Ulosoton korko, oikeammin velkojalle maksettava viivästyskorko, on noussut heinäkuussa 11 prosenttiin.
Tammikuussa se nousi 7 prosentista 9,5 prosenttiin. Ennen vuodenvaihdetta se oli vuosikaudet 7 prosentissa. Korkoa tarkistetaan puolivuosittain.
Inflaatio on tällä hetkellä 6,3 prosenttia, joten viivästyskorko on vain 4,7 prosenttia reaalikorkona.
Inflaatio kurittaa enemmän velkojaa kuin velallista, sillä nollakorkojen aikana viivästyskorko oli 7 prosenttia reaalikorkona.
Tammikuussa se nousi 7 prosentista 9,5 prosenttiin. Ennen vuodenvaihdetta se oli vuosikaudet 7 prosentissa. Korkoa tarkistetaan puolivuosittain.
Inflaatio on tällä hetkellä 6,3 prosenttia, joten viivästyskorko on vain 4,7 prosenttia reaalikorkona.
Inflaatio kurittaa enemmän velkojaa kuin velallista, sillä nollakorkojen aikana viivästyskorko oli 7 prosenttia reaalikorkona.
Vastaukset 17
Vanhimmat
Niin, teoriassa näin. Mutta leijona osalle velallisista todellisuus muu sillä heidän tulonsa eivät nouse samassa suhteessa
Kovat on korot
Edelleen alle tyypillisen luottokortin koron. Ja kova on myöhästyminenkin siinä vaiheessa, kun ollaan ulosotossa.
Liikaa liikaa.
Kun ei velkasaldo lyhene ollenkaan pienituloisella, päinvastoin. Ja kuitenkin vähätuloinen maksaa sen minkä kykenee ja elää itse köyhyysrajan alapuolella. Tämä ajaa Kelan toimeentuloasiakkaaksi ja veronmaksajien kukkarolle.
Monet maksavat tuplasti velkojaan kuten itsekin, ensin maksoin kovia korkoja (70-100%) muutamia vuosia ja sitten uo:n kautta, joka tilitti isoilla kulukorvauksilla ja taulukkomaksuille omaa tulostaan. Taas köyhän kautta.
Tässä systeemissä on paljon mätää ja perattavaa.
Paljon on jo lakeja muutettu.
Maksimikorko on kuluttajaluotoissa vain 15 prosenttia plus viitekorko. Suomeen on tulossa positiivinen luottorekisteri. Perintäkuluja on kohtuullistettu. Ulosoton kaavaa aiotaan muuttaa, mutta velkoja ei sentään aleta antaa systemaattisesti anteeksi.
Viisästyskorkoon ei kuitenkaan vuorenvarmssti tule mitään muutoksia.
Vaikka uusi suunta on uuden lain mukainen, ei se koske vanhoja velallisia. On satoja tuhansia meitä, joiden sopimukset on tehty vuosia sitten sillä ääri korkealla korolla. Ensin maksoimme mitä pystyimme, mutta sitten uo-asiakkaana ei tullut hyvityksiä maksetuista, päinvastoin perintä saneli ehdot.
Itsekin laskin tuossa, että ensin maksoin 3 vuotta korkoja ja pientä lyhennystä ja sitten nyt uo:n kautta kuudetta vuotta samaa. Eli, jos odotan velan vanhenemista, maksoin todellisuudessa 18 vuotta! Se vuosimäärä on pois kaikesta muusta kulutuksesta ja no, oman elämäni hyvinvoinnista.
Velkaannuin alunperin sairauden vuoksi.
Kun Ylen keskiviikon A-studion kaksi vatipäätä (Takuusäätiön Pantzar ja finanssin Ahosniemi) haukkuivat (taas sama jargon: pelurit, osaamattomat, tyhmät ja köyhät) velallisia miten kykenivät, mutta molemmat toivat esiin sen näkökulman, että mm. 20t laina olisi maksettavissa pois muutamassa vuodessa. Se on se tähtäin, ettei velkaa roikoteta yhtään kauempaa kuin pakko, koska jokainen velallinen on pois talouselämän rattaista 100-prossasena kuluttajana ja veronmaksajana.
Esimerkkinä oli ohjelman insertin uo-velallinen, joka on ollut "puoliteholla" jo vuosikausia. Täysin työikäinen! Maksaa vain ulosottoon ja siinä se.
Yllätyin, että Patzar on sosiaalipoliitikko. Näin sanoi olevansa. Itsekin saman sakin kautta katsellen, Ulosottolaitos ei palvele enää Suomen valtion hyvää.
Ulosoton tarkoitus ei ole tuottaa valtiolle tuloja, vaan auttaa velkojia.
Suurin osa näistä ko. velkojista on epämääräisiä ylikansallisia perintäyhtiöitä. Nämä ovat velallisten kiusana, muut lakisääteisiä korvauksia hakevat (verottaja, valtio, eläkeyhtiöt ym.) saavat omansa pois muuta kautta. Virallisen tahon velkavankeus kestää vain 5 vuotta. Yksityishenkilön veroparatiisiin maksama 15.
Niin, mikä on ulosoton tarkoitus? Kantaa aisaa koronkiskurille.
Asiahan on helposti vältettävissä. Ei vain ota sellaista velkaa, joka päätyy näille yksityisille "koronkiskureille" (ulosotossa lakisääteinen viivästyskorko on oikeasti melko maltillinen). Tai jos ottaa, niin pitää huolen, että selviää tuollaisesta velasta, vaikka jotain odottamatonta tapahtuisi.
Sanopas tuo ylivelkaantuneelle. Kun pankit eivät lainaa vähätuloiselle (ei myöskään veronmaksajien kustantama Takuusäätiö) eikä sosiaalista luototusta ole ollut suuressa osassa kuntia tämän vuoden tulevaa muutosta ennen, miten talousvaikeuksissa kärvistelevä saa laskunsa maksettua? Kuka lainaa köyhälle?
Maltillisuus koroissa on kyllä kaukana, jos prosentti huitelee yli kympin lukemissa. Itse maksoin asuntovelkaani 18% korolla vuosikymmeniä sitten ja oli se valtava! Nyt monet asuntovelalliset ovat putoamassa ahdinkoon näillä pankin koroilla.
Ainoa oikea tapa ulosmittaukseen, on lyhentää velkasaldoa. Pääomavelkaa, ei korkoja.
Tuleva hyvinvointialueiden myöntämä sosiaalinen luotto tarkoittaa sitä, että lainan saaja menettää luottotietonsa KOKO lainan maksun ajaksi. Vuosiksi, tai tietysti riippuen lainan määrästä. Yleensä pienituloisella ei ole iso maksuvara käytössä, ei tietenkään, ja ainoa sosiaalisen luoton saaja on köyhä. Tuloraja on tiukka.
Myös sosiaalisen lainan saajan pitää olla maksukykyinen, ei tuloton Kelan tukilainen.
Pankkien nykykorot (~4 % +marginaali) eivät voi olla syynä yhdenkään asuntovelallisen ahdinkoon. Perussyy on liian kallis asunto, jos sitä ei 4-5% korolla pysty maksamaan.
Ylivelkaantuminen järkevillä ja perustelluilla omaan maksukykyyn suhteutetuilla hankinnoilla, järkevistä maltillisen koron rahalaitoksista asianmukaisilla takaisinmaksuturvilla, on melko vaikeaa.
Eri asia on sitten, jos ne hankinnat ovat kulutusluottofirmojen mainostamia "harkittuja hankintoja" eli ulkomaanmatkoja, kauneushoitoja, uusia huonekaluja ja mitä tässä nyt viime vuosina on mainostettu "rahat heti käteen, ei luottotietotarkastuksia jne." säännöillä.
Jos kodintekniikka tai ulkomaanmatka joudutaan rahoittamaan kalliskorkoisella velalla, jonka saa ilman luottotietotarkastusta tai stressitestejä, ei kyse ole "harkitusta hankinnasta", vaan sellaisen elintason hakemisesta, johon ei tosiasiass ole varaa.
Jos sitten on tullut jo mokattua, niin käsi pystyyn virheen merkiksi, kitinä sikseen ja hiki otsalle tilannetta korjatessa.
Vastaukseni poisettiin sääntöjen vastaisena.
Ylläpito sensuroi köyhää ulosottovelallista. Onko tämä jo sitä vakavaa syrjintää?
Ylläpito ei voi lukea jokaista viestiä, siksi sen tekee robotti. Tulevaisuudessa robotti alkaa hoitaa myös poliisin tehtäviä, joten parempi vain pikku hiljaa alkaa sopeutua ajatukseen, että päätökset ovat aluksi joskus hieman outoja ja yllättäviä.
Läheisellä on yli 20k pikavippejä joita ei kykene enää hoitamaan. Vuosikorot kuluineen noissa vipeissä on jotain 20% luokkaa eli ihan järkyttävät. Ymmärränkö oikein että jos nuo päästäisi ulosottoon niin maksettavat korot tosiasiassa vähentyvät?
Kilpailu- ja kuluttajaviraston sivulta: Viivästyskoron suuruus on aina 7 prosenttiyksikköä korkeampi kuin Suomen Pankin ilmoittama viitekorko. Yleinen viivästyskorko määritellään kaksi kertaa vuodessa. Tällä hetkellä viivästyskorko on 11 prosenttia.
► Jos velka on otettu ennen 1.2.2010 ja yleinen viivästyskorko on alempi kuin lainalle sovittu korko, viivästysajalta peritään kuitenkin lainan koron suuruista viivästyskorkoa.
►Jos velka on otettu 1.2.2010 tai sen jälkeen, viivästyskorkona voidaan periä lainan koron suuruista korkoa enintään 180 vuorokauden ajan koko lainan erääntymishetkestä alkaen ja sen jälkeiseltä ajalta enintään yleistä viivästyskorkoa.
Ulosoton korko on siis oikeastaan velkojalle maksettavaa korkoa, joka on lakisääteisen yleisen viivästyskoron suuruinen (edellä mainituin poikkeuksin).
Ja vastaus kysymykseen: puolen vuoden ajan ainan erääntymisestä tai perintäänlaitosta peritään lainasopimuksen mukaista korkoa, sen jälkeen yleistä viivästyskorkoa, eli rahaa tulee säästymään. Samalla henkinen paine voi helpottua, kun velanhoito on ulkoistettu valtion virkamiehelle. Luottotietoihin tulee merkintä, mutta siitä pääsee eroon nykyään heti, kun velka on maksettu kokonaan pois.