Näin vaihtui kuukausi,
allakkaa piti kääntää ja elokuuta nyt elellään.
Tehdääs uusi aloituskin.
Edellisen kuun Nähtyä, koettua, luettua... lipuu hiljaa muistoihin.
Märta Tikkasen muistelmia on tullut kuunneltua...
Kirjassa oli toteamus, että:
"Muistot ovat kuin hämärä satumaa,
toiset marjat ovat punaisempia kuin toiset"
Pitäneekö paikkansa, siellä voi olla myös mustia marjoja,
monet muistot ovat varisseet elämän menossa jo unohduksiinkin.
Satumaa-tangon tekaisi Unto Mononen melkein vahingossa,
hänellä oli silloin ikää vasta 19 vuotta,
joten aika varhain hän tunsi satumaakaipuuta.
Reijo Taipale ja Agents ja Satumaa
https://youtu.be/N-7qhAZupfk
allakkaa piti kääntää ja elokuuta nyt elellään.
Tehdääs uusi aloituskin.
Edellisen kuun Nähtyä, koettua, luettua... lipuu hiljaa muistoihin.
Märta Tikkasen muistelmia on tullut kuunneltua...
Kirjassa oli toteamus, että:
"Muistot ovat kuin hämärä satumaa,
toiset marjat ovat punaisempia kuin toiset"
Pitäneekö paikkansa, siellä voi olla myös mustia marjoja,
monet muistot ovat varisseet elämän menossa jo unohduksiinkin.
Satumaa-tangon tekaisi Unto Mononen melkein vahingossa,
hänellä oli silloin ikää vasta 19 vuotta,
joten aika varhain hän tunsi satumaakaipuuta.
Reijo Taipale ja Agents ja Satumaa
https://youtu.be/N-7qhAZupfk
Vastaukset 39
Vanhimmat
Mummolassa seurasin kun perhe lähti pyöräilemään.
Kaikilla oli omankokoiset polkupyörät,
pieninkin opetteli pienellä pyörällä kypärä päässä.
Mummo muisteli kuinka hän opetteli 50-luvulla ajamaan
isän Helkama-merkkisellä polkupyörällä.
Jalka sujautettiin tangon ja polkimien välistä,
kovin vinkuralta se asento silloin vaikutti.
Mutta niin vain opittiin ja vinkura-asento ei menoa haitannut.
https://youtu.be/r-EI3wCHbK0
Ei haitannut, samoin opettelin polkupyörällä ajoa isän polkupyörällä. Muuta kaatuminen tuli tukeistä tehdyn sillan ylityksessä.
Naapurin ukolla oli pitkärunkoinen miesten pyörä,sitä piti ainaa salaa kokeilla,oli haastetta.
Kun vielä jotain muistaa, pitää muistella.
On sitä satumaata tullut tanssittua ja mustikoitakin syötyä,maailmassa on hienoja asioita.
Miksi ei voisi tehdä omasta elämästään "satumaata"?
Mitä kumman satulöpöä on Suomen kansa vuosikymmenet jauhanut?
Voisivathan hankkia laivalipun ja mennä oikeasti sinne "satumaahan" jos sitä jossain on mukamas.
Kannattais joskus ihan miettiä iskelmien sanoja.
Esim: että "koskaan et muuttua saa".
Siis kauhea asenne sanoittajalla.
Pitäisi elää juuri samanlaisena kuin se todennäköisesti mies haluaa naisen olevan.
Miessovinistista tosiaan.
Paremmat sanat on Kari kuuvan laulussa: "Rupsahda rauhassa rakkaani".
Sitten nää nykyiset tekstit:
Samaa sanaa ja sanomaa JANKATAAN ja jankataan toistamiseen.
Oli myös kauhea sanoitus, - mikä se oli jotain vanhasta kitarasta.
Miten monta kertaa sen piisin jahkaa uudelleen ja uudelleen.
Kyllä riitäis että kerran kertoo.
Jatkais sitten jotain uutta aihetta ja asiaa.
Voishan kirjoittaa vaikka testamenttiinsa että se x saa sitten vanhan kitaransa.
Miten laulajat yleensä suostuvat tälläisiin teksteihin?
Ja kuuntelijat ostavat niitä levyjä sitten ja rankkaavat "suurena totuutena" niitä tekstejä?
Kun ensi kerran kuuntelette nykyiskelmiä, niin voittehan laskea miten monta kertaa jankataan samaa "totuutta".
Ei se enää mikään satumaa olisikaan ,
jos se olisi tässä ja nyt.
Mielestäni iskelmien sanoituksia ei pitäisi noin konkreettisesti kuunnella,
niillä halutaan luoda yhdessä sopivan musiikin kanssa tunteisiin ja tunnelmiia vaikuttavia hetkiä.
Toisiin se kolahtaa ja toisiin ei lainkaan.
SE riippuu paljon kuuntelijan elämäntilanteestakin,
miten iskelmän kokee.
Rupsahdellaan vaan ihan rauhassa, vaikkei rakkaita oltaisikaan.
Hyvä on kuunnella konkreettisistikin.
Kerran automatkalla joutessani kuuntelin, en muista kuka, mutta oli niin hävytöntä tekstiä, että punastelin. Mitenkä nekin loivat tunteisiin vaikuttavia hetkiä, - minkälaisia?
Miksi nuorisolle tuputetaan sellaista mallia?
Toisessa piisissä joku halusi katkoa toisen sormia!
Pitää osata olla kriittinen ja on todella hyvä kuunnella sanoja.
Toisissa iskelmissä on sanomaa, kauniita ajatuksia, - eikä vain yhden sanan kertaamista.
Tosi iskelmät ovat paljolti "renkutuksia" ja markkinointimielessä tehtyjä.
Sama aika menisi kuunnellessa vaikkapa jotain parempaa musiikkia (nyt tulee haukkuja tuosta sanasta).
Ei tarvitse olla sinfonioita, muttei miksi vaikkapa etnisiä, instrumentaalimusiikkia, tai jotain mikä kehittää mieltä?
siis tosin
Sanoja voi tosiaan kuunnella monella tapaa,
vaikkapa vastikään palkittua Mariskaa,
pidän muuten hän teksteistään.
Tunnen kolleegan(lue: eläkeläinen),
jonka kanssa usein kinastetaan, miten Mariskan laulu
Suloisesta myrkynkeittäjästä pitäisi kuunnella.
Hänen mielestään se on kauhea, myrkyt ja kaikki...
itse tulkitsen sitä useinkin tilanteen mukaan ilman "myrkkyjä".
https://youtu.be/rQJasESEh44
Mikä musiikki tai viihde ei olisi tehty markkinointi mielessä.?
Mesenaatteja on löytynyt kautta aikojen ja sen hetkisiin tarpeisiin musiikkia on tehty.
Onneksi me ihmiset olemme niin erilaisia,
ja mielemme ovat niin erilaisia, jollekin voi jonkun mielestäsi "renkutuksen" kuuntelu olla mitä suurinta mielen ravintoa.
Vinkkaa jotain hyvää etnomusiikkia.
Kirjoituksesi toi mieleen Arto Paasilinnan "Suloinen myrkynkeittäjä", minkä pohjalta tehtiin elokuva. Siinä taas näytteli pariskunta Pentti Siimes ja Elina Pohjanpää, jonka viimeiseksi työksi elokuva taisi jäädä.
Mariskahan oli jossain kapellimestarikisassa ja häntä ohjasi Rouvali, joka taas eilen oli kapellimestarina Tampereen puistokonsertissa ja joka saattaa tulla pyydetyksi jenkkeihin.
Anteeksi: Ihan vierestä
New York Times julkiaisi jokin päivä sitten hienon jutun Santtu-Matias Rouvalista,
ja hänen kodistaan ja elämästään Ylöjärvellä,
kosiskelevat uudelle mantereelle ylikapellimestarin virkaan.
Alla kun Aamulehti teki jutun tuosta lehtijuusta.
https://www.aamulehti.fi/pirkanmaa/art-2000008983614.html
Rouvali on hauska heppu, joka kasvattaa herneitä.
Musiikki on aikansa lapsi.
Katosiko vaihteeksi ketju?
Näin, koin, luin.
Beng
Veni, vidi, vici.
Ei se mihinkään kadonnut,
mutta kun mie en kehtooa pitkiä ketjuja lueskella tai edes aukoa
Olen jo vuosien ajan täällä piipahdellut, enisn käyn siellä ja sitten tuolla,
eli kaikissa paikoissa, joita seuraan
mutta nykyään nämä 70 aloitukset niin harvoin kolahtavat kohdallani,
että viitsisi jotain raapustella.
Niinpä ajattelin tehdä aloituksen, johon ainakin voin jotain kirjoitella.
Joka kuukausi tällään jotain, mitä olen kuullut, nähnyt tai kokenut...
Sen aika näyttää viihtiikö sitten, kun syssy tulee...
Katosipa hyvinkin. Köyhtyvistä muuttotappiokunnista oli pitkä rimpsu. Joku miel.häiriössä.
Beng
Saanko kysyä, mistäpäin olet kotoisin.
Vaikutat hyvin tutulta, ihan samantapaiset arvelut kuin entisellä luokkakaverilla.
Ettet vain olisi hän?
Mualiman myrskyissä on osoitteet hävinneet.
Ei oo pakko vastata, en halua loukata, enkä tunkeilla.
Joskus ketjuja siirrellään eri palstoille,
eikä niitä välttämättä ole poistettu kokonaan.
Oltaisiinko tuttuja. Mene ja tiedä.
Olen keskisuomalainen paluumuuttaja.
Mualimalla kierellyt ja kaarrellut ja palannut syntymäkaupungin liepeille.
Tulen sitten mistä suunnasta vain rallikaupunkiin,
sydän sykähtää eriskummallisesti.
En ole kuullutkaan, että voidaan siirtää eri palstalle.
Minusta se ei ole ihan oikein kirjoittajia kohtaan.
Beng
Lohtumisiikkia tähän päivään,
Anna Puu ja Kaunis päivä
..jalat vahvistuvat
jalat kantavat...
Kaunista päivää toivottelen kera kauniin laulun
https://youtu.be/daYGGrPHzJ0
Pian päättyy rallihuuma,
jäljelle jää vain lakanoiden pesua ja, ja, ja...
kun rallivieraat häipyvät
tullakseen taas ensi vuonna.
https://youtu.be/_pnYcno4z3g
Ajatelkaa kun sosdemyhteiskunnassa on kaiken maksutta saanut koulun ruuan terveyden pehmolelut ...
NIIN millainen veteläpskiainen sillä saadaan aikaan
Mallalla on kuitenkin poikaystävä, jonka kanssa hän pitää yhteyttä puhelimitse ja jonka kanssa hän on menossa naimisiin. Poikaystävä on psykiatrisella vakavan henkirikoksen vuoksi
https://www.suomi24.fi/viihde/9-itsemurhayritysta-viiltelya-malla-17-asuu-laitoksessa-ja-ottaa-sopot-pehmolelut-sankyyn-yoksi?ref=s24
Kattelin tuota sarjaa muutaman jakson areenasta aikoinaan kun se sinne tuli.
Kaikkia jaksoja en kärsinyt katsoa, joten en tiedä oliko se sillä lailla nousujohteinen,
että tyttöjen elämä olisi loppua kohden parantunut ja elämä asettunut jotenkin positiivisempaan asemaan.
Ensin ohjelmasta tuli surullinen olo
ja sitten puski kiukku.
Yhteiskunta tarjoaa opiskeluetuja,
mutta niin erilaisissa tilanteissa nuoret ovat,
että osalla nuorista on mahdollisuus sijoittaa opintoraha osakkeisiin ja rahastoihin
ja toinen osa saa sen menemään viikonlopun biletykseen.
Ihana elokuu, Saimaan rannat hiljentyneet. Elokuu, kesä ja syksy yhdessä.Elokuun kuutamo, kiiltomadot mökkitiellä.
Lomat loppuneet, koulut alkaneet.
Siihen aikaan kun olin koululainen,
koulu alkoi aina Pirkan-päivänä, 1. syyskuuta.
Äiti oli usein tehnyt uusia vaatteita koulu aloitukseen
tätien vanhoista takeista ja hameista.
Joka syksy vaellettiin parijonossa
Suomen kansakoulun isän Uno Cygnaeuksen patsaalle
ja siellä laulettiin jotain ja puheitakin oli.
Arvokas oli aloitus.
V.A. Koskenniemi on sanoittanut koulutiellä laulun,
"koulutie" on koko elämän mittainen,
Videolla on hauskoja kuvia vanjoista koulutaloista
https://youtu.be/XPZOM3XuQD4
Menneellä viikolla tapahtui paljon,
niitä tapahtumia saa makustella koko pitkän syksyn.
Vesa-Matti Loirin muistoksi
duetto Paula Koivuniemen kanssa
https://youtu.be/lXLQBH0IOz4
Myös video laulun tekemisestä on liikuttava
https://youtu.be/NuYhZIJlr2g
Katsoin sitä siihen kielen näyttämiseen asti.
Imelää.
Pitemmälle en vain voinut.
Haloo Maissii!
Sinulla on tosi hyviä ajatuksia, musiikki-ehdotuksia, mutta mutta... tää Loiri-ylistys... ?
Toivon sinulle kaikkea hyvää!
Meneehän ne jokaiselta arviot joskus pieleen.
Makuasioista ei voi kiistellä
...just, ei voi...
Mutta hyvin harvoin kuultua
Vesa-Matti Loirin tulkintaa, hän ei vain laula vaan aina tulkitsee...
Olli Ahvenlahden säveltämää
Herman Hessen runoa , Elvi Sinervon suomentamaa
Lasihelmipeli-levyltä Kirjaimet
https://youtu.be/0avLL4ZonKk
Okei, yritin kuunnella ihan että olisin objektiivinen.
Jonnekin puoliväliin jaksoin.
Idea Loirilla on ainoastaan se, että joku managerinsa keksii ne laulut joita esittää.
Esim Eino Leino, Herman Hesse. Eli sanat ei voi milloinkaan mennä väärin, koska on jonkun kuuluisan runoilijan.
No sitten ihmiset kuuntelee ne sanat(jotka ovat hyvät) ja yhdistävät, ett "Loiri lauloi niin hyvin ja oli niin syvämietteiset sanat, että voi".
Häh, itse sanat on hyvät = koska on otettu hyvien runoilijoiden tekstiä.
Mutta kas, kun se "laulanta" kun ei oo. Sanoisin näin jonkinlaisena "ammattilaisena".
Eikä myöskään laulajan persoonallisuus ole tehnyt minua vakuuttuneeksi laulun tulkinnasta...
Mutta kuten sanottua "Makuasioista ei voi kiistellä",
Kuuntele rauhassa, minä en kuuntele.
Kaikkea hyvää silti, olet ihan fiksu persoonana. Oikeastaan luulen, että sinä pystyisit paljon parempaam tulkintaan, jos vain saat runon ja bändin taaksesi.
En ole koskaan osannut ajatella asiaa tuolta kannalta,
että jos sävelletään runoa, niin silloin ei ainakaan sanat mene väärin.
Joskus on tosin tullut mieleen, että kun esimerkiksi Eino Leinoa on sävelletty
ja Vesa-Matti Loiri on niitä tunteella laulanut,
niin siinä on Eino lLinoa tehty tutummaksi koko kansalle.
Kuka muuten muistaisi Nocturnoja tai Elegioita tai Lapin kesistä nyt puhumattakaan.
Kyllä muistetaan!
Ihan tavallinen serkkuni viittasi Leinon runoihin, kun kirjoitteli vieraskirjaan.
Nocturno tuli ihan helposti. Lapin kesistä hoilaa tosi moni.
Ei ne muut oo niin hölmöjä, että tarttisi olla joku bisness-mielessä niitä hoilaamassa.
Onhan se tosin niin, että kun laitetaan "ralliksi"/ tai muuksi jonkun julkkiksen taholta, niin menee "kansaan" ja iltapäivälehtiin.
"Tunteella laulua" - joo tietysti, niinhän kaikki pyörii...
Ok, turha riidellä.
Bisness mikä bisness.
Aattele nyt itekkin, että jos joku "taiteilija" julkaisee juttujaan entisisistä naisistaan, niin ei se oo ihan oukei. Mitä se kertoo siitä "taiteilijasta" (tai kirjailijasta). Sydämen sivistystä on pitää henkilökohtaiset ja toisista ihmisistä kertovat asiat omana tietonaan, - eikä nolata näitä naisia/ihmisiä.
Raskaan kevään jälkeen heräsin lempeään kesään,
tunnistin sen suureksi lohduttajaksi,
se on antanut valoa, iloa ja lämpöä
se on kukkinut ruusuissa
ja joriinitkin suorastaan hyökkäävät lohdukseni..
Nyt yritän roikkua näissä kesän viimeisissä, viikoissa, päivissä,
Hoen vain itselleni: älä mene vielä, älä mene, tarvitsen sinua, kesä,
https://youtu.be/kqlrTxjyoGc
Keväällä laitoin monta auringonkukan siementä kasvamaan
Ukrainan kunniaksi ja hyvin ovat kasvaneet.
Nyt kukkivat komeasti ja kääntävät aina kukkansa aurinkoon.
Noin 30 000 pakolaista Ukrainasta jo Suomessa.
MIten moni pieni ja vähän suurempikin koululainen
on aloittanut koulutiensä Suomessa.
Suomen kielen kiemuroista sitä aloitetaan.
Monella voi olla sotatraumoja ja vielä kova koti-ikäväkin.
https://youtu.be/-icI1E8StOo
Monen päivän helle ja ahdistava kuumuus taittui,
ukkonen ja salama taittajina.
Tapio Heinonen ja Samanlainen onni
https://youtu.be/D5bdDxTHyo0
https://youtu.be/7PpwAJMhFDI
...tietäisin , mitä kertoisin..
sini valkoisesta maasta löytyy myös
Euroopan paras seiväshyppääjä Vilma Murto.
Eilistä jännittävää kilpailua katsoessa muistin
kuinka lapsna hypättiin seivästä alamäkeen
ja sahajauhokasaan, seipäänä oli aitariuku.
Monta kertaa kesässä veljien kanssa kisatessa
mestari aina löytyi silloinkin.
Pian on tämä elokuu nähty, koettu ja eletty,
enemmän ja vähemmän nautittu.
Ehdin kuin ehdinkin vielä yhden värssyn tänne laittamaan.
Se olkoon Jukka Kuoppamäkeä.
Usein niin Paljon Sanomatta Jää.
Aina ei löydä oikeita sanoja,
ei omasta mielestään osaa sanoa riittävästi,
ei rohkene tai kissa vain vie kielen.
Tai sitten sanoo vääriä sanoja oikeassa paikassa
tai oikeita sanoja väärässä paikassa.
Joskus on sanottu
Kaikilla on tyhmiä ajatuksia, viisas on niistä vaiti.
tai Puhuminen on hopeaa mutta vaikeneminen kultaa.
Pitäneekö nuo ollenkaan paikkansa.
Jukka Kuoppamäki senkin vuoksi,
herra täytää lähipäivinä 80 vuotta,
hänen sanoituksensa puhuttelevat.
Johtuuko siitä, että ollaan samaa ikäluokkaa,
mene ja tiedä.
https://youtu.be/H8ekWeHrGH4
Jukka Kuoppamäen olen nähnyt eläviltään esiintymässä Tawastialla. 1960 - 70 -lukujen taitteessa.
Esiintymisasu oli valkoinen elvismäinen kruusattu jotenkin.
Olen pitänyt hänen pehmeästä äänestään.
Beng