JESSE MÄNTYSALO
30.10. 12:11
Jos kaikki olisi mennyt suunnitelmien mukaan, ensi yönä kelloja siirrettäisiin viimeistä kertaa. Suomen ajama ehdotus kellojen siirtämisen lopettamisesta on kuitenkin jumittunut EU:n päätöksentekoelimiin, joten viisareita liikutellaan vielä vuosia.
Vuonna 2018 EU-komissio teki ehdotuksen kellojen siirtelyn lopettamisesta. Seuraavana vuonna Euroopan parlamentti hyväksyi aloitteen selvällä enemmistöllä, äänin 410–192. Hanke siirtyi parlamentista EU:n ministerineuvostoon, jonka päätöstä odotellaan edelleen.
– EU-neuvostossa on edustettuina 27 jäsenmaata, joista jokaisella on sisäiset keskustelut ja selvitykset kesken. Ei ole vielä kantoja siitä, halutaanko kellojen siirtelystä luopua, sanoo liikenne- ja viestintäministeriön tietoliiketoimintayksikön johtaja Maria Rautavirta.
Koronapandemia on hidastanut asian etenemistä entisestään.
– Varmasti se on vaikuttanut siihen, millaisia asioita agendalle on neuvotteluissa nostettu. Kaikki kiireiset asiat on priorisoitu ja muita on siirretty odottamaan vähän väljempiä aikoja.
Kaikki eivät myöskään ole ideasta yhtä tohkeissaan kuin Suomi, joka on ajanut siirtelystä luopumista aktiivisesti. Rautavirta kertoo, ettei EU-neuvosto ole keskustellut asiasta sitten Suomen puheenjohtajakauden vuonna 2019. Asia jakaa maita. Kaikki eivät näe sitä tarpeelliseksi tai ajankohtaiseksi.
– Ei ole löytynyt sellaista maata, joka veisi keskustelua eteenpäin. Tällä hetkellä ei ole näköpiirissä sellaista EU-puheenjohtajamaata, jolle asia olisi niin tärkeä, että sitä välttämättä agendalle nostettaisiin.
Talvi- ja kesäajan paremmuudesta kysyttäisiin kansalta
Kesä- ja normaali- eli talviajan käyttö on ollut yhtenäinen direktiivillä säädettävä käytäntö Euroopan unionissa vuodesta 2002 lähtien. Jo sitä ennen Euroopan maat noudattivat käytäntöä kukin tahoillaan. Suomi siirtyi pysyvään kesäaikajärjestelyyn vuonna 1981, Euroopan maista viimeisenä.
Kelloja siirretään kaikissa EU:n jäsenmaissa samoina päivinä ja samalla kellonlyömällä esimerkiksi kansainvälisen juna- ja lentoliikenteen vuoksi. Siirrot tehdään aina maaliskuun ja lokakuun viimeisenä sunnuntaina.
Mikäli kellojen siirtelystä luovutaan, kukin maa saa itse valita, mihin vyöhykkeeseen haluaa kuulua. Suomessa hallitus esittäisi siis joko kesä- tai talviaikaa pysyväksi ja asiasta päättäisi eduskunta.
Mielipidettä tultaisiin todennäköisesti kysymään eri alojen asiantuntijoiden lisäksi myös kansalta. Suomalaisilta tiedusteltiin alustavasti kantaa viimeksi kolme vuotta sitten oikeusministeriön ylläpitämän Otakantaa-palvelun kyselyllä. Tuolloin niukka enemmistö vastaajista oli talviajan kannalla.
Liikenne- ja viestintäministeriön tietoliiketoimintayksikön johtajan Maria Rautavirran mukaan päätökseen vaikuttavat toki monet muutkin tekijät.
– Olemme pitäneet tärkeänä tarkastella, miten naapurimaat aikovat asiassa edetä.
Mutta siihen on vielä matkaa. Rautavirran mukaan esitys tuskin liikahtaa EU-neuvostossa eteenpäin ainakaan vielä ensi vuonna. Siirtymäajat huomioiden se tarkoittaa, että kellojen siirtelyruljanssi jatkuu vielä ainakin muutaman vuoden.
Kelloja siirretään tunti taaksepäin lauantain ja sunnuntain välisenä yönä klo 4.00.
Aiheesta voi keskustella 31.10.2021 klo 23 saakka.
Lisää aiheesta:
Suomen ajama kellojen siirtelyn lopetus jumissa Brysselissä – Kellot käännetään sunnuntaina taas talviaikaan
Europarlamentti puoltaa kellojen siirtelystä luopumista vuonna 2021
Tiukka äänestystulos selvisi: Talviaika sai enemmän kannatusta
TALVI- JA KESÄAIKA
POLITIIKKA
EUROOPAN UNIONI
Keskustele
87
Lue seuraavaksi
Tästä videosta tuli maailmanlaajuinen somehitti: ruskan keskellä kiitävää sähkösurffaajaa on katsottu jo yli 30 miljoonaa kertaa
11:10
Viraalivideo
Sähkösurffaja surffaa Kemijoen pinnalla Rovaniemellä lokakuun alussa.Toista video
30.10. 12:11
Jos kaikki olisi mennyt suunnitelmien mukaan, ensi yönä kelloja siirrettäisiin viimeistä kertaa. Suomen ajama ehdotus kellojen siirtämisen lopettamisesta on kuitenkin jumittunut EU:n päätöksentekoelimiin, joten viisareita liikutellaan vielä vuosia.
Vuonna 2018 EU-komissio teki ehdotuksen kellojen siirtelyn lopettamisesta. Seuraavana vuonna Euroopan parlamentti hyväksyi aloitteen selvällä enemmistöllä, äänin 410–192. Hanke siirtyi parlamentista EU:n ministerineuvostoon, jonka päätöstä odotellaan edelleen.
– EU-neuvostossa on edustettuina 27 jäsenmaata, joista jokaisella on sisäiset keskustelut ja selvitykset kesken. Ei ole vielä kantoja siitä, halutaanko kellojen siirtelystä luopua, sanoo liikenne- ja viestintäministeriön tietoliiketoimintayksikön johtaja Maria Rautavirta.
Koronapandemia on hidastanut asian etenemistä entisestään.
– Varmasti se on vaikuttanut siihen, millaisia asioita agendalle on neuvotteluissa nostettu. Kaikki kiireiset asiat on priorisoitu ja muita on siirretty odottamaan vähän väljempiä aikoja.
Kaikki eivät myöskään ole ideasta yhtä tohkeissaan kuin Suomi, joka on ajanut siirtelystä luopumista aktiivisesti. Rautavirta kertoo, ettei EU-neuvosto ole keskustellut asiasta sitten Suomen puheenjohtajakauden vuonna 2019. Asia jakaa maita. Kaikki eivät näe sitä tarpeelliseksi tai ajankohtaiseksi.
– Ei ole löytynyt sellaista maata, joka veisi keskustelua eteenpäin. Tällä hetkellä ei ole näköpiirissä sellaista EU-puheenjohtajamaata, jolle asia olisi niin tärkeä, että sitä välttämättä agendalle nostettaisiin.
Talvi- ja kesäajan paremmuudesta kysyttäisiin kansalta
Kesä- ja normaali- eli talviajan käyttö on ollut yhtenäinen direktiivillä säädettävä käytäntö Euroopan unionissa vuodesta 2002 lähtien. Jo sitä ennen Euroopan maat noudattivat käytäntöä kukin tahoillaan. Suomi siirtyi pysyvään kesäaikajärjestelyyn vuonna 1981, Euroopan maista viimeisenä.
Kelloja siirretään kaikissa EU:n jäsenmaissa samoina päivinä ja samalla kellonlyömällä esimerkiksi kansainvälisen juna- ja lentoliikenteen vuoksi. Siirrot tehdään aina maaliskuun ja lokakuun viimeisenä sunnuntaina.
Mikäli kellojen siirtelystä luovutaan, kukin maa saa itse valita, mihin vyöhykkeeseen haluaa kuulua. Suomessa hallitus esittäisi siis joko kesä- tai talviaikaa pysyväksi ja asiasta päättäisi eduskunta.
Mielipidettä tultaisiin todennäköisesti kysymään eri alojen asiantuntijoiden lisäksi myös kansalta. Suomalaisilta tiedusteltiin alustavasti kantaa viimeksi kolme vuotta sitten oikeusministeriön ylläpitämän Otakantaa-palvelun kyselyllä. Tuolloin niukka enemmistö vastaajista oli talviajan kannalla.
Liikenne- ja viestintäministeriön tietoliiketoimintayksikön johtajan Maria Rautavirran mukaan päätökseen vaikuttavat toki monet muutkin tekijät.
– Olemme pitäneet tärkeänä tarkastella, miten naapurimaat aikovat asiassa edetä.
Mutta siihen on vielä matkaa. Rautavirran mukaan esitys tuskin liikahtaa EU-neuvostossa eteenpäin ainakaan vielä ensi vuonna. Siirtymäajat huomioiden se tarkoittaa, että kellojen siirtelyruljanssi jatkuu vielä ainakin muutaman vuoden.
Kelloja siirretään tunti taaksepäin lauantain ja sunnuntain välisenä yönä klo 4.00.
Aiheesta voi keskustella 31.10.2021 klo 23 saakka.
Lisää aiheesta:
Suomen ajama kellojen siirtelyn lopetus jumissa Brysselissä – Kellot käännetään sunnuntaina taas talviaikaan
Europarlamentti puoltaa kellojen siirtelystä luopumista vuonna 2021
Tiukka äänestystulos selvisi: Talviaika sai enemmän kannatusta
TALVI- JA KESÄAIKA
POLITIIKKA
EUROOPAN UNIONI
Keskustele
87
Lue seuraavaksi
Tästä videosta tuli maailmanlaajuinen somehitti: ruskan keskellä kiitävää sähkösurffaajaa on katsottu jo yli 30 miljoonaa kertaa
11:10
Viraalivideo
Sähkösurffaja surffaa Kemijoen pinnalla Rovaniemellä lokakuun alussa.Toista video
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.