Tykkään kovasti tästä Whitesnaken kappaleesta, niin alkuperäisestä 1982 versiosta (alkuperäisin -82 versio on levyllä "Saints and sinner" oleva, jolla kitaraa soittelee bändin alkuperäinen kitarakaksikko Bernie Marsden ja Micky Moody) kuin myös vuoden 1987 versiostakin.
Nyt kuultava on kuitenkin jotain hieman erilaista. Tässä Bernie Marsden tulkitsee kappaleen akustisena versiona (Bernie ehti säveltää Here I go againin ja olla mukana yllä mainitulla levyllä, jolla kapple kuuluu ennen kuin joutui pois Snakesta).
https://www.youtube.com/watch?v=N7WucSFqEo4
Nyt kuultava on kuitenkin jotain hieman erilaista. Tässä Bernie Marsden tulkitsee kappaleen akustisena versiona (Bernie ehti säveltää Here I go againin ja olla mukana yllä mainitulla levyllä, jolla kapple kuuluu ennen kuin joutui pois Snakesta).
https://www.youtube.com/watch?v=N7WucSFqEo4
Vastaukset 3
Vanhimmat
W-snake tekikin parhaat (blues rock) albuminsa juuri Marsdenin kanssa. Ehkä "Slide it in" -84 vielä menetteli, mutta sen jälkeen tuotanto lässähti "glam rockiksi".
Itse tykkään myös albumista "1987", jolla Here I go againin uusintaversio ja myös 1989 tehty "Slip of a tongue" on myös hyvä, mutta alkuvuosien Snakessa oli raakaa ilmaisuvoimaa ja soittamisen ja laulamisen iloa sekä luovuus ja into kappaleiden suhteen kukki. Bernie Marsden oli yksi tärkeä osa alkuvuosien Snakea ja ilman häntä ja hänen mielikuvitustaan ei ehkä olisi ollut niitä lauluja, joita silloin tehtiin. Olihan tietysti David Coverdale, joka ei hänkään ole ihan huono laulujen tekijä tai lyyrikko (osoitti jo kykynsä Deep Purplessa), mutta Bernie oli mielestäni alkuvuosien Snaken sielu ja sydän.
Bernie on mielestäni myös hurmaava persoona (haastattelujen ja livepätkien perusteella). Hän on herrasmies ja huumori kukkii ja hymyilee aina iloisesti. Ikä on tuonut hänelle lisäkiloja ja tukka on ohentunut ja harmaantunut, mutta siitä viis. Mies on vanhemmallakin iällä soittanut hyvin ja tulkinnut hyvin kappaleita ja aina näkyy, että hän nauttii siitä mitä tekee.