaan riippumattomaksi tukisumasta.
Pieneläkeläiset ja sairaat ovat oma lukunsa.
Tukiaisia? Kyllä. Katuvalot, teiden ylläpito, neuvolajärjestelmä, reseptilääkkeiden osa kompensointi ja omavastuu katto yms. Koskevat kaikkia. Niin ja koulutusjärjestelmämme yliopistoja myöten. Voi, voi sentään. Kukapa tulisikaan toimeen ilman tukiaisia!
Terveet ideologisesti työttömät tukiloiset yrittävät saada mielenrauhaa noilla selityksillä vaikka hölmömmätkin tietävät mistä on kyse.
Sairaseläke perustuu myös oletettuihin tulevaisuuden tuloihin, joten hyvällä syyllä voi puhua tukiaisista, koska ei ole omalla työllä ansaittu. En siis ota kantaa, onko oikeudenmukaista.
Emme vaivanneet päitämme tuolla olemattomalla tulevaisuudella.
21 vuotta sitten lyhennettyä työaikaa kotivuosien jälkeen tehneen kassanaisen kertynyt työeläke olisi ollut 585€ ja sairaseläke oli todella hieman suurempi mutta sekin oli ilmeisesti laskettu tuon kassatädin lyhyen työajan palkan mukaan. Tuo kelan täydennys on selvä tukiainen. Nyt alkoi omatuntokolkuttamaan!
Entä ne työvuodet ennen 23v ikää? Heti kansakoulusta puotiin piiaksi!
Minusta on kohtuullista, että tilanne jossa ihminen terveytensä puolesta ei kykene jatkamaan työelämässä eikä näköpiirissä ole uudelleen kouluttautuminenkaan, saa jonkin sortin helpotusta tulevaisuudelleen.
Kyse ei ole loisimisesta kuten "ideologeilla"!
Olen asennoitunut tukiaisiin siten, että ne ovat ylimääräistä rahaa tai rahan arvoisia etuja jotka on, tavalla tai toisella, itse haettava tai ainakin ko. edusta on tehtävä erillinen päätös.
Hieman samoin perustein voisi luokitella tukiaisiksi kaikki veroilla kustannettavat palvelut. Neuvoloista rajavartointiin. Poliiseista peruskouluun jne.
Ai jaa, miksei sitten mitkään fyysiset työt onnistu (vaikka jotain psyykessä oliskin) jos kerran pystyt lasketteleen ja vaeltaan?
On paljonki monin tavoin sairaita ketkä työelämässä tai tekisivät jos sitä oikeesti olisi tai yritystoimintaan rahoitusta. Niin myös itse (noin 10 dg:a, fyysistä&psyykkistä!) loppujen lopuksi melko pienien asioiden huomioimisella, mutta ei ei, pelkkää vi**uilua. Itse olisin ollut valmis, moni muu ei. Yksin sai taistella tuulimyllyjä vastaan, oikeastaan jo kotoa lähtien! Sitten vielä kehdattiin sanoa miten teen väkisin työkyvytöntä tai että mä muka johtain keksisin.
lajijasuris
Myönteisen eläkepäätöksen saamisen jälkeen koin monen muun lailla ihmeparantumisen.
Kummasti riitti enemmän kuntoa ja tarmoa kuin "sairaana". Eläkkeelle pääsyllä on tervehdyttävä vaikutus.
Vanha totuushan on ollutkin, että Suomessa on pohjoismaiden sairaimmat työntekijät ja terveimmät tk-eläkeläiset.
Joo-o mitä tuohon nyt sanoisi? Nii juust "sairaana" eli tässä onkin onnistunut taidokas bluffi tai vähintäänkin olet ollut kykyjäsi vastaamattomassa työssä?
Jos ihminen on pysyvästi aidosti niin sairas ettei työhön pysty ollenkaan, ei noin kyllä tapahdu. Lievää pahemmassa depiksessäkään tuskin on noin aktiivinen.
Mä voin vaan haaveilla laskettelusta ja monesta muustakin, mutta missään tapauksessa en ajattele, että ihanaa ettei tarvi tehdä mitään. Paljon on saanut näistäkin jankuttaa, vaikka täyspäinen ihminen kyllä ymmärtää, ettei fyysisvoittoinen työ voi olla mitenkään sopivaa, jos halvaustyyppiäkin oireita! Mutta ei toki mitä hyvänsä vaan sitä mitä parhaite pystyy pitkän päälle eikä haittaisi haasteet ja epävarmuudet. On se vaan ihmeellistä miten erilaisia ihmiset voi olla, eikä aina ole kyse sairauksista tai edes geeneistä!
lajijasuris
Tämä on tärkeä pointti, jota kaikki ei taida tietääkään! Juuri tästä syystä minua melko nuorta tk-eläkeläistä välillä ihmetyttää miten pieni jonkusten vanhempien tk-eläke voikaan olla. Mulla on pieni määrä kertymävuosia mutta ei niin kovin suurella ansiotulolla/yrittäjätulolla (siis se mistä eläke lasketaan).
Piti myös kokeilla oikean lilliputtiyritystoiminnan lisäksi perustaa vähän niinkuin pöytälaatikkoon konsuultioyritys (taloushallinnon palvelut) ja maksaa pari kolme vuotta vähän korkempaa yrittäjäeläkemaksua, ja yrittää sitten eläkkeelle. Sanotaan, että joku olisi onnistunut. Vaikea uskoa, mutta aina joku näissä kyllä voi onnistua tai sitten korruptioa. Ja miksei sitten ihan oikeasti... siksei kun ei kokemusta riittävästi, että yksin aloittaa tuosta vain ja kuka hullu nyt semmosen antaa jotan tehdä kellä ei referenssejä! Eikä myöskään ollut rahkeita ostaa esim. jonkun 1 hlön yhtiön osakepääoma, siis yritys. Tässä olisi etuna myös asiakkaille ns. sukupolvenvaihdos ja ite olis voinu saada mentorointia - tuskin paljoa tarvinnut mutta aina sitä jotain.
Jos sitten olisi todella ollut niin ettei hommasta kerta kaikkiaan tule mitään, sitten vaan yritys myyntiin eikä siinä sen kummempaa.
lajijasuris
lajijasuris
Se on ihan totta ,että kun on pois työelämästä,niin se töihinlähtö hirvittää.Saattaa kuulostaa oudolta mutta näin se on,siihen tottuu niinkuin työihinlähtöönki tottuu.Pari vuotta niin vaihtuu minullaki tk-eläke normi eläkkeeseen.
Niin tää on tätä vähän samaa kuin jotkut suht terveet sanoo "voi kun saisi lottovoiton niin ei tarttis töitä tehdä ja vois vaan matkustaa ja shoppailla"
Mutta kyllä toi sinun tilanne vähän semmonen on, että minun mielestä Fine ja/tai asiannomainen eläkeyhtiö voisi ellei jo vanhentunut vähän miettiä onko kaikki oikein.
Villi veikkaukseni, että netto tk-eläkkeesi on ollu 3000 paremmalla puolella millä jotenkin kitkuttaa! Kolmanneksi jotain systeemissä on pielessä, kun sairailla täysin eriarvoinen kohtelu. Pitäiskö linjaa tiukentaa näiden epämääräisten jaksamisten kanssa ja lopettaa diagnoosit ellei sitä tukevia oheisdiagnooseja. Mä en sen enempää moralisoi, mutta jokuhan tuonkin lystin on työllään maksanut ja mä luulen että harva tommosen hyväksyy!
lajijasuris
Niin jotain on pielessä jos joku työkyvytön käy skimbaamassa ja paapotaan tekomasentuneita ja samaan aikaan vaaditaa sitä asennetta ja työkykyä, mutta tosin olisin ollut valmis, keskivaikeasti sairaalta moniongelmaiselta "kehitysvammaiselta" joka vielä omaa suurempaa sitkeyttä. Näillä spekseillä: ei fyysistä työtä, mieluusti yrittäjyys, saa vaikuttaa työaikaan, kiinteä ilmastoitu tila, ns. kunnon ruoka ja haittoja aiheuttavat jätetään ostamatta, säännöllinen elämä yms. Tämmösiä olisin ns. keksinyt ja oireiden haitat olisi pienentynyt - päivänselvää kun ottaa diagnoosit huomioon mutta eipä oo kaikille! Työmäärä noin 2000 tuntia vuodessa eikä paha ollenkaan ja liikevaihto noin 100000, josta oli tarkoitus sijoittaa 10000 vuodessa! Eipä tullut tästäkkään mitään kun ei rahaa mistään. No, masennus ja moni oire paheni eri syistä minkä myötä tietysti haitat kasvoi ja kun vielä monenmoista nälvimistä ja nollaamista - tyhmää ja idioottimaista kun kaikkien etu olisi päinvastoin!
Kyllä olisi mielenkiintoista kuulla psykiatrian ja neurologian huippunimiltä miten tämä voi olla mahdollista ja kuinka moni vain psyykkisesti sairas onkin bluffannut itselleen eläkkeen minkä todellakin joku toinen joutuu työllään maksamaan!
lajijasuris
...paitsi että elämälä enemmän sisältöä ja tarkoitusta sekä toimii yhteiseksi hyväksi niin ei myöskään tarvisi rehvastella perintörahoilla tai "mamma och pappa betalar" autoilla ja asunnoilla niinku moni tekee. Kyllä se vaan on niin, että itse hankittu on sitä jotain, ja mistä voi myös olla ylpee!
lajijasuris
Näin se menee, koska kyseessä on vakuutus eli aina vakuutuskorvauksen voi mieltää tukiaisiksikin. Toisaalta vakuutusmaksuissa on aina huomioitu se mahdollisuus, että jotain yllättävää voi tapahtua jota ei ole suunniteltu.
Näin se toimii muissakin vakuutuksissa, mutta harvoin vakuutuskorvauksia on mielletty tukijaisiksi.
Oikeastaan koko vakuutuksen ideahan on juuri tuo eli varautua odottamattomiin tapahtumiin.
Samoin, 20 ja 21 vuotta oli nautittu lääkkeetöntä ja tervettä elämää. Päästiin 56 ja 57 vuotiaana putkeen. Maksoi kuulemma firmalle puolen millin luokkaa/henkilö, putkeen laitto. Lupasin lähteä itse jos saan yhteensä 120 000 e , tuo 3 vuonna 40 000 e.
Sitten tuli alle 2 tunnissa hermotulehdus , vaimolle. Syötettävä kuukauden, pyörätuolissa 6 kk, nyt 3 v kuluttua tekee kaikki ja kävelee 3 km /h, 10 km.
Seuraavana vuonna kaaduin ja löin pääni. Tuli epilepsia, kouristelin. Kolmannen kouristuksen jälkeen sain lääkityksen. Nyt on terve ja molemmilla ajokortti.
Onneksi kaikki tapahtui alkuvuodesta, meni miltei kaikki kulut saman vuoden kulu kattoihin ja 55 km taksimatkoja, ajettiin yli 100 samana vuonna.
Onneksi oli kylppäriin 90 cm ovi ja wc pytty suihkun vieressä. Muutin niin viimeisillä voimillani, tein ja teetin kylppärirempan.
Kyllä maailma muuttui, 1-2 vuodessa. ennen ei muuta kuin d-vitamiinia ja minulla kolesterolilääkettä. Eikä matkaa pitänyt yhtään suunnitella, vain pankkikortti mukaan ja ovi kiinni.
Nyt 5 8 lääkettä ja pitää suunnitella levot ja nukkumiset ja ruokailut.
En totu ikinä tähän tk-eläkkeellä oloon 😔 Onko kellään muulla ollut vaikeuksia tottua?
On ollut vaikeuksia tottua SINUN sairaseläkkeellä oloon, koska itse työssä olevana maksan ylimielisen ja oikeudettoman oleilusi. Ja kyllä: provosoiduin.
Ei todellakaan kannata provosoitua. Tämä eläkkeelle JOUTUMINEN on kamalaa. En ymmärrä, miten moni eläkeläinen kokee elävänsä elämän parasta aikaa. Minulle tämä on kaikkea muuta.
Ei se ole sullakaan helppoa jos oot sarjaprovosoituja!..Mitä jos huomenna menee verisuoni tukkoon päässä ja oot halvaantuneena loppu ikäsi,eikö sullekkin silloin eläke kuulu?Kaikki rupit ei kestä koko työssäoloaikaa ja varsinkaan kun sitä eläkeikää hinataan kokoajan ylöspäin.
Joutuuhan sitä tottumaan työeläkkeeseenkin,eihän tämä tk-eläke sen kummempi ole.Eri asia jos sairaudet on niin vaikeita että pelkkä oleminenkin jo sattuu.Mun sairaudet on sellaisia että on parempia ja huonompia päiviä,käyn kerran kuukaudessa tipassa ja se antaa voimia että selviää seuraavaan infuusioon.Mutta nautin kaikista päivistä mistä voi.
loppujen lopuksi sinäkin olet kateellinen , tunnet v---a siitä että joudut käymään joka päivä töissäs.moni työ on sellasta pakkopullaa ja siitä työnkuvasta koitetaan tehdä kuinka erinomaista se on kun jaksaa , eri asia jos on hyvässä työsuhteessa ja mielekästä aivoja raksuttavaa työtä. raskaissa töissä palaa loppuun liian aikaisin, minäkin tykkään että työ alkaa n.klo 10.00 ja ruokataukoa n. 30 minsaa ja parit kahvitauot ja klo 15.00 loppuu jossittelu, työ. Liksaa puhtaana 2500 euroa/kk.
Eihän sun tarvikkaan,kun se tk-eläke loppuu ja alkaa vanhuuseläke,sitte viimeistään helpottaa!Kaikkiin elämänmuutoksiin on vaan totuteltava,mikään ei ole ikuista.
Aina ei ole rattoisaa mutta ainakin vaihtelevaa.
Ensimmäinen vuosi kului totutellessa sytostaatteihin ja ajatukseen yksinumeroisista elinpäivistä. Teimme kaikki ajatuksiin tulleet testamentit ja tahdot.
Syöpä oli sen laatuinen, ettei mistään kuntoutuksista ollut puhettakaan.
Toisena vuotena olin jo tottunut ajatukseen ja myrkkyjen vaihto antoi pelivaraa elämän sisältöön.
Seuraavina vuosina olin hoitoihin rutinoitunut ja omaksunut ne osaksi normaalia elämää.
Nyt, jo reippaasti perinteisen eläkeiän puolella on viivästynyt totuus tullut vastaan ja jälleen sen lopullisuuteen on vaikea mukautua. Nyt ei puhuta vuosista eivätkä lääkärit sano ääneen mitään arviota.
Luulen suurimman osan tk-eläkeläisiä olevan jossakin määrin kaltaisiani. En tarkoita loppukiriä vaan asian vakavuutta.
Karkeastihan kyse tässä keskustelussa on siitä oletko mieluummin terve ja töissä vai sairas ja eläkkeellä.
Eläkkeellä saa loppuelämänsä sen suuruista työeläkettä, jonka on ehtinyt työllään ansaita ja työssäoleva kasvattaa tulevan eläkkeensä määrää koko ajan.
Ja höpö höpö höpö. Ite jäin parikymppisenä työkyvyttömyyseläkkkeelle. Ottaa nuppiin, kun kukaan ei auta takas tekee työtä vaan kaikki jauhaa vaan et pystytkö. Ei oo rahaa ees maksaa sitä hoitoo. Kaukana unelmasta!!!!!
Parikymmentä vuotta meni hyvin tk-eläkkeellä mutta nyt on totuus, eli alkuperäinen syy näyttänyt oikkunsa.
Olisin mieluummin ollut terveenä pienipalkkaisessakin työssä kuin totutella niskassa roikkuvaan kuolemantuomioon.
Ei ole kyse rahasta koska menin oikean miehen kanssa naimisiin 53 vuotta sitten.
Kukapa meistä on kuolematon?
Kylläpä se niin on,että 60v jälkeen alkaa monenlaiset vaivat,osa on vakaviakin..Eläkeiän nosto vei monelta eläkkeelle pääsyn mahdollisuuden.
Vain yhdenlainen vaiva. Olin 52 vuotisena normaalipainoinen, savuton, hyväkuntoinen nainen.
Hieman aikaa vaivanneen päänsärkyni johdosta menin terveyskeskuksen lääkärille.
Verenpaineeni oli 160 / 90. Mitattiin Hb arvoni. Se oli 169. Normaalisti se liikkui alipaineen puolella kuten myös Hb alle 120.
Kävin sektioissa 2:n viikon välein.
Tuli ensimmäinen aivohalvaus. Keskussairaalaan.
Tuli toinen.
Tuli kolmas jonka jälkeen olin sairaalassa pari viikkoa.
Kotiutuspäivän iltana tuli neljäs ja tällä kerralla täydellinen.
Olin sairaalassa niin pitkään, että luuytimeni syöpätyyppi selvisi.
Kyse oli teoriassakin parantamattomasta syövästä.
Aloitettiin systostaatti piikitys.
Piikitys aiheutti seuraavana päivänä voimakasta kuumeilua ja nivelkipuja.
Olin käynyt terveinä päivinä töissä kaupan kassalla.
Elinikä ennuste oli 3 - 12 vuotta.
Olin varautunut tuohon kivuliaaseen "piikitys-sairas- muutama työpäivä-piikitys jne." elämään mutta KELAN toimisto ehdotti eläkehakemuksen täyttämistä. Päätös tuli parissa kuukaudessa.
Väitän olevani sairaseläkkeellä ilman omaa tuottamusta koska kyse on perinnöllisestä, yhden sukupolven yli hypänneestä syövästä.
Eläkepäätökseni lienee perusteltu.
On täysin mahdotonta, että sektio tehdään kahden viikon välein.
Nähtävästi et tiedä mitä sektio tarkoittaa?
52v naiselle tehdään sektio 2 viikon välein,mitä ihmettä sinä oikein selität.!!Etkö ole jo liian vanha saamaan lapsia 52v iässä?
Sektio on yleisempi käsite! Kattaa mm. veren hallitun valuttelun liiallisen punasolumuodostuksen vuoksi. On varmaan muitakin syitä.
Toistan vain hoitohenkilökunnalta kuulemaani.
Kahden viikon välein tapahtuneesta vereni valuttelusta pussiin he käyttivät ilmaisua "venesektio".
Ensimmäisellä sairaalakeikalla minulta otettiin muutaman viikon aikana verta 5 pussia.
Kotiuduttuani tehtiin muutama valuttelu kunnes ne lopetettiin ja siirryttiin sytostatteihin.
Kohtalotoverini kertoman mukaan ko. hoitomuodosta on luovuttu.
Sektio eli keisarileikkaus: Sektiossa lapsi syntyy vatsanpeitteisiin ja kohtuun tehtävän viillon kautta. Viilto tehdään yleensä poikittain alavatsalle.
Joo joo sektio on sektio, mutta tässä onkin hoitaja käyttänyt slangia sanoessaan venesektiota sektioksi.
lajijasuris
Suomi on työhaluttoman roskaväen unelmamaa.
"Suomi on työhaluttoman roskaväen unelmamaa."
Varmaan on työhaluttomia, mutta kyllä heissä jokin vika on. (vika ollut kotioloissa)
Kaverini, tai kaksikin oli aivan pikkasen töissä että sai telkkarin yms. Muuten harrastivat vaan. Silloin 60 ja 70 luvulla sai töitä juuri silloin kun halusi.
Olivat poikamiehiä ja rakensivat kotiaan. Toinen uutta taloa 18 vuoden ajan ja toinen korjata vanhaa.
Sitten kun ikää tuli jotai 44v tuli molemmilla lapsikuume, lapsi oli saatava. Eivät "katsoneet naisen taustoja".
Lapset tulivat, sitten erot. Vaimo vei talot ja miehet saivat lähteä. Molemmista miehistä tuli alta 55v hoidettavia, kotiavustaja on käynyt 2-3 kertaa päivässä parikyt vuotta.
Molemmat saivat "nauttia" perheenisänä olemisesta vajaa 8 vuotta. Kun lapsi lähti kouluun vaimot katsoivat että pärjäävät hyvin ilman miestä.
Nämä ovat 2 aivan eri tarinaa, toinen koulukaveri, toinen serkku.
Niin, nämä miehet olivat fiksunoloisia, eikä eron syynä ollut väkivalta tai alko.
Eivät vaan sopineet toisilleen sängyssä ja läheisissä oloissa. kyläily ja arki sopi hienosti.
Onko täällä muita, joiden eläkepäivät sujuvat työkyvyttömyyseläkkeellä kaikkea muuta kuin rattoisasti? Mikä auttaa? Mistä saatte apua?
Kyllä ne päivät kuluu ja ilta tulee niinkuin muillaki,mutta joukkoon mahtuu pitkäpiimäisiä päiviäki.Hankalaa on jos on kovastikkin sairas ja liikuntaongelmia.Apua saa harrastuksista ja siinä mukana olevista ihmisistä.Kun aloittaa uuden harrastuksen,niin siinä tulee koko joukko uusia ihmisiä kuvioihin ja heiltä saa sitä uutta energiaa kaikkeen tekemiseen ja aika lähtee kulkemaan niin ettei päivän tunnit tahdo piisata.
3-4 kk vuodesta joka toine päivä pilkillä.
???