sattuuko ollenkaan?
Jos hissi tipahtaa ja hyppään ilmaan oikealla hetkellä
Anonyymi
14526
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 14
Vanhimmat
Tuo vähän riippuu.
Maailman vahvin mies -kisassa on monikin pystynyt rikkomaan itsensä omilla lihaksillaan. Ei siis kannata ponnistaa kovin lujaa.
Ei hyppääminen, mutta pysähdys kyllä.
Mietin asiaa hetken itsekin.. tosin vasta sen jälkeen, kun olin jo suoltanut tuotoksen palstalle.
Hyppäämällä pääsee ehkä irti hissistä ja hissi tömähtää ensimmäisenä. Sen jälkeen tömähtää itse perässä sillä energialla, jota hyppääminen ei riittänyt kumoamaan.
Karkeasti voisi ajatella, että jos on kyse vapaasta putoamisesta, eikä ilmanvastusta tarvitse huomioida, hyppääminen vähentää törmäysenergiaa saman verran kuin hyppykorkeus vähentää putoamiskorkeutta.
Silloinhan hypyllä olisi merkitystä jos hissi putoaisi tarpeeksi matalalta.
Esim. putomaminen ensimmäisestä kerroksesta voisi olla aika rajoilla selviääkö
Lyöt pääsi hissin laipioon ja se sattuu.
Hypätessä voi aina satuttaa itsensä.
Se hissin putoaminen ei satuta ellet ole itse putoavassa hississä.
Vaikea arvioida koska hissi on alhaalla
Melkein yhtä tyhmä vastaus kun aloittajan kysymys
Jos vauhtia ei ole liikaa, niin parasta tulla jaloillen, ja voi yrittää hypätä hyvin ennakkoon, toisen kerroksen jälkeen, arviolta tai jos näkee toisen kerroksen oven. Jos vauhtia on enemmän, niin ehkä mahdollinen jousitus auttaa, ja asento voi olla matalampi, kun mätkähtää ikävästi lattialle muuten.
Tiesitkö, että hissi kokonaisuutena (siis muukin kuin vain hissikori) on suunniteltu seuraavasti:
Hissikori tosiaan liikkuu hissikuilussa (yleensä ylös/alas, mutta on viistosti liikkuvia hissejäkin olemassa, mm. eräillä Helsingin metroasemista).
Hissikuilun pohjalla on järeät jouset, ilmeisesti juurikin hätävarana mahdollisesti putoavan hissikorin varalta.
Jopa asuinkerrostalossakin hissikuilun pohja on lähes metrin alempana kuin alimman sellaisen kerroksen lattiataso, johon hissillä pääsee.
Hissien suunnittelufilosofia on jostain syystä aina ollut sellainen, että hissiin jumittuneen täytyy odotella ulkopuolista pelastusta.
Eli hissin liikkuessa hissin ovet ovat lukittuja, ja jos hissi jostain syystä pysähtyy muualle kuin kerroksen kohdalle, ovet pysyvät lukittuina.
Joissakin hisseissä tuo lukitusmekanismi on vahvemmin toteutettu kuin toisissa.
Mitä tästä sitten seuraa?
Mietitäänpä tilannetta, jossa ulkopuolista pelastuspalvelua ei jostain syystä ole saatavana.
Esimerkki: World Trade Centeri terrorismi-iskut 11. syyskuuta 2001 USA:ssa:
Niissä hisseissä, joissa tuo lukitusmekanismi oli erityisen vahva, hissiin jumiutuneet kuolivat hissiin.
Sensijaan hississä, jossa tuo lukitusmekanismi ei ollut kovin vahva, hississä olijat onnistuivat pakottamaan ovet auki ja siksi onnistuivat pelastautumaan hissistä, kun hissi oli pysähtynyt ilmeisesti siksi, että hissin tekniikka jäi ilman sähköä.
Voi suo päähän sattua? Koska hissit on silleen suunniteltu et se vastapaino on vähän painavampi kuin se hissin kori matkustajineen, joten jos se vetovaijeri katkeaa niin se hissi lähtee siitä ylöspäin, eikä alaspäin, kuten elokuvissa.
Vetääkö se vetovaijeri siis hissiä alaspäin, vai mikä saa hissin liikkeeseen alaspäin jos vastapaino on aina painavmpi? Nostokoneistonhan täytyisi nostella sitä vastapainoa, ei hissikoria.
Jos tiput 20 m alas, sun vauhti on 71.3 km/h kun tiput maahan. Ihminen voi hypätä 15 km/h, joten jos hyppäät, törmäät 56.3 km/h maahan, mikä on aika kova vauhti, jos ajattelet että ajaisit vaikka autolla 56.3 km/h seinään.
Tämä video voi auttaa visualisoinnissa:
https://www.youtube.com/watch?v=RWwGFDynOHo
Kun autokin mene noin paljon rikki 40 mph (64.3 km/h) vauhdissa, kyllähän ihminenkin tietysti menisi mäsäksi.