Presidentti Niinistön jahkailu Suomen liittymisestä NATOon, täyttää jo surkuhupailun mitat.
Kyse ei enää ole asian huolellisesta harkinnasta, vaan Niinistön TÄRKEILYSTÄ, Niinistölle jo ennen presidenttikausia ominaisesta pikkuvirkamiesmäisestä kamreerimaisuudesta.
Kyse ei enää ole asian huolellisesta harkinnasta, vaan Niinistön TÄRKEILYSTÄ, Niinistölle jo ennen presidenttikausia ominaisesta pikkuvirkamiesmäisestä kamreerimaisuudesta.
Vastaukset 14
Vanhimmat
Voi olla vaikea ymmärtää autoritääriseen ajattelutapaan tottuneen ymmärtää sitä miten demokratiassa toimitaan .
Niinistö on ilmoittanut että hänellä on selkeä oma kanta asiaan mutta ei sano sitä siitä syystä että muut päättävät elimet eivät sen perusteella tee päätöstä asiasta vaan asioiden harkinnan pohjalta .
Tällainen on varmasti hyvin outoa ja omituista ihmisestä joka on tottunut saamaan ohjeet suoraan ylemmältä auktoriteetilta mutta eri maissa on erilaiset tavat käsitellä asioita ja päätöksiä.
Eli Niinistö tärkeilee vaikka kansan enemmistö haluaa liittyä
Niinistö ei haluta ydinsotaa.
NatoGallupin nopea hyppäys kertoo siitä, että ihmiset pelästyivät. Eikä heille kerrottu mistä on kysymys.
Kuitenkin Suomen puolustus ja turvallisuus on parantunut merkittävästi siitä kun kannatus oli vuoden 2017 lopulla 19 prosenttia.
Loogisesti kannatusprosentti pitää olla sama tai pienempi.
Sauli Niinistö on vielä toistaiseksi Suomen Puolustusvoimien Ylipäällikkö ja osoittaa käytännössä johtajalle tärkeän ominaisuuden olemassaolon.
Kylmä harkinta ja hätäilemättömyys se "Rokan Anterostakin" voittajan teki.
Sitä samaa linjaa noudattaa Ylipäällikkö Niinintökin kylmähermoisella toiminnallaan.
Arvostan!
Niinistö hoitaa tehtävänsä kiitettävästi. Juuri siten kuin Suomen kansan enemmistö tahtoo. Suomessa on ollut voimakasta Nato kannatusta jo suomettumiskauden aikana. Se ei kuitenkaan ollut niin voimakasta, että olisi pitänyt ryhtyä Naton kanssa neuvotteluun jäsenyydestä. Nyt tilanne on toinen. Kannatus on voimakasta ja kansainvälinen tilanne on jännittynyt.
Niin riittävän hyvät mielestään mutta millä hinnalla mistä rahat velaksiko?Jos ei velaksi mistä taas leikataan?Tästä ei pukahdeta orpoli vaati heti leikkauksia.Ilman muuta yritystuista ja tukiaisjusseilta.
Natossa ei ole jäsenmaksua, vaikka mielesi ei otakaan tätä tietoa vastaan. Suomen puolustusbudjetti on jo Naton edellyttämällä tasolla.
"Suomessa on ollut voimakasta Nato kannatusta jo suomettumiskauden aikana".
Ei se noin ole.
YLEN KYSELY 13.12.2017: Vain viidennes kannattaa Nato-jäsenyyttä
"Suomalaisten Nato-kannatus on jatkanut viime vuosien hienoista laskuaan, ilmenee Ylen Taloustutkimuksella teettämästä kyselystä. Suomen Nato-jäsenyyttä kannattaa kyselyssä nyt 19 prosenttia vastaajista.".
Turvallisuus on hyvällä tasolla.
Kun gallup-kannatus oli 19 prosenttia vuoden 2017 lopussa, niin sen jälkeen puolustusvoimat on vahvistunut merkittävästi monella tavalla. Vahvistuu edelleen.
Realistinen Naton gallup-kannatus on 19 prosenttia tai parempi, koska Suomi on turvallisuudeltaan tullut yhä paremmaksi.
Berner
"Berner uskoo, että tällä hetkellä suomalaisten kasvanut Nato-kannatus liittyy sodan pelkoon.
Hän ajattelee, ettei Nato-jäsenyys tuo Suomelle merkittävää lisäturvaa nykyhetkeen.".
Maanpuolustuskorkeakoulun entinen strategian opettaja ja komentaja evp Jyrki Berner sanoo MTV Uutiset Livessä.
NATO+edellyttää,+että+jäsenmaa+käyttää+omaa+rahaa+omaan+puolustukseensa+sen+2%+BKT:stä.+Kriisin+sattuessa+jokainen+jäsenvaltio+kantaa+vastuunsa+ennalta+sovitun+suunnitelman+mukaisesti.+Jos+on+ennakkoon+sovittu,+että+joku+valtio+lähettää+miehiä+tietyn+määrän,+joku+toinen+lähettää+hävittäjiä+lentäjineen+ja+kolmas+sitten+materiaalia.
3. Kustannukset
Naton pyörittäminen maksaa vuosittain noin 2,5 miljardia euroa. Suomen osuus Naton koko budjetista olisi arvioiden mukaan 30–50 miljoonaa euroa, eli noin prosentti maamme puolustusbudjetista.
Nato on asettanut puolustusmenojen kansalliseksi tavoitteeksi kaksi prosenttia bruttokansantuotteesta. Tämä on vain suositus, eikä Natolla ole oikeutta määrätä, miten paljon sen jäsenmaat käyttävät puolustukseensa.
Suomen osuus olisi normaalisti noin 5 miljardia joka vuosi. Tänä ja tulevana vuotena se olisi noin 10 miljardia Ukrainan takia.
Tuleva Taiwanin konflikti nostanee Suomen vastuut noin 20 miljardiin euroon/vuosi, kun myös Britannian ja Australian kulut tulevat maksettavaksemme.