Ylessä tänään hyvä ja ajankohtainen aihe lapsen kielten luvusta ja oppimisesta.
Asiantuntija suosittelevat aloittamaan muulla kuin englannilla, koska englannin oppii joka tapauksessa, koska sitäkin kaikki lukevat.
Asiantuntija myös korostavat, että mikään kieli ei syö toista, eli kielet tukevat toisiaan, eivät estä muiden kielten oppimista.
https://yle.fi/uutiset/3-12309237
Asiantuntija suosittelevat aloittamaan muulla kuin englannilla, koska englannin oppii joka tapauksessa, koska sitäkin kaikki lukevat.
Asiantuntija myös korostavat, että mikään kieli ei syö toista, eli kielet tukevat toisiaan, eivät estä muiden kielten oppimista.
https://yle.fi/uutiset/3-12309237
Vastaukset 306
Vanhimmat
Tavallinen ope, jonka duuni lisätä muiden kuelten kuin englannin valintaa, tässä "asiantuntijana" -
kannustaa kuuntelemaan lapsen mielipidettä valinnassa.
Pakkoruotsiverkostolle kelpaa mahdollisuus ohittaa englanti vaan ei itse tehty valinta ruotsin sijaan. Ullatus.
Et varmaan ole lukenut lainkaan kyseistä artikkelia. Missään ei kukaan sano, että "englanti ohitetaan", vaan englanti valitaan esim. a2-kieleksi.
Yritä paneutua aiheeseen ja keskustella siitä. Unohda englantisi hetkeksi.
Turhaa puhetta sinulta.
A1- ja A2-kielten tavoite alakoulun aikana sama taso.
Ryhmät sekoitetaan yläkoulussa.
Englanti A1-kielenä oppilaan kannalta järkevämpi.
Ei voi sanoa, että joku kieli on toista järkevämpi. Kyllä järkevyys tulee kielten luvun järjestyksestä. Eli jos oppilaalla on vähänkin kykyjä oppia kieliä, niin kyllä kannattaa ottaa1. kieleksi se kieli, jota kuulee ja käyttää vähiten, ja tuttu englanti vasta toiseksi kieleksi, kuten artikkelissakin neuvotaan.
Inget språk är "roskakieli "heller som aktiva kallar svenskan.
On hyvä oppia edes yksi kieli hyvin. Englantia tarvitsevat kaikki. Olisi sääli, jos peruskoulun käynyt osaisi muutaman sanan kiinaa, mutta ei olisi sujuva englannissa. Vieraista kielistä ruotsi pitää tehdä vapaaehtoiseksi. Se kuihtuisi pian pois luonnollisen poiustuman kautta suurimmasta osasta Suomea.
Hur täcks de ?
Det sårar väldigt mycket.
"Englantia tarvitsevat kaikki.."
Ja paskat!
Englantia on maailmanlaajuisesti aika pieni kieli ja sen asema on ylikorostettu haitaksi asti maassamme
Någon har roat sig med storaÅ här också.
Aktiivi vaatii yhä enemmän pakkoenglantia (?).
Det är meningen.
Du menar sopspråket?
Inte ens pakkosuomi.
Fult namn att använda om ett av landets egnaspråk.
Det är meningen.
Äkta inlägg.
Järkipuhetta.
Kuinka monta vuotta lisää?
Det är väldigt kränkande uttalande om vårt modersmål.
Det är riktigt språkrasistiskt.
De här "anfallen " sker då och då.
12 v. ei riitä aktiiville vaikka se riittää suomalaisille.
Om det känns jobbigt?
Skitsvenska säger de också.
Det bästa sättet.
Muttei osaa kertoa, miksi.
Kaikki lukevat englannin, joten missä ongelma ?
Yli 12 vuotta ?
Ylikorostettu on Ruotsin kieli,ei Englanti. Pakkoruotsi on typerä nykyaikana, ...
Hyvä kysymys. Miksi pitää pakottaa se muille ehdoitta?
Visst blir man sårad över aktivas osakliga texter.
Vettigt förslag.
Yli 12 vuotta ? Miten se on mahdollista ?
Deras kommentarer är från aktern.
Aktiva skriver så mycket skräp.
Suurin osa jutuista potaskaa.
Sant sade du.
Alla språk är värdefulla.
Trevlig bokstav,ovanlig för fennor.
Deras påhitt.
Hur snart har du tänkt dig ?
Aktiivi ei tuo muita kieliä koskaan esille, pelkkää enkkua vaan.
Miten jotkut eivät opi tässä ajassa?
Miksi, se on vielä epäselvää.
Alla möjliga barnsligheter ibland.
Kieliaktiivi vaatii ennen kaikkea muille tätä. Hän ei ymmärrä, että 12 vuotta riittää kyllä.
Mikään ei riitä kieliaktiiville. Siksi pakottaa muita.
Aktiivi ei vakuuta.
Typeryydellä ei ole rajoja...
Inte ens engelskan.
Det är väl inte möjligt.
Mycket bra förslag.
Aktiivi pelkää ruotsin kieltä.
Ja vaatii sitä muille, vaikka itse saa lukea 12 vuotta.
Vielä toiset 12... ?!
Det är förnuftigt.
Hela tiden skäller de på vårt modersmål.
Ei niin vaikka kysyy.
Absolut inte.
Aktiiville pakkomielle.
Outoa todella.
Miksi pitää vaatia silti lisää englantia pakolla?
Aktiva smutskastar alltid svenskan.
Miksi vaatii, se on epäselvää.
Aktivas privata åsikt.
Svår bokstav.
Ei ilmeisesti opi 12 vuodessa.
De har inget samvete.
Mikä on idea tässä?
Paskoruotsi används ännu oftare.
Itselleenkö?
Kielipelko hallitsee.
Aktiva älskar fula ,sårande ' ord.
Aktiva har inga sådan känslor.
Täällä ymmärretään asiat usein tahallisesti pieleen...
Mutta kun osa haluaa oppia enemmän. Miksi vastustat ?
Hur snart ?
Dagligen skrivs det olika skällsord om svenskan.
Inte ännu åtminstone,
Oerhört kränkande.
Paskoruotsi används mycket också.
Inte ens engelskan.
Aktiva behöver längre tid.
Aktiva borde skämmas.
De har sina krav.
Alltid fula i munnen.
Aktiivi pelkää kieliä.
Hur vore det att ta privatlektioner ?
Itselleenkö vaatii?
Ei muuta mielessä.
Rolig bokstav ?
Inte ens engelskan.
Helt förkastligt.
Inte ens det
Aktiva skymfar svenskan hela tiden.
Visst blir man förbannad.
Enkelt att posta.
Det är meningen.
Suomessa kannattaa äidinkielen (suomen-, ruotsinkielen) lisäksi opiskella englantia. Englannin tuntimäärä kannattaa tuplata ja opetus aloittaa jo ala-asteen alussa.
Kaikki loput kielet voivat olla vapaaehtoisia valintoja, mikäli ko oppilaitoksessa on resursseja niitä toteuttaa.
Englanti on kielenä oppiaineena lähes kaikissa maailman maissa ja siitä on tullut yleiskieli, tieteen kieli ja työkieli.
Troliga hemmör ut niidervold pakkoruotsi!
Kummallinen asia.
Tunnit ei enää riitä.
Yli 12 v. ?
Det är meningen.
Järjetön asia tämäkin.
Kenelle?
Kaikki eivät opi tuossa ajassa?
Kaikille, erottelematta.
Peukutitko omaa kommenttiasi?
Englanti on yleisesti käytetty kansainvälinen kieli, sille ei voida mitään.
Suomenkielisille, aivan kuin koko maailmalle riittää englanti pakollisena.
Parempi olisi jos suomi olisi maailman kieli, suomi on tarkka ja johdonmukainen.
Pakkoruotsi on suomenkielisen lapsen raiskausta hänen koko loppuiäkseen ruotsalaisten hyväksi. Tämä on tosiasia eikä se miksikään siitä muutu ruotsinmielisten taivastelulla.
Tampereella jo joka kolmas aloittaa muulla kuin englannilla. Hyvää kehitystä!
Eivät tule olemaan tyytyväisiä.
A2-kielivalinnat olisivat tuottaneet laajemmat ja toivotummat mahdollisuudet.
Sanoisin, että näin meille tulee uusia eri kielten osaajia Suomeen. Hyvä Tampere (ja myös Lahti)!
Kyllä nämä asiat on mietitty perusteellisesti etukäteen.
Föregångare,det är bra.
Tätäkään aktiivi ei tunnu ymmärtävän.
För invecklat för aktiva.
Fin utveckling.
Hyvää kehitystä todellakin, tätä tarvittaisiin lisää.
Tätä ei aktiivi tajua.
Det kunde andra städer också göra.
Inte borde det vara så svårt.
Ei siinä ehdi oppia mitäänkään, ekalla ja tokalla. Kiva kuitenkin, jos jotenkin ihmeessä tulee vielä muitakin kieliä kuin A1:llä listatut. Kielistä on kuitenkin parasta olla myös hyötyä; eikä vain niin, että ne ovat kivoja, parhaita tai muuta.
Lähinnä hyödylliset ovat enkku yhdessä saksan (tekninen ala Saksassa) tai ranskan (sama, plus Kanada) tai espanjan (USA) kanssa. Ja Norja (ruotsi/norja). Ranskan kieli on yleensä liian vaikea nuorellekin, saati lapselle. Ilman (kummempaa) enkkua pärjää monella alalla. Yksinkertaisin olisi ruotti, ja sitten kolmosella ruotsi, ja kutosella norja.
Muita taloudellisesti ja elinolollisesti järkeviä mahdolisuuksia ei ole, ja enkkuloihin tarvii sponsorisopimuksen, eli tarveammatin jossain maassa ja alueella, ja mikä vain suuntaus siinä ei välttämättä pääse, ellei sitten suuntaan yrittää esim. Alaskaan (vastaa Lappia), jossa palkat on samaten korkeatkin, kuten USA:ssa yleensä, koska korkeakoulu maksaa paljon - tosin palkat ei niin korkeat silloinkaan pehmoaloilla, koska siellä (USA:ssa) tuplasti enemmän kouluttautuu kuin on työpaikkoja.
Näin pitäisi tehdä kaikissa kunnissa.
Asiantuntijat miettineet, ei amatöörit.
Fiksua näiltä kunnilta.
Edistystä !
Miksiköhän joillekin on ongelma, että lapsi oppii muutakin kuin pelkän englannin?
Tähän olisi kieliaktiivilta hyvä saada vastaus.
Pelottaako se jotenkin, että joku osaa eri kieliä?
Tähän ei ole saatu vastausta.
Heitä tuntuu pelottavan erityisesti se, että joku jättäisi pyhän paskoenglannin kokonaan lukematta.
Tånk om någon vill börja med svenska ?
Varmaan arabia on jo syrjäyttänyt pakkoruotsinkin, koska sillä pärjää Suomessa paremmin kuin pakkoruotsilla, jota kukaan ei osaa vuosien pakko-opintojen jälkeenkään.
Puhu vain omasta puolestasi. Ilmeisesti pyhä pakkoenglantisi vei sinulta kyvyn opiskella muita kieliä lopullisesti,
Det beror väl på i vilka kretsar man rör sig.
Endast bland de språkaktiva finns den rädslan,
Ei aktiivi vastaa koskaan kysymyksiin, aktiivi julistaa omaa totuuttaan.
Inte paskouomi heller.
Det vore katastrof .
Ens vänkrets .
Inte verkar det som om eleverna lär sig engelska heller enligt de senaste inläggen.
Det går inte an.
Se olisi pahinta kaikesta...hui!
När de själva endast kan engelska ?
Det får man inte.
Viekää vanhemmat pienet lapsenne "kielikylpykouluun",että oppivat vieraankielen ääntämisen. Olin itse jo kaksikymmentä vuotias, kun aloitin englannin opinnot ja sen lausuminen on edelleen epämiellyttävää, tuskallista
Det är ju jätte hemsk! Finlandssvenskan,så där och det här liksom det där här....
Kielikateus ?
Hyvä ja fiksu neuvo, jonka moni tosin ymmärtää jo ilman neuvomista.
Minulla on kaksi lasta. Toinen on aloittanut englannilla, toinen ruotsilla. Molemmat osaavat yhtä hyvin englantia (ovat jo aikuisia).
Hyvä esimerkki siitä, että kielet tukevat toisiaan. Englanti opitaan joka tapauksessa, koska sitä kuulee joka paikassa ja sillä operoidaan paljon.
Ruotsi on melko helppo kieli oppia.
Ruotsi oli kielistä helpoin koulussa.
Ruotsi on maailmalla suomen jälkeen toiseksi hyödyttömin kieli. Suomalaisten on pakko oppia tämä toiseksi hyödyttömin kieli pakkoruotsittajien takia, jotta suomalaisilla olisi hallussa kaksi maailman hyödyttömintä kieltä. Sairas on maailma.
Itse olet sairas, kun pakotat jatkuvasti englantia.
Norja on EU:n paras maa (mm. koska ei EU:ssa), ja ruotsi on 10M naapuri, että asialinen kieli Norjassakin, ja lähes samat sanat kuin ruotsissa. Suomesta on järkevää muuttaa, ja kieli jonka nappulana voi oppia on lähinnä ruotsi, ja motiivi on parhaimmillaan, ennen kuin vetää herneen nenään.
Enkku on avustava kieli, ja sitä tarvii lähinnä vain tieteen parissa paljon, ja nappulana sitä ei juuri opi, että siihen on parempi keskittyä vasta kutoselta.
A2 (kolmoselta?) voi olla paikka saksalle, jota myytin mukaan oppii helpommin ruotsin jälkeen. Saksa on EU:n suurin kieli, ja palkat hyvät kuten Norjassa (kokemuksen myötä - Suomessa ja Ruotsissa palkat monella alalla loppuu kuin seinään, ja vain alussa Norjan palkka on vastaavaa tasoa suhteutettuna, mutta myöhemmin 30-50% enemmän).
Saksa on vaikeampi kieli kuin ruotsi (saksa kuitenkin loogisempi kuin enkku, joka on todella vaikea oppia hyvin korkeammalla tasolla kokonaisuudessaan), mutta ruotsi täytyy muuntaa vielä norjaksi aikaa myöten, vaikka pärjäisi alkuunsa Norjassa ruotsilla. Ruotsi ja norja, ne oppii helpommin ja monta vuotta nopeammin kuin enkun tai edes saksan. Se on rahan arvoista, kun samalla ajalla hankkisi vähintää maisterit päälle, jos ei koko korkeakoulutuksen.
Ruotsia ei opita vaikka miten opiskelisi,eihän nuo hurrit itsekkään ole oppinut sitä koskaan.Vaa kostar hauki kilo?😅😅😅
Minä valitsisin lapselle minkä tahansa kielen aloituskieleksi, paitsi englannin, koska se opitaan nykyään helpommalla. Enkku on tuttu kieli kaikille, toisin kuin esim. venäjä tai saksa.
Englannista on tullut paha este ja tulppa kieliopinnoille.
Jos englanti pakotetaan 1. kieleksi, se on tulppa. Jos 1. kielen saa valita, mikään kieli ei ole tulppa.
Pakkoruotsi on kieltentappotulppa suomalaisille!!!!!
Totuus sattuu, varsinkin pakkoenglannittajaan.
Kuka valitsee?
Enkku on vapari Suomessa, puolassa (saksaa), itävallassa ja ylipäätään idässä. Joillain on paremmat perusteet sille, mikä on parempi pakko. Vaikka puola sijaitsee saksan vieressä, ei se muuta tosiasiaa, että se on parempi maa jopa meille, ja että saksa on EU:n rahakkain ja suurin kieli.
Hyvä muistutus.
10 vuotta enkkua riittää hyvin.
Itse tein kyllä ihan muuta niiden vuosien aikana.
Useimmille riittää.
Hyvä ohje tämä.
Suomalaiset ovat ottaneet hyvin vastaan A1 kielen valinnan. Enää ei ole pakko lukea enkkua.
Hyvä,+että+valintaa+on+lisätty.+Nyt+jo+yli+25%+lukee+muuta+kuin+englantia+ensimmäisenä+kielenä.
Saamme uusia kieltenosaajia, toivottavasti.
Joo, enkku on vappaaehtoinen, eikä sitä tarvii opiskella saadakseen tutkintotodistuksen - lopettaa olisko se nyt kutosella koulut, ja menee duuniin (tietyt tuntimäärät saa, ja ne lisääntyy vanhetessa) ja hommaa siihen ammattitodistuksen näytöllä, jos ei ole jo oppisopimus (jos saa niin nuorena).
Koodaus on joillekin osuva, mutta vaatii enkun hyvää osaamista pidemmän päälle ammatissa, vaikka enkun tarve onkin täysin keinotekoinen ja väärä (huono kieli). Koodaaja pääsee opiskelemaan vaikka olisi lopettanut koulut missä iässä tahansa, mutta enkku on vielä se globaali kieli, että sitä ei voi välttää. On myös avoimia koulutuksia, hintaa vastaan, mutta enkkua tarvii koodari kuitenkin.
30% Tampereella, ja olisko 3% koko maassa?
Koodaus on nykyajan orjatyötä. Viisas jättää englannin opettelematta ja työllistyy jollain muulla kielellä paremmalle alalle.
Jos vähänkin on lahjakkuutta kielissä, kannattaa aloittaa muulla kuin englannilla. Tosin tälläkään ei ole väliä, koska lapsi omaksuu kieliä helposti joka tapauksessa.
En oppinut enkkua oikeastaan olenkaan kuin vasta seiskalla, kun aloin itse opiskelemaan sitä. Että yleisesti, ihan sama mitä kieltä sitä opiskelee ennen sitä; tosin venäjän ja kiinan aakkosia ja kuvakieltä ja ääntämistä voisi oppia silloin, joka ei menisi hukkaan.
Sekä kansa että asiantuntijat ovat tästä asiasta harvinaisen yksimielisiä.
Enemmän saisi toki vielä olla valintaa, kuten on isoimmissa kunnissa ja kouluissa jo.
Niin, ykköskieleksi kannattaisi ottaa saksa taikka kiina, ja kakkoskieleksi englanti. Herää vain kysymys, että mihin kukaan ruotsia tarvitsee, ellei sitten ole jo peruskoulussa tehnyt päätöstä muuttaa työn perässä Ruotsiin?
Jos katsoo esim. yksityisten yritysten työpaikkailmoituksia, niin englannin lisäksi ruotsi on se kieli, jota kysytään eniten.
Mutta samaa mieltä, saksa tai vaikka kiina on hyvä kieli alkuun. Parempi kuin englanti.
Med finska , engelska och svenska klarar man sig rätt så bra här i Norden.
Noilla kolmella pärjää hyvin.
Venäjän kieli itärajalla on lottovoitto.
Palvelualoilla; etenkin hoitoalalla ruotsi on selviö, kun taas enkkua ei tarvii hoitoalalla kuin perusteet, koska ei ole lain pakkoa. Muulla palvelussa, paljon kieliä, ja kielien perään rummuttavat ovatkin juuri niissä töissä, eivätkä ymmärrä mitä vaatimuksia on teknisillä aloilla, joilla on vaikeaa opiskeltavaa ja pajon, ja lisäksi enkku siellä osattava paremmin kuin äidinkielenä, ja enkku on pirun vaikea hallita niin hyvin.
Enkun oppii nykymaailmassa helpommin kuin ennen. Kannattaa santsata muihin kieliin enemmän.
Enkkua on opiskeltava monta vuotta kauemmin kuin useimpia muita järkevämpiä kieliä, joita tarvii ihan oikeastikin, eikä vain keinotekoisesti.
Hyvä neuvo tämä, etenkin kun kielet aloitetaan jo ekalla luokalla.
Toivottavasti saadaan lisää kielten osaajia näin.
Integraalilaskenta pitäisi saada jo ekalle. Siitä on esim. hoitoallalla hyötyä.
Aktiivi yrittää sabotoida asiantuntijoiden ohjeita.
Kannattaisi ennemmin kuunnella niitä.
Tässäpä hyvä neuvo!
Onneksi asiantuntijat muistuttavat näistä ja aihetta pidetään esillä mediassa.
Asiantuntijat ovat suunnitelleen kielten opetuksemme, eivät fennomaanit. Ja hyvä näin.
Ruotsilla aloitus edellyttää, että vanhemmat olettaa lapsen jääävän Pohjoismaihin, ja että hän ei mene teknisille/tieteen aloille koulutukseen ja duuniin, joissa ei ole vielä luovuttu enkusta. Jos näin ei ole, ei enkku edelleenkään ole selvä valinta, jos henkilö ei sitä tarvii, vaan esim. saksaa, jossa on hyvät palkat ja mahdolisesti jopa saksankielisiä materiaaleja, kun taas Suomessa ei käänetä vielä usein suomeksi (laki sen suhteen vielä kesken). On vaikea valita lapselle kieltä, jos se ei todennäköisesti ole enkku tai ruotsi, perustuen siihen, mitä vanhemmat ovat. Molemmat kielet ovat muulta osin huonoja valintoja, enkun ollen paska kieli ja meidän geopoliittisessa ympäristössä tarpeeton; tarpeettomampi kuin ruotsi. Ja jos ei tarvii urallaan ja elämässään ruotsia, on se täysin turha kieli. Jos Venäjältä löytyy halpa koulutuspaikka, ja asuu idässä, niin siellä on hyvä ostostella ja köydä koulunsa, ja tieto on yli 150M ihmistä, ja ainakin Mustallamerellä on lomakohteita, ja Venäjä ulottuu aina Kiinan ja Japanin rajoille asti. Edullinen eläköityminen. Venäjällä voi korvata ruotsin, mutta vielä nykyään ruotsia joutuu kuitenkin myös opiskelemaan idässä, johon pitäisi saada lakimuutos.
Näillä ohjeilla saadaan lisää uusia kielten osaajia. Ei kielten poistoilla tms.
Jotkut pelkäävät etteivät opi englantia, jos lukevat sitä "vain" 10 vuotta, eli toisena kielenä.
Enkku on sen verran vaikea kieli, että sitä ei opi juuri ennen kuudetta luokkaa, jota ennen sen opiskelu on turhaa. Ruotsi tai saksa ekalta tai kolmoselta on parempi idea. Vaikeus ei ole enkun, ranskan jne. luokkaa.
Kun tietää ammattinsa, jotakuinkin, tietää miten paljon enkkua tarvii, jota ennen sitä ei kannata lukea senkään takia, ja ei sitä oppisi ennen kuudetta sen enempää kuitenkaan, jossa jos opiskelee ruotsia, sen tulokset on dramaattisesti paremmat, ja saksaan saa jotain tuntumaa, josta on hyvä lähteä masteroimaan osaamista, jos siirtyy sinne duuniin, ja monella se tarkoittaa, ettei duunissa tarvii paljon enkkua, joka on myös hyvä pointti, kun suuntaan Skandinaviaan duuniin.
Enkku on globaali joillain aloilla; erityisesti tieteessä ja toisaalta politiikassa, jos opiskelee ulkoministeriksi.
Parhaita asiantuntijoiden neuvoja kielivarannon kasvattamiseen.
Edistyksellistä ja tehokasta!
Eniten saamme kielten osaajia tällä neuvolla.
Hyvä neuvo. Englannin oppii nykyään muutenkin (10 v. riittää).
Jotkut luulevat että jopa 'minäkuva' muuttuu ??
Tällaisia ohjeita kansa kaipaa. Asiantuntijoiden neuvoja. Ei amatöörien.
englannin, espanjan, kiinan, ranskan, ruotsin, saksan tai venäjän
-enkkua puhuu äidinkielenä 1% EU:ssa, ja muissa maissa tarvii sponsorisopimuksen.
-espanja: vaikea saada töitä, vaarallinen, palkka alempi.
-ranska: palkka UK:n tasoa, eli alempi kuin saksassa
-saksa: palkka kohdillaan kuten Norjassa, mutta EU:ssa on iso ja vaarallinen mamuongelma, ja varsinkin eläkkellä kannattaa muttaa turvalliselle alueella ja miksei halvempaan maahankin.
-ruotsi: helpoin kieli, ja sen muuntaa helposti norjaksi, jossa hyötyy myös ruottista. Norjalaiset ymmärtää jopa paremmin ruottia kuin ruotsia (lähes sama kuin ruotti).
-venäjä: ei ole juuri hyödynnettävissä (itäinen voi käydä ostoksilla, esim. bensaa), eikä ole vapaa maa kuten ei Kiinakaan.
-kiina: ei ole syytä muttaa, ja idässä paras olosuhde ja siellä ei niin mandariinia puhuta, joka on etelän, pohjoisen ja sisämaan kieli. Kiinassa on kortilla, ja palkat kannattaa tsekata ennen muttoa, ja työnsaantimahikset. Netissä ei ole paljon kiinaa, ja ei saa vapaasti kommunikoida, eli on tiedettävä, hyötyykö alallaan ja elämässää kiinan tiedoista.
Suositterli ongelmaiselle enkkua ekaksi ekalla luokalla A1-kieli. Se on typerä suositus, koska keskivaikea kirjotuusasu sekoittuu sitäkin vaikeampaan ja epäselvään lausumismuotoon. Ainoa helppo on kielioppi, mutta se ei ole ekalla iso ongelma.
Jos ei ole erityistä ideaa valita muuta, niin ruotti ja saksa on taloudellisesti järkevimpiä, ja miljoonan inssin vajaus Saksassa on on iso kriteeri, kun taas Suoemessa se on nippa nappa, ja jenkissä kannattaa tsekata, millä inssialalla on valmistuneita suhteessa täissä oleviin vähiten (industrial, environmental, civil, vaikkei mechanical olekaan tunnetusti huono työllistäjä, mutta prosentti valmistuneita on kuitenkin selvästi suurempi kuin noissa - koneinssi on kuitenkin kai varmimpia työllistäjiä, ja monipuolinen koulutus ja niitä on tosin paljon.
Koodajia on moninkertaisesti eniten, jossa vain oltava hyvä, ja duuni varma). Saksassa osa inssialoista maksaa selvästi heikommin kuin toinen osa, että tsekattava ekalla luokalla, kannattaako valita saksaa, tai valitsee alansa palkan mukaan. Palkassa tosin on usein alan vuorotyöt, jotka ei ole kivoja.
Onneksi asiantuntijoita kuunnellaan, ei amatöörejä.
Onneksi, muutoin meillä ei puhuttaisi kuin tankerojunttienglantia
Hyvät neuvot ovat tarpeen.
Varsinkin Suomelle laaja kielitaito olisi tarpeen, meiltä kun puuttuvat lähes kokonaan ne monikieliset toisen/kolmanne sukupolven maahanmuuttajat jotka voisivat hoitaa vientiä ja myyntiä entisen kotimaansa suuntaan.
Pakkoenglannista on tullut rajoite, sekä yksilöille että kansakunnalle ja taloudelle.
Näissä asioissa kannattaa kuunnella asiantuntijoita.
Näin on.
Jotkut pelkäävät jopa sitä, että joku muu oppii useamman kielen.
Suomessa tehdään fiksua kielipolitiikkaa.
Kansa on tyytyväinen.
Englannin oppii muutenkin.
Nykyään erityisesti.
Englannista on tullut maassamme paha este kaikkien muiden kielten oppimiselle mukaan lukien äidinkieli.
Parempi aloittaa jollain muulla kielellä. Esim. ranskalla tai saksalla.
Tai espanjalla.
Miksiköhän Suomessa halveksitaan espanjaa, johtuuko amerikkalaisesta populaarikulttuurista ( muutahan täällä ei näe eikä kuule nykyään)?
Suurin osa eläkeläisistä osaa Espanjaa, Uno servesa per favor.
Uusia kielten osaajia saadaan näin.
Asiantuntijat päättävät nämä asiat Suomessa, ei amatöörit.
Totta!
Miksihän opiskella Ruotsia mitä ei kuitenkaan opita sitä sitten oikein,en itse ole koskaan opiskellut sitä mutta toimin monesti tulkkina Ruotsissa asuessani näille joiden se piti osata.Itse opin sen Ruotsalaisilta ja aika nopeasti opin sen oikein puhumaan.Tuntui hölmöltä kun tiesin että tyypit oli koulussa lukenut 6-7v ruotsinkieltä ja sitten kun olisi pitänyt asioita selvvittää niin ei tullu mitään.
Kieliaktiivi vastustaa kaikkea tätä.
Aktiivi ei hyväksy asiantuntijoita.
Hyvä suositus.
Kieliaktiivin on vaikea hyväksyä asiantuntijoiden näkemyksiä.
Luulee trolleiksi ja vuorenpeikoiksi !
Hyvä avaus !
Kannattaa kuunnella asiantuntijoita kielivalinnoissa.
Hyvä neuvo !
Tarpeellinen ja fiksu neuvo !
Hyvä että meillä on asiantuntijoita, jotka opastavat.
Onneksi on asiantuntijat.
Hyvä, että Yle pitää esillä.
Näissä asioissa kannattaa kuunnella ensisijaisesti asiantuntijoita. Heillä on objektiivinen näkemys kielistä. Ei kielipelkoa tms., mikä estää realistisen suhtautumistavan.
Tämä ensisijaisesti "asiantuntijoita kuuntelevan” oma kielitaito on +/-0.
Siinä on varsinainen kokemusasiantuntija päivystämässä täällä 24/7/365.
Hah hah!
Kannattaa aloittaa muulla kielellä ja ottaa enkku vasta toiseksi.
Hyvä suositus.
Jaa, englannin kieli on hyvä aloittaa aikaisin, Ruotsi voisi olla valinnainen .
Hyvä suositus !
Täytyy olla sitä mieltä että olet väärässä, opin lähes yhtä aikaa suomen kielen ja myös englannin. Ikää oli kun englannin käyttö alkoi. Kotona puhuttiin aina suomea, pihalla muiden lasten kanssa englantia. Itse en muista alkuvaihetta mutta vanhemmat kertoivat että vajaa vuosi meni kun puhe alkoi olla virheetöntä, sanavarasto ei lapsella ollut suuri se kehittyi myöhemmin. Koti oli paikka missä aina suomea jos ei ollut vieraita. Hyvä kielitaito siitä jäi .
Pätevä neuvo, sopii Suomen tilanteeseen.
Tärkeä muistuttaa virallisen tahon kannasta.
Palstalla luullaan englannin ylivallasta huolestuneita "putinin trolleiksi". Näin suurta on muiden kielten pelko...
Kieliaktiivia ei asintuntemus kiinnosta.
Aktiivi vastustaa asiantuntemusta.
Aktiivi vastustaa kaikkea, joka voi vähänkin uhata pyhää pakkoenglantia.
Kannattaa kuunnella asiantuntijoita. Ei trollaajia.
Tämä on kaikille selvää, paitsi kieliaktiiville.
Ruotsilla kannattaa aloittaa, se on portti muihin kieliin. Ruotsi on kuin latina, sillä pärjää maailman kaikissa osissa, myös englannin puhujat ymmärtävät sitä. Ranskalaset suostuvat puhumaan sitä toisin kuin englantia.
Surkeaa, pakkoenglannittaja, surkeaa.
Vapaus valita aloittava kieliä on kaikessa olennaisinta.
Tämä pitäisi olla kaikille selvää.
Asiantuntijoita kannattaa kuunnella.
Kielipelko on se joka estää kielen oppimisen.
Ohje on hyvä ja se ei pakota ketään.
Aktiiville asiantuntijoiden tietämys ei kelpaa.
Aktiivi luulee että englanti aiotaan poistaa. Hän ei ymmärrä asiantuntijoiden suositusta.
Aktiivivei ymmärrä yhtään mitään.
Aktiivin kannattaisi osallistus keskusteluun, ei jauhaa omaa propagandaansa pakkoenglannista ja 'pakkoruotsista'.
Paras ohje pitkään aikaan.
Eikö kannattaisi kuunnella asiantuntijoita? Ja lopettaa spämmi?
Uutisissa tuli joku pätkä siitä, miten päiväkodeissa on muun kielisiä hoitajia. Minusta tässä tehdään todellinen karhunpalvelus muun kielisille lapsille. Jos lapsi puhuu kuin suomalainen, häntä luultavasti kiusataan tulevina vuosina koulussakin vähemmän ja muutenkin, kun hän ymmärtää suomenkieltä täydellisestyi, kaikki on tulevassa elämässä helpompaa.
Eikö kotoutus lähde kielestä, miten voidaan olettyaa, että kukaan koskaan sopeutuu Suomeen, jos kulttuurit pidetään erillään jo lapsesta lähtien jopa suomalaisten toimin.
Turisti voi aloittaa enkulla, mutta maan kielellä on hyvä lähteä liikkeelle.
Hyvä neuvo juuri nyt !
Soisi kieliaktiivin lukevan tämän, jotta ymmärrys kasvaisi ja turhat viestit jäisivät pois.
Enemmän faktaa, vähemmän spämmiä.
Tässäpä hyvä ohje !
Hyvä neuvo kelle vain.
Hyvä on aloittaa vaikkapa ranskalla, saksalla tai ruotsilla.
Tärkeä neuvo !
Tärkeää tuoda tämä esiin.
Se on juuri näin !
Ruotsilla, ja muutto Ruotsiin. Enkkua ei opi lapsena, ja ruotsin jälkeen se on helpompaa, ja saksa on vaihtoehto,jonka samaten oppii helpommin juuri ruotsin jälkeen. Ruotsalaiset opiskelee vain enkkua ja ne osaa jo ruotsia. Suomea puhutaan myös mm. ruotsi lapissa, eli suomikin on hyödynnettävissä, ja opiskelut ja työ aukeaa helpommin koko Suomessa. Ruotsi on se mihin Suomessa kannattaa sijoittaa niin kauan kuin se on muutenkin opittava. Enkku on toissijainen niin Suomessa kuin Ruotsissa, pois lukien insinöörit ja maisterit, jotka tarvii enkkua, ja managerin hommissa myös ruotsia.
Kannattaa aloittaa ns. vaikeammalla kielellä, kielellä jota ei kuule paljon Suomessa.
Englannin kieli opitaan nykymaailmassa joka tapauksessa. Juuri näin.
Hyvä ohje !
Ainoa tarpeellinen on enkku, joten millä muulla voi aloittaa, jos enkku on ainoa vaihtoehto?
Toimiva neuvo !
Tärkeä neuvo, jos haluaa lapsensa oppivan hyvin kieliä.
Hyvä ja moderni neuvo.
Jota Aktiivi vastustaa.
Englantia ei saa arvostella. Kun vastaat aktiiville, viestisi katoavat.
Aktiivi pelkää että joku aloittaa ruotsilla.
Aktiivi pelkää, että joku jättää pyhän pakkoenglannin kokonaan lukematta.
Hyviä neuvoja. Tosin englanti syö kaikki muut kielet, ainakin arjessa.
Hyvä ja selkeä neuvo.
Kieliä ei opi jos disaa muita kieliä koko ajan.
https://www.opettaja.fi/ajassa/tutkittu-juttu-kieliohjelma-uusiksi-ja-paatosvalta-pois-kunnilta/
Tämä väitöstutkimus ja sen pohjalta tehdyt suositukset ovat täysin vastakkaisia.
Kangasvieri ehdottaa, että ensimmäisellä luokalla alkavasta A1-kielestä tehtäisiin pakollinen englanti. A1 mielletään hänen mukaansa jo nyt pikemminkin pakolliseksi kuin valinnaiseksi, sillä yleensä valittavana on vain englanti.
– Englannin pakollisuutta puoltaa sekin, että toisin kuin usein väitetään, kaikki lapset eivät vielä nykyäänkään opi englantia itsestään.
Kangasvieri lienee englanninopettaja l. tyhmä ja ilkeä ihminen, joka haluaa lapsille vain pahaa.
Miksi englantia edes pitäisi opiskella?
Tyhmä ja ruma kieli ja maailmalla aika harvinainen.
On hieno huomata että mitä nuorempiin ikäluokkiin mennään englannin taito lisääntyy https://stat.fi/til/aku/2017/04/aku_2017_04_2018-12-12_kat_002_fi.html
Vuonna 2017 jo 96% 18 - 24 vuotiaista osasi ainakin englantia ainakin vähän. Lähes puolet oli taitavia englannin osaajia ja kun päälle lasketaan itsenäiset kielenkäyttäjät osuus nousi noin 85%. Kuten tuosta nähdään englannin osaaminen paranee Suomessa jatkuvasti ajan myötä ja mitä nuorempiin ikäluokkiien mennään.
Muutamia tärkeitä huomioita englannin kielestä; https://www.kysymyksia.com/artikkelit/missa-maissa-puhutaan-englantia/
EF English Proficiency Indexin mukaan Alankomaat on maa, jossa englannin kielen taito on korkeimmalla tasolla. Muita korkealle sijoittuneita maita ovat Ruotsi, Norja, Tanska ja Suomi. Näissä maissa on vahvat perinteet englannin kielen opiskelussa, ja väestön kielitaito on korkealla tasolla.
Englanti toimii lingua francana monissa osissa maailmaa. Tämä tarkoittaa, että sitä käytetään yhteisenä kielenä eri kieliryhmistä tulevien ihmisten välisessä viestinnässä. Esimerkiksi kaksi eri maista kotoisin olevaa ihmistä voi kommunikoida englanniksi, vaikka heillä ei ole yhteistä kieltä.
Englanti on ensisijainen kieli kansainvälisessä liiketoimintaviestinnässä. Liikemaailmassa on tärkeää pystyä kommunikoimaan tehokkaasti englanniksi, jotta voi tehdä liiketoimia eri puolilla maailmaa sijaitsevien yritysten ja asiakkaiden kanssa. Englantia käytetään usein sähköpostiviestinnässä, kokouksissa ja esityksissä.
Menestyäksesi kansainvälisessä liiketoiminnassa on tärkeää, että sinulla on hyvä englannin kielen taito. Siihen kuuluu, että pystyy ymmärtämään ja ilmaisemaan itseään liiketoimintakohtaisella englannilla, tuntee liike-elämän ilmaisuja ja on tietoinen kulttuurieroista liiketoimintaviestinnässä.
Pikkutyttö se taas täällä ylistää Kimiä?
Pätevä neuvo.
Totta.
Tässä vähän perusteluita ja linkkejä "perskärpäselle".
Luuletko että se ne lukee?
Entäs jos lapset valitsevat sen ihan itse?
No ei se ole hyväksi silloinkaan.
Ongelma kuitenkin on yleensä se, ettei yä tarjolla ole kuin vain pakkoenglantia.