Tämä ei kuulu suoranaisesti purjehduspalstalle, mutta liippaa läheltä.
Kaveri osti reilun 50 hehtaarin saaren Pohjois-Saimaalta. Saari on keskellä suurta selkää (Saimaan mittapuulla). Mitään luontaisia suojaisia paikkoja ei ole. Avointa on vähintään useita kilometrejä, yhteen suuntaan monta kymmentä.
Miten tuonne järjestelisi venepaikan noin seitsemän metriselle liukuvalle alumiiiniveneelle? Millaisiin järjestelyihin voi luottaa.
Vene on avovene eikä paina kokoonsa nähden paljon, jos painolla nyt sitten jotain merkitystä on. Myös tuulipinta-ala on pienempi kuin monissa muissa. Kaksi pulpettia, muuten matalat laidat.
Kaveri osti reilun 50 hehtaarin saaren Pohjois-Saimaalta. Saari on keskellä suurta selkää (Saimaan mittapuulla). Mitään luontaisia suojaisia paikkoja ei ole. Avointa on vähintään useita kilometrejä, yhteen suuntaan monta kymmentä.
Miten tuonne järjestelisi venepaikan noin seitsemän metriselle liukuvalle alumiiiniveneelle? Millaisiin järjestelyihin voi luottaa.
Vene on avovene eikä paina kokoonsa nähden paljon, jos painolla nyt sitten jotain merkitystä on. Myös tuulipinta-ala on pienempi kuin monissa muissa. Kaksi pulpettia, muuten matalat laidat.
Vastaukset 21
Vanhimmat
Kannattaa matkustaa Viking-linjan paatilla Tukholmaan hiukan keväämmällä sitten kun on valoisampaa ja näkeekin jotain.
Siellä on saarien rannassa venenosturit joilla saa veneen hinatuksi sen verran korkealle ettei jäät ja Vikingin aallot pääse sitä särkemään. Tosin tuo vaatii aika jyrkän ja sopivan korkuisen rantakallion.
Melkeinpä niin päin, että jyrkkä rantakallio vaatii noin kalliin ratkaisun. Loivaan rantaan menee paljon edullisempi ranturi.
Näsijärven Iso Otava -saareen on aikanaan tehty ihan perinteisiä aallonmurtajia kivistä. Talvella jäitten aikana saareen voisi päästä tuomaan koneita ja jos on kivinen saari niin tavaraa löytynee omasta takaa. Nykyään kyllä vaadittaneen luvat noihin hommiin ja valittajiakin löytynee.
Saaressa on se hieno ominaisuus, että tuulta tulee yleensä yhtäaikaa vain yhdestä suunnasta. Siispä esimerkiksi poijuja ja laitureita voi viritellä saaren eri rannoille. Näin ainakin meillä on tehty.
Ranturikin on joskus ollut, mutta vedenkorkeus vaihtelee Saimaalla aika paljon. Siispä saattaa käydä niinkin, että matalan veden aikana joutuu ensiksi siirtämään ranturia veden äärelle. Ranturikin on melko iso mööpeli.
Sellaisenkin järjestelyn olen nähnyt, jossa reilusti kuivalla olevaan venevajaan johtaa kiskot, ja isokin vene voidaan kiskoa vaunun ja taljan avulla perille.
Saa niihin rantureihinkin riittävästi kiskoa ettei tarvitse ranturia kiskoa.
Ranturiin on ikävä ajaa kovassa sivutuulessa. Aallonmurtaja paras ratkaisu ja hankalin tehdä. Rantaviivan muuttamiseen tarvitaan toimenpidelupa, läjittämiseen vesialueelle AVIn lupa, jos yli 500 kuutiota, ilmoitus ELYyn, jos alle. Vahva betoniponttoonilaituri seuraava. Maksanee luokkaa 20-50te. Saaristossa on paljon kiviarkkulaitureita, mutta ehkä Saimaalla ei ole tekijöitä.
Kova aallokko hankaloittaa ranturin käyttöä, mutta mikä siinä sivutuulessa olisi sen vaikeampaa kuin aisapaikkaan ajaminen? Ajaa vaan tolppien väliin ja ottaa niistä tukea kunnes saa veneen sidottua kiinni ranturiin ja alkaa vinssaamaan.
Jos kivinen aallonmurtaja ei ole sallittu, niin isomman pään betoniponttoonilaituri pitää varmasti veneen paikoillaan eikä alle metrisistä alloista paljoa liiku. Toki maksaa, ja saattaa vaatia luvan/ilmoituksen kunnasta riippuen. Katso merelle tarkoitettuja.
Merellä on eri olosuhteet kuin Saimaalla. Kannattaa katsoa sellaisia järjestelyjä, jotka soveltuvat sinne. Saimaalla ongelma ei ole aallot vaan jääolosuhteet ja vedenkorkeuden vaihtelut.
Merelläkö ei muka vedenkorkeus vaihtele eikä jäät purista ja revi? Kaikki järjestelyt jotka soveltuvat merelle soveltuvat Saimaalle.
Saimaalla ei ole sellaista saarta, jonka ympärillä olisi joka suuntaan kilometrien ulappaa.
Vallitseva tuulensuunta lienee siellä sama kuin muuallakin eli länsi tai lounas.
30 neliön laiturin saa laittaa omaan rantaan ilman lupiakin.
Piti ihan tarkastaa. Kyllä tuolla Joensuun tienoilla ja siitä etelään ja luoteeseen päin on.
https://asiointi.maanmittauslaitos.fi/karttapaikka/
Ei siellä nähdäkseni ole yhtään ulappaa, joka olisi neljää kilometriä laajempi kaikkiin suuntiin ja niidenkään keskellä ei ole saaria.
Pahin mahdollinen suunta olisi lounaaseen auki oleva selkä, mutta pari kilometriä tuskin riittää nostamaan järvellä suuria aaltoja (verrattuna meren aaltoihin) ja silloinkin toisella puolella on tyyntä ja alle 2km seuraavaan rantaan.
Ankkurointi- tai kiinnittymisohjeena: Saaren kaakon tai idän puolelle normaalilla merellä käytettävällä ankkurilla ja köydellä.
Hyljehdintä tulee huomioonottaa kun se on heitetty.
-topi-
Aloittaja sai paljon kommentteja asian vierestä, eikä ainuttakaan itse asiasta, eli ankkuroinnista.
Syynä lienee ettei maininnut ankkuroinnissa olennaista tietoa, eli pohjan koostumusta, eikä sitä miten syvään veteen ankkuri halutaan laittaa.
Mikään ankkuri ei pidä sileässä kalliopohjassa, mutta sellaiseenkin voi kiinnittää poijun, jos ensin poraa kallioon reiän ja laittaa siihen tapin.
Sorapohjaankin löytyy ratkaisut.
Hiekka-, muta- ja savipohjat taas toimivat ihan kaupasta valmiina saatavalla ankkurillakin, kunhan sen koko ja sijainti on oikein valittu. Ja kunhan ankkurin ja veneen välissä on sopivasti etäisyyttä suhteessa veden syvyyteen, sekä riittävästi joustoa.
Otsikossa käytettiin termiä ankkurointi, mutta aloituskirjoitelmassa puhuttiin venepaikan järjestelemisestä. En usko, että haettiin ratkaisuksi mökkisaaren pysyväksi venepaikaksi sopivaa ankkuria.
Ankkuroidaanhan poijuja ja ponttoonilaitureitakin.
Toki, mutta ankkurointiohjeita jakeleva selvästikin puhuu veneen ankkuroinnista: ”Ja kunhan ankkurin ja veneen välissä on sopivasti etäisyyttä suhteessa veden syvyyteen, sekä riittävästi joustoa.”
Jankan jankan jaa... taas on hölmöt innolla vääntämässä kaikkea paskaa puutteelliseen ja jopa hölmöön avaukseen....🤣🤣🤣
Paska on luomua mutta sinä väännät ongelmajätettä.
Talvehtiva putki- tai betoniponttonilaituri. Kyllä sen kyljessä 7m peltivanna pysyy.