Elämme jo sentään 2000-lukua joten pitäisi olla noloa että ihmisten käsitys ja tietämys kokonaisesta mantereesta perustuu pelkästään vain yhteen lautapeliin. Kulttuurihistorian professori Marjo Kaartinen kertoo Ilta-Lehdessä millaisena suomalaiset näkevät Afrikan yhä tänä päivänä ja mikä siinä mielikuvassa on väärin:
"Pelilaudan kuvitus kertoo Kaartisen mukaan vahvasti tuon ajan länsimaisista käsityksistä. Saharan eteläpuolisessa Afrikassa asuu vain vähän ihmisiä. Ja jos heitä on, heitä kuvataan karikatyyrimäisesti lannevaatteissa ja keihäät kädessä.
Ihmisten pystyttämiä rakennuksia löytyy vain Kairosta ja Tangerista. Muualla Afrikassa ei nähdä kaupunkeja muuten kuin niminä.
– Tämä vastasi hyvin tuon ajan ihmisten käsitystä. Oltiin suorastaan hämmästyneitä, kun jouduttiin toteamaan, että Saharan eteläpuolella olikin runsaasti moderneja kaupunkeja.
Peli vahvistaa käsitystä Afrikasta yhtenä suurena kaivoksena, luonnonvarojen keskittymänä, josta voi käydä halutessaan ammentamassa vaikkapa jalokiviä.”
– Niille, jotka ihailivat villiyttä, pelilaudan Afrikan villi maisema toistaa myös käsitystä Afrikan historiattomuudesta, ajattomuudesta ja pysähtyneisyydestä. Tämä on kuitenkin vain ideaali katsojan päässä. Aika kulkee kaikkialla maapallolla ja kulttuurit muuttuvat sen mukana."
" Kulttuurihistorian professori Marjo Kaartinen sanoo, että villin Afrikan kuva on hyvin pysyvä, ja sitä on ollut vaikea rikkoa. Niinpä tänäkin päivänä Afrikan tähden maailma vastaa paljon suomalaisten kuvaa Afrikasta.
Esimerkiksi Afrikka näyttäytyy yhtenä yhtenäisenä luonnonpuistona, johon voi mennä katsomaan eläimiä. Tämä saa Afrikan Kaartisen mielestä näyttämään historiattomalta.
Muutosta käsityksissä on kuitenkin tapahtunut.
– Tänä päivänä tiedämme, etteivät afrikkalaiset ole villejä kannibaaleja, mutta silti kulttuurissamme vallitsee paljon puhetta, joka aina vain ammentaa ikivanhoista väärinymmärryksistä ja tahallisista vääristelyistä.
– Muutos on hyvä asia, kunhan se johtaa meidät korjaamaan käsityksiämme Afrikasta."
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/fb323990-983b-4f11-8e6e-3dc63f48f5ad
"Pelilaudan kuvitus kertoo Kaartisen mukaan vahvasti tuon ajan länsimaisista käsityksistä. Saharan eteläpuolisessa Afrikassa asuu vain vähän ihmisiä. Ja jos heitä on, heitä kuvataan karikatyyrimäisesti lannevaatteissa ja keihäät kädessä.
Ihmisten pystyttämiä rakennuksia löytyy vain Kairosta ja Tangerista. Muualla Afrikassa ei nähdä kaupunkeja muuten kuin niminä.
– Tämä vastasi hyvin tuon ajan ihmisten käsitystä. Oltiin suorastaan hämmästyneitä, kun jouduttiin toteamaan, että Saharan eteläpuolella olikin runsaasti moderneja kaupunkeja.
Peli vahvistaa käsitystä Afrikasta yhtenä suurena kaivoksena, luonnonvarojen keskittymänä, josta voi käydä halutessaan ammentamassa vaikkapa jalokiviä.”
– Niille, jotka ihailivat villiyttä, pelilaudan Afrikan villi maisema toistaa myös käsitystä Afrikan historiattomuudesta, ajattomuudesta ja pysähtyneisyydestä. Tämä on kuitenkin vain ideaali katsojan päässä. Aika kulkee kaikkialla maapallolla ja kulttuurit muuttuvat sen mukana."
" Kulttuurihistorian professori Marjo Kaartinen sanoo, että villin Afrikan kuva on hyvin pysyvä, ja sitä on ollut vaikea rikkoa. Niinpä tänäkin päivänä Afrikan tähden maailma vastaa paljon suomalaisten kuvaa Afrikasta.
Esimerkiksi Afrikka näyttäytyy yhtenä yhtenäisenä luonnonpuistona, johon voi mennä katsomaan eläimiä. Tämä saa Afrikan Kaartisen mielestä näyttämään historiattomalta.
Muutosta käsityksissä on kuitenkin tapahtunut.
– Tänä päivänä tiedämme, etteivät afrikkalaiset ole villejä kannibaaleja, mutta silti kulttuurissamme vallitsee paljon puhetta, joka aina vain ammentaa ikivanhoista väärinymmärryksistä ja tahallisista vääristelyistä.
– Muutos on hyvä asia, kunhan se johtaa meidät korjaamaan käsityksiämme Afrikasta."
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/fb323990-983b-4f11-8e6e-3dc63f48f5ad
Vastaukset 1
Vanhimmat
Ei liity matkailuun.