Aikuinen ihminen on alle vuodessa muuttunut täysin. En tiedä tarkkaa diagnoosia, mutta ainakin vakavasta masennuksesta hän puhui jossain vaiheessa. Hän oli normaalilta persoonaltaan puhelias, älykäs ja huumorintajuinen. Korkeasti koulutettu ja hyvässä työpaikassa. Sitten kertoi olevansa vakavasti masentunut ja vietti puolisen vuotta hiljaiseloa. Nyt kun olemme tavanneet, hän on muuttunut. En pysty sanoin kuvailemaan muutosta, koska se on niin suuri, hän on kuin toinen ihminen. Täysin hiljainen eikä ilmaise minkäänlaisia tunteita eikä hymyile, mutta mikä oudointa, hänen kognitiiviset kykynsä ovat romahtaneet, hän ihan kuin ns. käy hitaalla.
Aiheuttaako tällaisen se sairaus (vakava masennus?) vai siihen käytetyt lääkkeet? Vai aiheuttaako tuollaista jokin muu hoito, esim. sähköhoito?
Onko mitään mitä voi tehdä?
Aiheuttaako tällaisen se sairaus (vakava masennus?) vai siihen käytetyt lääkkeet? Vai aiheuttaako tuollaista jokin muu hoito, esim. sähköhoito?
Onko mitään mitä voi tehdä?
Vastaukset 27
Vanhimmat
Sinun arvaus on yhtä hyvä kuin minun arvaus. Suosittelen kysymään ihmiseltä itseltään, koska hän on itsensä paras asiantuntija.
Näin just. Masennus tosiaan voi muuttaa ihmisen aloittajan kertoman mukaiseksi. En tiedä, voiko persoona ollenkaan näin muuttua, mutta uskon kyseisellä henkilöllä olevan se sama persoonallisuus,se on vain offline-tilassa. Persoona on lähtökohtaisesti muuttumaton, mutta luonne ja käytös muuttuvat herkemmin havaintojen, kokemusten ja opitun seurauksena. Esimerkiksi lievää pahemmat aivoihin kohdistuvat ja psyykkiset traumat voi muokata persoonaa eli ihminen muuttuu pysyvästi.
Monisairas
Tässä 2 linkkiä koskien persoonallisuuden ilmentymää:
persoonasta https://fi.wikipedia.org/wiki/Viiden_suuren_persoonallisuuspiirteen_teoria
https://fi.wikipedia.org/wiki/Myers–Briggsin_tyyppi-indikaattori
Mä olen Big Five persoonista ehkä tunnollinen. M-B:n testi (löytyy netistä) on vähän vaihtelevasti (persoonan määritys ei ole ns. kiveen hakattu asia) näyttänyt tyyppejä ISTJ/tunnollinen, ESTJ/vartija, INTJ/tutkija, ENTJ/johtaja.
Useiden sairausten, erinäisten traumojen ym. vastoinkäymisen, depiksen, syrjäytymisen jälkeenkin sanoisin ettei nuo persoonan ominaisuudet ole hävinneet.
Monisairas
vitamiinit ja hiven aineet on ensimmäisenä tukittava,
kilpirauhaset, rasva hormoonit.
prsoona tyypit on vain jonkun yksilön mielipiteitä unihtakaa ne
ja pysykää fakta tutkimuksissa eikä teorioissa, joita joku guru suulaan tekee saadakseen professorin viran,
yli opistossa opetaan "tieteitä " ilman pieninstä nöyttöä, ja fakta testiä, ei kannata mennä yli-opistojen uskomus tieteisiin.
Luulen että ne on häneltä tutkittu jos on ollut lääkärissä, jos ei ole ollut niin on mentävä lääkäriin verikokeista näkee jos on jostain puutetta .
Syvästi masentunut voi mennä toimintakyvyttömäksi ja se kestää aikansa ennenkuin sieltä syvyyksistä noustaan.Se persoona kyllä tulee takaisin kun alkaa toipumaan.Hienoa että olet välittävä läheinen,muuta ei oikein voi tehdä kun tukea ja jos hän on hoidon piirissä niin hyvä niin.Romahdus voi tulla kelle tahansa sille iloisellekin kun se ei aina näy päällepäin mitä ihminen käy läpi.
Nimenomaan. Ei se välttämättä kokonaispersoonallisuutta muuta mutta reagointikykyä ja toimintakykyä ulospäin. Se että satunnaisesti jaksaa " esiintyä" julkisesti eloisana ja iloisena ei välttämättä kerro sisäisestä helvetistä mitään.
Voi johtua myös lääkkeistä.
https://madinfinland.org/psykoosilaakkeet/
Psykoosilääkkeiden käyttö on ollut viime vuosina kasvussa. On arvioitu, että noin 200 000 suomalaista käyttää psykoosilääkkeitä, ja syntymäkohorttia 1997 seuranneen tutkimuksen perusteella psykoosilääkkeiden määrääminen on ulottunut Suomessa koskemaan laajamittaisesti myös lapsia. Itse asiassa niin sanotuista psykoosilääkkeistä on tullut yleislääkkeitä, joita määrätään monenlaiseen tarkoitukseen, kuten hankaliksi koettujen vanhusten ja lasten rauhoittamiseen. Tämän taustalla on se tosiasia, että psykoosilääkkeillä ei ole minkäänlaista erityistä vaikutusta psykoosiin. Kyse on todellakin yleislääkkeistä, jotka oli otettu ensin käyttöön leikkauspotilaiden rauhoittamiseksi, minkä jälkeen ne siirtyivät psykiatriaan voimakkaina rauhoittajina, jotka tuottivat potilaille lobotomiaa vastaavan tilan.
Ylitse pääsemättömäksi ongelmaksi muodostuvat useammin niin kutsutut negatiiviset ja kognitiiviset oireet, kuten jaksamattomuus, apaattisuus, ilmeettömyys, uneliaisuus, mielihyvän puute sekä lähimuistin ja abstraktin ajattelun huomattava heikentyminen.
psykke pilkerit ja koko psykiatria on myrkyllistä ihmiselle.
puhukaa vaikka diakonllle. srk, n sielun hoitajalle,
-eivät kirjoita kortistoon tulkintojaan ( eli päin vastoin kun sanot)
koko suomen julkis sektorin nähtäväksi, josta poliisia saa ne sekunnissa, eli jos menet psykiatrilke, et koskaan voi osalliatua
-politikkaan
-ilmoittaa rikosksista joita kohtaat
- et köyttää julkisterveyttä, e i hoida leinåmattuja.
- laosesi viedään helposti sulta pois, jos menet psykiatrille diaknisiitavaksi,
joudut lopun ikää syömään kauhu olon tekeviä pillereitä.
-vaapautesi on roska arvoinen, sinut pidätetään heti, ellet tuota € ja big farmalle, kela maksaa.
olet lopun ikää kaikkien silmissä ali-ihminen
kierrä psykiatrit niin kaukaa kuin voit, puhun 27 vuoden helvetti kokemuksen pohljalta ja usko mua
Älä levittele vääriä tietoja jokainen lääke on vieras aine ihmisen kehoon.
Ja niin moni on tyytyväinen lääkehoitoon joten silloin pääsee nopeammin pois masennuksen kourista. Jos sinulla on huonoja kokemuksia lääkkeistä niin se ei tarkoita sitä että kaikilla muillakin on. Joku joka lukee sinun juttujasi voi alalta pelkäämään eikä uskalla hoitaa itseään kuntoon.minäkin sain antibiotikasta kerran vaikean allergisen kohtauksen, mutta se vaan ei minulle sopinut, en silti mene neuvomaan ketään että antibiotika on myrkkyä että älkää vaan ottaako sitä.
Joten joka tapaus on erilainen ja uudet lääkkeet markkinoilla ovat tehokkaita . Ja mitä,tulee diakoniaan niin se ei voi parantaa vaikeaa masennusta mitenkään sen tekevät lääkärit , pieneen alakuloon saa avun keskustelemalla jonkun kanssa, mutta vaikea masennus ei lähde samalla tavalla, lääkehoito ja puheterapia yhdistettynä tapaa olla se paras hoitokeino vaikeaan masennukseen . Jokainen ihminen on erilainen ja erilaiset tarpeet se mikä sopii yhdelle ei sovi toiselle .
Tässähän ei ole kysymys psykoosista , ainoastaan masennuksesta, niillä asioilla on suuri ero. Kuka tahansa voi masentua , se on nykyään niin monella ,
Joten älä selitä psykoosi lääkkeistä hänelle . Masennukseen annetaan ihan eri lääkkeitä
Älä viitsi kertoilla omia olettamuksiasi että muka olisit ala-arvoinen jotenkin se on sairautesi joka ne ajatukset tuottaa,
Ja sitten ei aloittajan poikakaverilla ole sama sairaus kun sinulla, joten niitä neuvojanei hän tarvitse.
Tässä ei ole kysymys psykoosista vaan ainoastaan vaikeasta masennuksesta
En usko et tuossa vaiheessa voi auttaa. Oon ite vast 16, mut monta vuotta ollu vaikee masennus ja toi kuvailu kuulostaa tutulta. En osaa enää ees itkee. Oon kokoaika varuillaa kaikista ja kaikesta. Lääkkeet ei toiminu, terapia ei auttanu, en tiiä onko muuta mikä auttais.
Sinun pitäisi saada katkaistua se kierre jotenkin . Niin moni on taistellut masennukseen kanssa ja jokainen tulee terveeksi, joku nopeammin toinen hitaammin. Ätunsin kerran yhden kollega jolla oli ollut pitkä masennus, hän yritti tehdä töitä , mutta jaksoi vaan kaksi tuntia päivässä. Kunnes työmaalle ilmestyi hänen ikäisensä poika, ja nämä kaksi alkoivat puhua , ja rakastuivat toisiinsa, ja tyttö tuli terveeksi. Koska hänen elämässään tapahtui jotain uutta ja hän tunsi itsensä pidetyksi . Me muut työryhmässä olimme mielessämme hänen vointinsa paranemisesta .
Mutta jos sitä tekee ne samat rutiinit joka päivä, viikosta viikkoon niin silloin ei masennus häivy, aivojen on saatava uusia virikkeitä . Sinähän voisit vaikka alalta kirjoittamaan omasta sairaudestasi kirjaa kaikesta siitä mitä olet läpikäynyt, sekin olisi yksimkeino siirtää ajatukset johonkin uuteen asiaan.joskus on niin että sitä on käskettävä itseään toimimaan ja tekemään jotain muuta kun sitä tavallista arkipäivää, kyllä sinä tulet terveeksi , päätä se oman itsesi kanssa, paraneminen on sellaista että kaksi askelta eteen päin yksintaakse päin, siis pieninä erinä paraneminen tapahtuu, sitten se taaksepäin askel on sitä että ajattelet että ei tästä koskaan parane, mutta nekin askeleet on otettava vähitellen huomaat että voitat itsesi taas elämälle . Tsemppiä
Miten kauan söit lääkkeitä ?
pahin masentaja on neuroleptit
se sulkee henkisen hyvinvoinnin, tylkyvyn ja liikkeen kannalta oleellisen vitaali aineen dobamiiinin, jonka seuraus on krooninen parkisånson
krooninen depsåressio.
krooninen valko solu vähyys, joka johtaaa tulehduksiin.
myös masennus serotoniini pillerit välillä lyö yli ja tulee mania , välillä ali ja tukee vakava masennus jne.
psykke pillerit on iso business, ilman pienintä hyötyä kellekkää, vain haittoja
Neuroleptit ovat sinun sairautesi , niitä ei anneta masennukseen
mitä voit tehdä vaemistaa B1/ b 12/ epa kalaöljy tasot jotka oleellisesti parantaa hyvin vointia, samoin käytä vain koko jyvä viljoja, vitaamiinit on yrimessä mieluummin liotettuna yön yli, keittäminen tappaa b vitamiinit jne
Ei ne omat sekoitukset ole mitään tuhoavia ja niissäkin on omat haittavaikutuksensa
Lauermaan heiniä. Muistakaa elämän olevan haurasta. Kivaa jussia.
Ei masennus voi muuttaa noin ihmistä aloittajan kuvaamalla tavalla. Masennukseen käytettävät lääkkeet sen sijaan tekevät juuri tuollaisia muutoksia ihmisten olemukseen. Masennuslääkkeet ikään kuin ottavat ihmisen kehon hallintaansa ja muuttavat sen toimintaa, se näkyy hyvin fyysisinä oireina.
Hyvä vertailukohde on viina, kun sitä juo seuraukset näkyy takuulla ulospäin käyttäytymisessä ja olemuksessa eikä ihminen itse voi vaikuttaa tilaansa mitenkään.
Silloin kun kävin hoitokoulun niin meille tuli yksi entinen potilas kertomaan olostaan , hän oli ollut vuoteen omana masennuksensa kanssa vuoden verran kykenemättä tekemään mitään, mutta tulipas vaan terveeksi kun aloitti masennuslääkkeet .joten kyllä vaikea masennus lamaannuttaa ihmisen sitten on keskivaikea masennus joka on hieman helpommin käsiteltävissä , ja se helpoin lievä masennus . Se jolla on vaikea masennus voi todella huonosti äeikä jaksa ed3s itse pestä itseään.
Sitten on niinkin että koskaan ei voi verrata toisen olotilaa omaansa sillä kukin reagoi omalla tavallaan.
Tärkeintä on muistaa kokonaan että masennuksesta paranee , mutta silloin on itse oltava auttamassa itseään, kieltämällä vaikka tunniksi ettei saa ajatella mitään ikäviä ajatuksia , itseään pitää kannustaa koko ajan
Vaikea masennus saattaa kestää muutaman vuodenkin jotta hiljaa hyvää tulee
Kysyit sähköhoidosta , silläkin katkaistaan vaikea masennus , kivuton toimenpide.
Ja itse masennus kun se on syvä tekee ihmisestä hitaan.
On ollut ihmisiä jotkamobat maanneet yhden vuoden sängyssä syöneet ja taas maate, sellainen on syvä masennus, mutta kun se menee ohi niin huomaat että,hän tulee jotakuinkin entiselleen .
Yksi potilasnjollamolinkeakivaikea masennus alkoi juoksemaan iltaisin muutaman kilometrin ja voitti sen avulla masennuksensa. Mutta kuten aikaisemmin, niin jokainen ihminen on erilainen se mikä, sopii yhdelle ei sovi toiselle,äkeskustele hänen kanssaan sekin katkaisee hieman olotilaa ja aivot saavat uusia virikkeitä .
Kerron omakohtaisen kokemuksen.
Kirjoittaja 20:37:30. on selvästi sairaalassa työskentelevä hoitaja, heillä siellä on vääristynyttä tietoa sähköstä koska he eivät tiedä potilaistaan sen jälkeen kun he lähtevät kotiin. Samaa voi sanoa lääkäreistä.
Olen seurannut. omaistamme psykiatrisessa hoitojärjestelmässä. Hänet tehtiin juuri lääkkeillä tilaan josta alettiin käyttää nimitystä vakava masennus. Elimistö lamaantui, toimintakyky heikkeni, ei jaksanut muuta kuin maata sängyssä. Sitten pakotettiin sähköhoitoon joka näyttää olevan hoitojärjestelmässä. normaalia toimintaa.
Sähkö vaikutti hänessäkin juuri kirjoittajan kuvaaman ilmiön, piristyi, fyysinen aktiivisuus ilmestyi yht äkkiä elämään, jaksoi lenkkeillä ja touhuta. Sairaalassa sanottiin että säköhoidosta on ollut apua selvästi ja hän pääsi kotiin.
Minä seurasin kauhulla tilannetta, kenenkään ihmisen elimistö ei voi normaalisti oikeasti tehdä tuollaista äkillistä ihmeparantumista, jotain outoa on tapahtunut tuossa sähköhoidossa. Se ei ole normaalia.
Mutta tämä oli vain tilapäinen ilmiö. Muutaman viikon kuluttua fyysinen vointi romahti. Pidin syynä niitä lääkkeitä joita hän söi edelleen ja juuri ne lamaannuttivat hänen elimistönsä taas. Samalla heikkeni toiminnallinen hahmottamisen kyky ja ajatusmaailma muuttui vähän kun krapulaisen aivoiksi.
Uudestaan sairaalaan, uudet lääkkeet ja kun ne laittoivat hänet lähes toimintakyvyttömäksi, taas pakotettiin sähköön Ja kas kummaa, olo muuttui taas normaaliksi aktiiviseksi toimijaksi. Sairaalassa hänet katsottiin taas parantuneeksi ja pääsi kotiin.
Jälleen kerran vaihdettiin uudet lääkkeet ja edessä oli taas uusi romahdus. Tämä toistui vielä kolmannen kerran. Nyt oli edessä elimistön täydellinen romahdus. Kaatuili yhtenään, kauhea vapina, ja armoton väsymys. Lääkeparkinsonismi runteli kehoa ja. mieltä.
Silloin alettiin vähentää lääkkeitä ja lopettaa niitä. Uudesta hoitojaksosta kieltäytyi sähköstä kieltäytyi. Onneksi sosiaalisessa mediassa on paljon asiantuntijoita ja tuhansien ihmisten kokemus kertomuksia vastaavanlaisista tapauksista. Saimme myös yksityislääkärin tueksemme.
Nyt reilun vuoden kuluttua elimistö on palautunut tyydyttävän toimintakykyiseksi ja olo normaaliksi vaikka joitain vaurioita sähköstä on jäänytkin, mm. elämästä on hävinnyt paljon asioita joita ei enää muista. Masennuksesta ei ole tietoakaan.
Tällaista voi tapahtua kenelle tahansa.
Miten kauan ja hyvin te tunsitte toisenne ennen sairastumista, eli oletko varma, että tiedät, millainen hän on "normaalilta persoonaltaan"? Ei kukaan liene myöskään aidosti koko ajan samanlainen ja samalla tuulella, vaikka se muista niin kivaa olisikin.