Täällä sivulla on esitetty väitteitä etten ole saanut elämässäni mitään näkyvää tai huomiota ansainnutta aikaiseksi. Pitkän hakemisen ja mietiskelyn jälkeen löysin seuraavan artikkelin joka kertoo minusta ja mainitaanhan siinä tosin ex-puolisonikin.
31.7.2010 12:10
•
Päivitetty 10.4.2012 14:33
Reijo Kivelän lempipaikka puutarhassa on etelänpuoleinen terassi. Se on mieluinen paikka etenkin aurinkoisena päivänä. Riippumattokin kutsuu isäntää joskus loikoilemaan.
Kivelät ovat tehneet paljon työtä puutarhansa eteen. Talon ostohetkellä piha oli alkutekijöissään. Kaupanteosta oli aikaa yli 20 vuotta, talo oli silloin lähes uusi.
- Piha oli aivan luonnotilassa. Kukkapenkit vaativat valtavasti työtä, selittää Reijo Kivelä.
Konevoimaa ei ole käytetty oikeastaan kuin suihkulähteen altaan kaivamiseen. 4,5 metriä pitkä ja kolme metriä leveä allas oli suurityöinen kaivettava jopa koneelle. Syvyyttäkin altaalla on melkoisesti, talon isäntää vyötärölle saakka.
Allas on koristeltu kivin ja siinä solisee suihkulähde. Kiviä Reijo Kivelä arvioi olevan ehkä kymmeniä tuhansia ja kaikki ovat itse valittuja. Aiemmin altaalla oli muutakin käyttöä.
- Kun lapset olivat pieniä, se oli uimalammikkona.
Allas on saanut ympärilleen veden läheisyydessä viihtyviä kasveja. Niistä voidaan mainita muun muassa siperian kurjenmiekka, saniaisia, iiriksiä ja konnantatar.
Perinnekasvit kunniaan
Kivelät ovat tietoisesti valinneet puutarhaansa perinnekasveja. Syykin on selvä. Perinnekasvit viihtyvät näissä oloissa, kestävät hyvin ja selviävät talvesta. Uuttakin he toki mielellään kokeilevat.
- Tänä vuonna uusin on seinustalla oleva viiniköynnös, esittelee Reijo Kivelä.
Lämpöinen kesä on ollut Kivelän puutarhalle hyvä. Puutarhaa ei isännän mukaan ole tarvinnut kastella, eikä lannoittaa. Multaa kyllä on keväällä vaihdettu. Ruusut oli keväällä vaikea saada kasvamaan. Nyt nekin ovat hyvässä kasvuvauhdissa. Reijo Kivelä harmittelee vain kukkien puutetta ruusupensaissa.
- Vuodet eivät ole veljeksiä keskenään.
Koko kesän kukkaloisto
Reijo ja Marja-Liisa Kivelän puutarhassa tavoitteena on se, että kukkivia kasveja riittää keväästä myöhäiseen syksyyn. Tavoitteen saavuttaminen vaatii miettimistä ja suunnittelua. Yhdessä penkissä on jopa 30-40 kasvia.
- Joka penkissä on aina muutama kukka kukassa, sanoo Reijo Kivelä.
Keväällä Kivelöiden puutarhassa ihastellaan pihan eteläpuolella muun muassa sinivuokkojen kukkimista. Samassa penkissä myöhemmin kukkaan puhkeavat muun muassa kiurunkannus, mukulaleinikit, jumaltenkukka ja pionit. Nyt kukassa ovat muun muassa köynnösruusut ja kärhö. Syksyllä kukkaloisto jatkuu esimerkiksi ruskopäivänliljan voimin.
Talon pohjoispuolelle on istutettu erilaista kasvillisuutta. Sieltä löytyy myös kiven päällä oleva huvimaja, joka toimii ruoanlaittopaikkana. Kasveista pohjoispuolella viihtyy muun muassa köynnöshortensia, joka on ollut jo vuosikymmenet kiipimäjuurillaan kivessä tiukasti kiinni.
Hortensian ei oikeastaan pitäisi menestyä paikassa ollenkaan. Yhtä kikkaa kasvatuksen onnistumiseksi ei tietenkään ole, mutta pienen vinkin kasvien piristämiseksi Reijo Kivelä paljastaa.
- Huuhtelen piimäpurkin ja kaadan huuhteluveden juuristoon, niin a´vot, kyllä kukat tykkäävät.
Mullan kalkitsemista tai tuhkaa Reijo Kivelä ei hortensialle suosittele.
Siinä tuli myös näyte kielitaidoistani. Aika on kuitenkin nyt toinen ja etupihallani ruusuaidan rönsyt vielä jonkin verran kasvavat. Muuten olen siirtynyt muovikukkiin niiden helppohoitoisuuden ansiosta ja näin jää aikaa enemmän tänne palstalle kirjoitteluun. Hah hah haaa!!!...
31.7.2010 12:10
•
Päivitetty 10.4.2012 14:33
Reijo Kivelän lempipaikka puutarhassa on etelänpuoleinen terassi. Se on mieluinen paikka etenkin aurinkoisena päivänä. Riippumattokin kutsuu isäntää joskus loikoilemaan.
Kivelät ovat tehneet paljon työtä puutarhansa eteen. Talon ostohetkellä piha oli alkutekijöissään. Kaupanteosta oli aikaa yli 20 vuotta, talo oli silloin lähes uusi.
- Piha oli aivan luonnotilassa. Kukkapenkit vaativat valtavasti työtä, selittää Reijo Kivelä.
Konevoimaa ei ole käytetty oikeastaan kuin suihkulähteen altaan kaivamiseen. 4,5 metriä pitkä ja kolme metriä leveä allas oli suurityöinen kaivettava jopa koneelle. Syvyyttäkin altaalla on melkoisesti, talon isäntää vyötärölle saakka.
Allas on koristeltu kivin ja siinä solisee suihkulähde. Kiviä Reijo Kivelä arvioi olevan ehkä kymmeniä tuhansia ja kaikki ovat itse valittuja. Aiemmin altaalla oli muutakin käyttöä.
- Kun lapset olivat pieniä, se oli uimalammikkona.
Allas on saanut ympärilleen veden läheisyydessä viihtyviä kasveja. Niistä voidaan mainita muun muassa siperian kurjenmiekka, saniaisia, iiriksiä ja konnantatar.
Perinnekasvit kunniaan
Kivelät ovat tietoisesti valinneet puutarhaansa perinnekasveja. Syykin on selvä. Perinnekasvit viihtyvät näissä oloissa, kestävät hyvin ja selviävät talvesta. Uuttakin he toki mielellään kokeilevat.
- Tänä vuonna uusin on seinustalla oleva viiniköynnös, esittelee Reijo Kivelä.
Lämpöinen kesä on ollut Kivelän puutarhalle hyvä. Puutarhaa ei isännän mukaan ole tarvinnut kastella, eikä lannoittaa. Multaa kyllä on keväällä vaihdettu. Ruusut oli keväällä vaikea saada kasvamaan. Nyt nekin ovat hyvässä kasvuvauhdissa. Reijo Kivelä harmittelee vain kukkien puutetta ruusupensaissa.
- Vuodet eivät ole veljeksiä keskenään.
Koko kesän kukkaloisto
Reijo ja Marja-Liisa Kivelän puutarhassa tavoitteena on se, että kukkivia kasveja riittää keväästä myöhäiseen syksyyn. Tavoitteen saavuttaminen vaatii miettimistä ja suunnittelua. Yhdessä penkissä on jopa 30-40 kasvia.
- Joka penkissä on aina muutama kukka kukassa, sanoo Reijo Kivelä.
Keväällä Kivelöiden puutarhassa ihastellaan pihan eteläpuolella muun muassa sinivuokkojen kukkimista. Samassa penkissä myöhemmin kukkaan puhkeavat muun muassa kiurunkannus, mukulaleinikit, jumaltenkukka ja pionit. Nyt kukassa ovat muun muassa köynnösruusut ja kärhö. Syksyllä kukkaloisto jatkuu esimerkiksi ruskopäivänliljan voimin.
Talon pohjoispuolelle on istutettu erilaista kasvillisuutta. Sieltä löytyy myös kiven päällä oleva huvimaja, joka toimii ruoanlaittopaikkana. Kasveista pohjoispuolella viihtyy muun muassa köynnöshortensia, joka on ollut jo vuosikymmenet kiipimäjuurillaan kivessä tiukasti kiinni.
Hortensian ei oikeastaan pitäisi menestyä paikassa ollenkaan. Yhtä kikkaa kasvatuksen onnistumiseksi ei tietenkään ole, mutta pienen vinkin kasvien piristämiseksi Reijo Kivelä paljastaa.
- Huuhtelen piimäpurkin ja kaadan huuhteluveden juuristoon, niin a´vot, kyllä kukat tykkäävät.
Mullan kalkitsemista tai tuhkaa Reijo Kivelä ei hortensialle suosittele.
Siinä tuli myös näyte kielitaidoistani. Aika on kuitenkin nyt toinen ja etupihallani ruusuaidan rönsyt vielä jonkin verran kasvavat. Muuten olen siirtynyt muovikukkiin niiden helppohoitoisuuden ansiosta ja näin jää aikaa enemmän tänne palstalle kirjoitteluun. Hah hah haaa!!!...
Vastaukset 16
Vanhimmat
Ressu on nero ja puhuu kukkien kieltä.
Oikein kun eläytyy ja mussuttaa ja sössöttää niille ja lutustelee, onpahan tänne huutelusta pois ainakin.
Veikö Ressu ruusuja puoluetoverille kun pääsi putkasta?
Kadettikoulussa näkyvämpiä toimintoja oli seisominen yötä päivää presidentinlinnan edessä vartiossa. Pitkätukat tulivat usein huutelemaan ja ilveilemään mutta hyytävässä tuulessa tai kovassa pakkasessa oli kestettävä kaikki vaikeudet. Päivisin oli oppitunneilla sotataitoharjoituksia karttojen avulla ja päiväpeittojen viikkaus harjoituksia sekä jalkarättien sitomisen opettelua. Neljän vuoden koulutuksen jälkeen olimme valmiit ja presidentti Kekkonen nimitti meidät luutnanteiksi. Sain vakituisen viran Tuusulasta apukouluttajan esikuntakomppaniasta ja reilussa kahdessakymmenessä vuodessa ylenin Vaasan esikuntaan järjestelemään kutsuntoja sekä jakamaan puolustusvoimien mainoslehtisiä ja nyt ei naurata.
mainoslehtisiä HAHAHAEHEAHEAHEAEAEHEAHEAHEAHEAAEHAE
Nykyään kutsunnoissa lehtiset ovat vapaasti otettavissa eikä tarvita majuria niitä jakamaan. Säästötoimet purevat tai sitten ei ole joutilaita ja kyvyttömiä upseereita tähän tehtävään.
Ei Ressu koko uraansa jakanut lehtisiä. Hän oli myös tekemässä ympäristötuhoa ja saastuttamassa Vattajalla.
Leuhkiihan se tämä turhuus siinä ohessa autoilleensa 3.5 miljoonaa kilometriä. Melkoista saastustusta sekin. Kitkarenkaista irtoaa mikromuovihiukkasta niin että pölisee ja sen aikaisten ooppeleiden muutkin saastepäästöt vastaa montaa nykypäivän autoa. Turhuuksien turhuutta.
Kuka on se syntipukki kenenkä niskaan kaikki aina kaadetaan?
Syntipukin/rosvon olisi syytä antaa edes jotain näyttöä sepittelyjensä vastineeksi tai olisi vaan hiljaa enemmin.
Selkeistä työohjeista laistaa vain ne yksiköt jotka ryöstää yhteiskunnalta verovaroja palveluammatissa.
Jep, selkeitä työohjeita emme voi juridisesti eläkkeellä olevalle sanella, saatikka asettaa. Voimme olla ainoastaan kustantajan asemassa.
Kutsunnoissa oli tosiaan ennen upseeri armeijan vaatteissa joka lusikalla nostamalla tutki kutsuntoihin osallistuvien kivekset. Varmasti Ressulle ollut ihanne virka mikä ilmeisesti lakkautettiin kun naiset saivat oikeuden asevelvollisuuden suorittamiseen.
Eikö ressukka ollut myös kuuluisa jalkapallotuomari ja taideharrastelija?
Ei ole kuuluisa! Ehkä on valehdellut että tekee moista mutta oikeasti ei. Kokkolan mittapuulla kuuluisa skeidan jauhaja.
Naapurit tuntee ukon ikävä kyllä jopa sukulaiset ja omaiset välttelee.