Mitä tämä Kristuksen lause tarkoittaa Vedojen mukaan. Ja muitakin aiheita.
Voidaanko Kristuksen saarnaa, jonka mukaan jos sinua lyödään toiselle poskelle, käännä toinenkin poski, pitää periaatteena, jonka mukaan loukkauksia on vältettävä?
KR 1933/-38
Matt. 5:39 Mutta minä sanon teille: älkää tehkö pahalle vastarintaa; vaan jos joku lyö sinua oikealle poskelle, käännä hänelle toinenkin
Eli pitäisi oppia olemaan vastaamatta toisten loukkauksiin, olemaan vahvempi ja olemaan vastaamatta samalla tavalla. Itse asiassa se on harjoitus siitä, miten ei pidä ylläpitää konfliktia. Koska, sanotaan vaikka, että yksi sanoo "olet typerys", toinen sanoo "olet typerys". Ja se siitä, tässä konflikti jatkuu ja jatkuu.
Nyt se on aluksi sanallinen loukkaus. Sitten nyrkkejä ja muuta. Tai jotain muita tapoja. Eli pointti on se, että niin kauan kuin molemmat osapuolet tukevat konfliktia, vastaavat loukkauksella loukkaukseen, se leimahtaa vain lisää, kunnes toinen konfliktin osanottajista, se järkevin, tajuaa, että olisi parempi joko pyytää anteeksi tai yksinkertaisesti vetäytyä konfliktista, olla tukematta sitä enää.
”Mutta minä sanon teille: älkää tehkö pahalle vastarintaa; vaan jos joku lyö sinua oikealle poskelle, käännä hänelle toinenkin” - tämä on sellainen brahmanilainen lähestymistapa, joka ei ehkä sovi kaikille, mutta siitä huolimatta se on hyvää tapa konfliktin lopettamiseksi heti alussa, niin että hyökkääjällä ei ole enää sellaista halua tehdä pahaa toiselle.
Se soveltuu siis enemmän brahmaneille, jotka ovat taipuvaisempia anteeksiantoon kuin muut.
Kshatriya-tyyppiset ihmiset eivät pysty siihen. Heillä ei myöskään ole oikeutta toimia niin.
Oletetaan, että jos yksi maa hyökkää toisen maan kimppuun ja hallitsija sanoo:
" Olette jo lyöneet meitä yhdelle poskelle, käännämme nyt myös toisen posken, olette jo ottaneet meiltä jotakin pois, käännämme myös toisen posken, ja nyt voitte ottaa meiltä kaiken muunkin pois".
On aivan selvää, ettei yksikään hallitsija, yksikään kshatriya toimi niin. Tämä lause "käännä toinen poski" on hyvä, mutta EI OLE YLEISPÄTEVÄ kaikissa tapauksissa. On siis tapauksia, jossa se ei toimi. Kshatriyan luonne ja velvollisuus ei salli tehdä niin.
Niinpä se on todennäköisemmin tarkoitettu yksinomaan brahmanistisille ihmisille ja tapauksissa, joissa muut eivät loukkaannu millään tavalla tuosta päätöksestä. Kshatriyan velvollisuus on suojella kansaa.
Jos kyse on puhtaasti minun poskistani, niin, olkaa hyvä - lyö minua yhteen, nyt lyö minua toiseen poskeen. Itse voin kyllä ottaa sen noin.
Mutta jos joku loukkaa perheenjäseniäni, tai jopa maatani, minulla on erilainen lähestymistapa. Koska tässä tapauksessa PUOLUSTUSDHARMANI PITÄISI AKTIVOITUA. Voin nähdä vaikkapa oman karmani siinä, että minua lyödään toiselle poskelle, mutta jos sama tapahtuu perheenjäsenilleni, tai maalleni, minulla ei ole oikeutta suhtautua siihen sillä tavalla. KOSKA MINULLA ON SUOJELIJAN DHARMA.
Tämä kyky olla tukematta konfliktia on nöyryyden idea. Tätä sääntöä ei kuitenkaan voida noudattaa kaikissa tilanteissa; PAIKKA, AIKA JA OLOSUHTEET on otettava huomioon.
Voidaanko Kristuksen saarnaa, jonka mukaan jos sinua lyödään toiselle poskelle, käännä toinenkin poski, pitää periaatteena, jonka mukaan loukkauksia on vältettävä?
KR 1933/-38
Matt. 5:39 Mutta minä sanon teille: älkää tehkö pahalle vastarintaa; vaan jos joku lyö sinua oikealle poskelle, käännä hänelle toinenkin
Eli pitäisi oppia olemaan vastaamatta toisten loukkauksiin, olemaan vahvempi ja olemaan vastaamatta samalla tavalla. Itse asiassa se on harjoitus siitä, miten ei pidä ylläpitää konfliktia. Koska, sanotaan vaikka, että yksi sanoo "olet typerys", toinen sanoo "olet typerys". Ja se siitä, tässä konflikti jatkuu ja jatkuu.
Nyt se on aluksi sanallinen loukkaus. Sitten nyrkkejä ja muuta. Tai jotain muita tapoja. Eli pointti on se, että niin kauan kuin molemmat osapuolet tukevat konfliktia, vastaavat loukkauksella loukkaukseen, se leimahtaa vain lisää, kunnes toinen konfliktin osanottajista, se järkevin, tajuaa, että olisi parempi joko pyytää anteeksi tai yksinkertaisesti vetäytyä konfliktista, olla tukematta sitä enää.
”Mutta minä sanon teille: älkää tehkö pahalle vastarintaa; vaan jos joku lyö sinua oikealle poskelle, käännä hänelle toinenkin” - tämä on sellainen brahmanilainen lähestymistapa, joka ei ehkä sovi kaikille, mutta siitä huolimatta se on hyvää tapa konfliktin lopettamiseksi heti alussa, niin että hyökkääjällä ei ole enää sellaista halua tehdä pahaa toiselle.
Se soveltuu siis enemmän brahmaneille, jotka ovat taipuvaisempia anteeksiantoon kuin muut.
Kshatriya-tyyppiset ihmiset eivät pysty siihen. Heillä ei myöskään ole oikeutta toimia niin.
Oletetaan, että jos yksi maa hyökkää toisen maan kimppuun ja hallitsija sanoo:
" Olette jo lyöneet meitä yhdelle poskelle, käännämme nyt myös toisen posken, olette jo ottaneet meiltä jotakin pois, käännämme myös toisen posken, ja nyt voitte ottaa meiltä kaiken muunkin pois".
On aivan selvää, ettei yksikään hallitsija, yksikään kshatriya toimi niin. Tämä lause "käännä toinen poski" on hyvä, mutta EI OLE YLEISPÄTEVÄ kaikissa tapauksissa. On siis tapauksia, jossa se ei toimi. Kshatriyan luonne ja velvollisuus ei salli tehdä niin.
Niinpä se on todennäköisemmin tarkoitettu yksinomaan brahmanistisille ihmisille ja tapauksissa, joissa muut eivät loukkaannu millään tavalla tuosta päätöksestä. Kshatriyan velvollisuus on suojella kansaa.
Jos kyse on puhtaasti minun poskistani, niin, olkaa hyvä - lyö minua yhteen, nyt lyö minua toiseen poskeen. Itse voin kyllä ottaa sen noin.
Mutta jos joku loukkaa perheenjäseniäni, tai jopa maatani, minulla on erilainen lähestymistapa. Koska tässä tapauksessa PUOLUSTUSDHARMANI PITÄISI AKTIVOITUA. Voin nähdä vaikkapa oman karmani siinä, että minua lyödään toiselle poskelle, mutta jos sama tapahtuu perheenjäsenilleni, tai maalleni, minulla ei ole oikeutta suhtautua siihen sillä tavalla. KOSKA MINULLA ON SUOJELIJAN DHARMA.
Tämä kyky olla tukematta konfliktia on nöyryyden idea. Tätä sääntöä ei kuitenkaan voida noudattaa kaikissa tilanteissa; PAIKKA, AIKA JA OLOSUHTEET on otettava huomioon.
Vastaukset 108
Vanhimmat
SUOJELIJAN DHARMA.
Tämä kyky olla tukematta konfliktia on nöyryyden idea. Tätä sääntöä ei kuitenkaan voida noudattaa kaikissa tilanteissa; PAIKKA, AIKA JA OLOSUHTEET on otettava huomioon.
Kaikki on siis suhteellista.
Mikään ei siis ole samanlaista kaikissa tilanteissa.
Nykyään on hyvin vaikeaa elää näiden periaatteiden mukaisesti,
https://keskustelu.suomi24.fi/t/18195902/jos-heraisimme-todellisuuteen-tajuaisimme--prabhut-jatkavat-vastaamista-kysymyksiin
Jos heräisimme todellisuuteen
Parempi kuitenkin kuin esimerkiksi tämä:
KR 1933/-38
2Moos. 21:24 silmä silmästä, hammas hampaasta, käsi kädestä, jalka jalasta, > Siirry
Kun Jeesus rukoili puutarhassa vähän ennen ristiinnaulitsemista, Juudas lähestyi häntä kirjanoppineiden ja pappien kanssa kavaltamaan hänet: hänen oli määrä suudella Messiasta ja antaa siten merkki siitä, kuka oli otettava kiinni. Yhtäkkiä Jeesus katsoi Juudasta kuin olisi lävistänyt hänet katseellaan.
Juudas ajatteli itsekseen: "Minut on otettu kiinni, minua syytetään Kristuksen kuolemasta. Silti hänen katseensa minuun näytti sanovan: 'Minä käytän sinua omiin tarkoituksiini, et sinä minun tarkoituksiini. Käytän sinua petturin roolissa näyttääkseni tuleville sukupolville elämäni suuruuden."
Salaisen ehtoollisen aikana Jeesus ennusti: "Yksi teistä pettää minut". Juudas oli läsnä, ja Kristus katsoi hänen suuntaansa. Myöhemmin, kun Juudas tuli sotilaiden ja kirjanoppineiden kanssa Getsemanen puutarhaan ottamaan Jeesusta kiinni, hän katsoi häntä jälleen ja ajatteli itsekseen: "Sinä halusit tehdä minusta vähän rahaa, mutta minä käytän sinua ikuisesti.
"Sinä halusit tehdä minusta vähän rahaa, mutta minä käytän sinua ikuisesti. Sinä tulet vastustamaan minua ikuisesti. Tiesin, että olet petturi, mutta en paljastanut sinua. Hyväksyin sinut kuitenkin yhdeksi seuraajistani, tietäen hyvin, että käyttäisin sinua omiin tarkoituksiini." Katse Jeesuksen silmissä kertoi kaiken.
Juudas heitti hopeapussin maahan, juoksi sotilaiden luo ja huusi: "Olen tehnyt pahimman synneistä. En kestä sitä!"
Voimat jättivät Juudaksen, hänen henkensä murtui. Kun jiu-jitsussa vastustaja hyökkää toisen kimppuun ja tämä yhtäkkiä perääntyy, hyökkääjä kaatuu kasvoilleen maahan.
Juudas joutui juuri tällaiseen tilanteeseen. Jeesus vastasi hänen petokseensa rakkaudella. Se oli rakkaus, joka riisui Juudaksen aseista ja ajoi hänet hulluuteen: "Olen tehnyt hänelle niin alhaisen ja halveksittavan teon, enkä näe hänen katseessaan minua kohtaan minkäänlaista kostonhalua, vaan ainoastaan ääretöntä kiitollisuutta.
Se, jolla on täydellinen oivallus ja joka ottaa kaiken huomioon, näkee, miten jokainen atomi edistää Krishnan lilaa, suoraan tai välillisesti. Kaikki tehdään yksin Hänen nimessään, jopa se, mikä ei ensi näkemältä ole palvelua.
Lila filosofisena kategoriana
"Jumalallinen leikki", Jumalan teot. Tämän sanan synonyymi on sana charita. Kääntämällä sanan "lila" sanaksi "leikki" henkiset opettajat korostavat eroa Herran toiminnan ja aineen ehdollistamien elävien olentojen toiminnan välillä.
Korkeimmalla Herralla ei ole muita velvollisuuksia kuin ne, jotka Hän vapaaehtoisesti ottaa vastaan elävien olentojen hyväksi (Bhagavad-gita, 3.22).
Hän ei tee kovaa työtä selviytymisensä vuoksi - kaikki Hänen tekonsa ovat syvintä kokemusta, ja Hän tekee ne ainoastaan omaksi ilokseen ja bhaktojensa onnellisuuden vuoksi. Aika ja tila ovat Herran leikeissä myös alisteisia Hänelle, kun taas tavallisille eläville olennoille ne ovat ehdollistavia tekijöitä.
Lila on luonteeltaan kaikkihyvää - siinä kohtaaminen ja ero, rauha ja ristiriita kuuluvat absoluuttisen harmonian luokkaan ja ovat henkimaailman asukkaiden välillä vaihdettuja onnellisuuden eri muotoja.
Jumalan olemus on transsendentti. Hän ei ole fyysisiin aisteihin perustuvan havaitsemisen saavutettavissa. Vain Häntä voidaan oikeutetusti kutsua transsendentiksi, jota rajoitetut aistit eivät voi havaita.
Jos palvomme jotakuta, joka on alistettu käsityksillemme ajasta ja tilasta, kyseessä on epäilemättä idoli, olipa hän sitten edessämme konkreettisessa muodossa tai abstraktina ideana".
Krishnan lilat eivät ole historiallisia tapahtumia, ne eivät ole ajan ja paikan lakien alaisia.
Kehitys on liikettä, se on sen luonne. Rajattomuus ei ole staattista, pysähtymiselle ei ole sijaa. Rajaton on aina dynaaminen. Siinä on vaikeus - ymmärtää, miten Rajaton voi olla dynaaminen, kehittyvä. Lila tarkoittaa "aina uutta". Tämä on myös Rajattoman ominaisuus. Tämä on lilan luonne.
Lila on niin täydellinen ilmiö, että menetys ja voitto ja tämä ja tuo - kaikki on täydellistä. Krishna ei jätä meitä erossa ja kohtaamisessa - niin suuri Hän on.
Siellä, missä Hän pysyy, on väistämättä tyytyväisyyttä, onnellisuutta ja iloa. Toisin ei voi olla.
Srila Sridhar Maharaj ilmaisee seuraavalla aforismilla Herran hartaiden välisten ristiriitojen ytimen, joita voi syntyä lilassa: "Korkeimmassa todellisuudessa on tilaa kaikelle - hyvälle ja pahalle - kaikelle, paitsi epätäydellisyydelle, jotka ovat luontaisia vain aineelliselle maailmalle.
Kaikki, mitä näemme täällä, on vääristynyt, virheellinen heijastus siitä, mikä alun perin on olemassa henkimaailmassa. Suurin ero on siinä, että henkimaailmassa kaikki on läpäisty palvelemisen hengellä, kun taas täällä se on nautinnonhalua.
Aineellisessa maailmassa, joka on kääntynyt pois Jumalasta, jokainen keskittyy itseensä, ja siksi maailma on täynnä vihamielisyyttä ja riitaa.
Mutta henkisessä asuinpaikassa, jossa vallitsee harmonia, ei ole eripuraa. Ulkoinen eripuraisuus, jota siellä joskus esiintyy, on vain korkeamman todellisuuden sisäisen kauneuden ja rikkauden ilmentymä.
Täällä ystävyyden näennäisyys kätkee usein taakseen vihamielisyyttä, mutta siellä, missä Jumala on kaiken keskipisteenä, näennäinen kilpailu merkitsee kätkettyä ymmärrystä, sillä kaikkia yhdistää sama halu palvella Herraa.
Veda-tieto on ilmestyksen totuus. Se on todellinen todellisuus. Ylin virta laskeutuu ylhäältä. Ei alhaalta ylöspäin, vaan ylhäältä alaspäin.
Jumala on hypnotisoija. Kaikki tapahtuu niin kuin Absoluutti haluaa. Kaikki on Hänen suunnitelmansa alaista ja kaikki on Hänen määräämäänsä. Kaikki on Hänen vallassaan. ...
Hän itse päättää, kenelle ja milloin paljastaa Itsensä. Häntä ei voi nähdä silmillä eikä kuulla korvilla. Hän on aistihavainnon ulkopuolella.
Krishna Itse tuli ja meni monien huomaamatta. Ja Jeesuksen tapauksessa näemme, että Juudas, yksi hänen kahdestatoista opetuslapsestaan, osoittautui petturiksi. Jeesus sanoi surullisena: "Yksi teistä pettää minut." Pitäisikö meidän siis ajatella, että koska olemme tulleet suuren miehen luo, olemme jo saavuttaneet kaiken, oppineet kaiken? Se ei ole niin yksinkertaista. Meillä on vain heikko yhteys Äärettömään, ja tässä tilassa meidän on mentävä eteenpäin. Se, että ajattelemme saavuttaneemme kaiken, on pikemminkin päinvastainen tietoisuus. Se, joka lähestyy Ääretöntä, tulee yhä tietoisemmaksi olemattomuudestaan. Tämä on itsetyytyväisyyden täydellinen vastakohta. Vaikka joskus on tietysti tarpeen osoittaa rohkeuttaan luottamalla uskon voimaan: "Minä puhun totta!".
Newtonille sanottiin hänen aikalaisiltaan: "Olet saavuttanut tiedon huipun". Hän teki niin ihmeellisen löydön, että tuon ajan ihmiset pitivät häntä sarvagyana, kaikkitietävänä. He luulivat, että hän oli vetänyt rajan koko tiedon valtakunnan alle. Mutta Newton sanoi: Newton sanoi: "Minä tiedän enemmän kuin te, koska ymmärrän, että kerään vain kiviä tiedon valtameren rannalta. Huomaan, että olen oppineempi kuin te kaikki, koska te sanotte, että olen vetänyt rajan kaiken tiedon alle, mutta minä ymmärrän, että valtava tiedon valtameri on ehtymätön. Olen koskettanut vain sen reunaa, enkä mitään muuta. Tämä on myös eräänlaista itsevakuuttelua: minä tiedän enemmän kuin te, koska ymmärrän, että tieto on ehtymätöntä, ja te sanotte, että kaikki tieto on käytetty loppuun.
Tämä on Äärettömän luonne. Sen, joka aikoo olla tekemisissä Äärettömän kanssa, on aina oltava tietoinen omasta heikkoudestaan. Vain silloin hän pystyy vetämään puoleensa Äärettömän valoa. Gurudevin sanoja ei ole helppo ymmärtää. Gurudev on ääretön. Ja hän puhuu myös Äärettömästä. Emme voi jotenkin rajoittaa hänen sanomaansa ajattelemalla, että olemme sisäistäneet kaiken, mitä hän halusi antaa meille. Olemme oppilaita ja pysymme sellaisina ikuisesti.
Jeesuksen seurueessa, hänen kahdentoista lähimmän seuraajansa joukossa, oli yksi petturi. Eikö Juudas ole Jeesuksen ikuinen kumppani? Epäilemättä hän on. Nämä ovat ikuisia leikkejä, mutta vain uskon kautta voi nähdä kaiken todellisessa valossa. Tarvitaan sopusointuista havaintokykyä.
TÄMÄ KAIKKI ON LILA.
Eikö Juudas ole Jeesuksen ikuinen kumppani? Epäilemättä hän on. Nämä ovat ikuisia leikkejä, mutta vain uskon kautta voi nähdä kaiken todellisessa valossa.
Juudaksella oli siis tärkeä rooli.
Sridhar Maharajilla oli erittäin hieno maku. Kaikista kirjailijoista, luennoitsijoista ja saarnaajista,..., erityisesti näin vakavalla tasolla olevista - maailman opettajista - Shridhar Maharajilla on luultavasti eniten oikeita lausuntoja.
Shridhar Maharajilla on luultavasti eniten korrekteja lausuntoja.
Kristus sanoi ristillä: "Isä, anna heille anteeksi, sillä he eivät tiedä, mitä tekevät." Ja mitä se tarkoittaa? Että armo on oikeuden yläpuolella.
Ja sitä ennen Kristus hypnotisoi Juudaksen, ja hänen silmistään Juudas lukee: "Ystäväni, olemme kaikki samassa lilassa kanssasi, anteeksi
vaikka Kristus esiintyy kaikissa kolmessa esimerkissä, kyse ei ole kristinuskosta, vaan vaishnavismista, todellisuuden syvällisestä ymmärtämisestä.
Sielu on ainoa todellinen pääomamme.
Teidän pitäisi puhua totuus, mutta totuus, joka on hyvä, joka tuo harmoniaa, ei mitä tahansa totuutta. Juudaksen esimerkki on myös Baladevan ja Krishnan esimerkki. Baladeva on Bhagavad-gitassa Duryodhanan guru, Krishna on Arjunan opettaja. Näin tapahtuu lila, näin tapahtuu Absoluutin leikit: teesi, antiteesi, synteesi.
Itse asiassa Hegel on myös siinä mielessä onnekas, että jokainen löytää joitakin hyvin vahvoja lainauksia, joiden alkuperäistä lähdettä ei tunneta. Yritimme jonkin aikaa löytää, mistä Hegeliltä löytyy sitaatti "kuolla voidakseen elää" .
Rakkauden todellinen olemus on oman itsen liukeneminen rakastetun hyväksi, ja tässä kiinnostuksessa ja katoamisessa löytää itsensä uudelleen.
Gaudiya Vaishnavismissa Hegel on epätavallisen onnekas hyvin vahvojen sitaattien suhteen, joiden alkuperä on tuntematon.
Hegel otti toisen kierroksen tähän lainaukseen rakkauden todellisesta olemuksesta.
Monet filosofit saivat sukritin (Sokrates, Hegel)... Itse asiassa myös Platon... Vaikka se vaikuttaa ilmeiseltä, juuri Sridhar Maharajin Platonin mainitsemisen ansiosta kaikki alkoivat sanoa, että vedalainen maailmankuva (maailma käänteisenä puuna) ja Platonin opetukset ovat rinnakkaisia.
Vastakkainasettelu on osa lilan harmoniaa.
Srila Sridhar Maharaj selittää: "Vastakkainasettelu lisää harmonian kauneutta, edistää sitä. Oppositiossa on merkitystä ja hyötyä. Se on osa alkuperäistä järjestelmää. Positiivisen ja negatiivisen, epäsuoran ja suoran vastakkainasettelu. Se on välttämätöntä: teesi - antiteesi - synteesi. Se on välttämätön osa edistystä. Meidän on ymmärrettävä: tämä on lila.
Kauneus, syvyys ja hienovaraisuus ovat siis jotakin, joka seuraa meitä aina, jos tutkimme Srila Sridhar Maharajin perintöä. Huomaamme, että vaikka hän on poistunut tästä maailmasta, muodollisesti hän ei ole kanssamme, mutta Gurudevilla oli tapana sanoa esimerkiksi samadhista puhuttaessa: he eivät vain makaa kuolleena, vaan he ovat todella läsnä.
Näemme, että Gurudevin lähdön jälkeen Srila Sridhar Maharajin arkisto on ilmennyt tietyllä mystisellä tavalla, ja työ hänen aineistonsa kanssa on aktiivista ja kehittyvää. On hyvin tärkeää olla yhteydessä heihin, koska he ovat standardi.
Jos ei olisi Sridhar Maharajia, jos ei olisi Goswami Maharajia, niin mitä voitaisiin itse asiassa pitää klassisena Sri Chaitanya Saraswat Mathina? 80 prosenttia Shridhar Maharajin luennoista on joidenkin sanskritinkielisten shlokien selityksiä.
Jos kerromme jotakin emmekä muista edes shlokaa, miten voimme sanoa, että tämä on Srila Sridhar Maharajin opetusta, jos itse asiassa 80 prosenttia siitä, mitä hän sanoi, oli shlokoja ja niiden runollisia selityksiä, runollisia kommentteja.
Jotkut saattavat sanoa: "Kuinka onnekkaita he ovatkaan ja kuinka epäonninen Juudas olikaan!" Ehkä henkimaailmassa on sellainen hahmo, joka joutuu näyttelemään Juudaksen roolia joka kerta. Joka kerta, kun Kristus tulee, joku sielu, joku Kristuksen kumppani tulee ja "näyttelen petturin roolia".
Lila.
Jagai, Madhai ja Juudas ovat pettureita, oppositiosta. Heidän oppositiollaan on myös merkitystä, heillä on myös paikkansa. He palvelevat positiivista Alkua. Meidän on siis ymmärrettävä se.
Se on selvä prosessi.
Kirjoitukset antavat meille paljon neuvoja, mutta ne kaikki ohjaavat meitä epäsuorasti totuuteen.
Korkeimman tason idealistit voivat jättää maansa, perheensä, ystävänsä ja kaiken muun, mutta eivät ihannettaan.
On olemassa kansallista ja konfessionaalista (mihin uskontoon kuulua) tietoisuutta, ja on olemassa Jumalallista tietoisuutta. Jumalallinen tietoisuus on absoluuttista.
Jos konfessionaalinen tietoisuus estää Jumalallisen tietoisuuden kehittymisen, se on hylättävä.
Tarvitsemme vain organisaation, joka auttaa meitä kasvamaan. Jos yhteytemme organisaatioon estää meitä kasvamasta henkisesti, meidän pitäisi jättää se ja mennä rohkeasti eteenpäin. On olemassa absoluuttisia näkökantoja ja suhteellisia näkökantoja. Kun ne törmäävät toisiinsa, absoluuttisia näkökohtia tulisi suosia.
Jos sisäinen ääni, henkinen omatuntoni, päättää, että tämä ihmispiiri ei voi aidosti auttaa minua, minun on jätettävä heidät, vaikka se olisi kuinka tuskallista, ja pyrittävä päämäärääni sinne, minne henkinen omatuntoni minua johtaa. Mikä tahansa muu toimintatapa olisi tekopyhyyttä ja hidastaisi todellista edistymistäni. Jos olemme vilpittömiä pyrkimyksissämme, kukaan maailmassa ei voi viivyttää tai pettää meitä, ainoa asia, joka meitä uhkaa, on itsepetos.
Sri Guru ja hänen armonsa. Luku 5. Jumalallinen tietoisuus vastaan tunnustuksellinen tietoisuus". Srila B. R. Sridhar Dev-Goswami Maharaj.
Et saa laiminlyödä omaatuntoasi. Saatatte joutua taistelemaan sotilaina, kuten mies, joka pelastaa maansa, kansansa tai kunniansa. Ympäristö ei ole teidän mielivallastanne riippuvainen. Se voi olla täysin sekavaa, mutta ette saa menettää rohkeuttanne, vaikka kohtalo kääntyisi miten tahansa. Vaikka taistelukentällä olisi kuinka vaikeaa, taistelijoina teidän on taisteltava.
Meidän on pohdittava huolellisesti, mitä olemme todella ymmärtäneet? Jokaisen on kysyttävä itseltään: "Mitä minä todella haluan? Ja kuinka paljon kaipaan jotain aitoa?" Kaikki tämä tulee esiin, tulee valoon.
Meidän on analysoitava itseämme. Kuinka itsekkäitä me olemme? Kuinka paljon ei-toivottuja pahoja taipumuksia, anarthoja, on vielä elossa sydämessämme? Missä määrin karma, gyana, mielen halut ja muut epäpuhtaudet ovat kiinnittyneet todelliseen...
Jopa Kristus sanoi seuraajilleen: "Yksi teistä pettää minut." Juudas oli yksi kahdestatoista. Siksi Jeesus sanoi: Hän sanoi: "Teidän kahdentoista joukossa on yksi, joka tänä yönä luovuttaa minut vihollisen käsiin." Ja se on mahdollista. Jeesus sanoi: "Sinäkin, Pietari, kiellät minut kolme kertaa ennen kuin kukko laulaa." "Jopa sinä, Pietari, kiellät minut kolme kertaa ennen kuin kukko laulaa."
"Ei, ei, ei, ei, ei, miten voisin kieltää sinut!" Mutta Herra ei siedä mitään ylpeyttä ...
"Ei, ei", Pietari sanoi, "minä olen uskollinen palvelijasi. Tällaisella egollakaan ei ole sijaa. Myös Pietari, Jeesuksen opetuslapsista vanhin, paljastui. Herra ei siedä mitään ylpeyttä.
...minun on pysyttävä uskollisena ihanteelleni. Jos minulla on halu kehittyä luonteessani, minun on hylättävä jotain monta kertaa ja aloitettava uusilta rajoilta. Matkalla kohti korkeinta täydellisyyttä emme voi välttää sitä.
Pitäisikö meidän ajatella: "Se, mitä olen oivaltanut, on absoluuttista?" Ei! Emme ole oppineet kaikkea. Ja silti meidän on tiedostettava. Brahma itse sanoo: "Herra, Sinun voimasi on pettänyt minut täysin. Olen täysin hämmentynyt." Jokainen, joka on tullut kosketuksiin Äärettömän kanssa, ei voi olla huudahtamatta: "En ole mitään!"
Goswami Maharaj ... Hän oli Italiassa - tiedätte, että siellä on katolilaisia.
Hän oli luennoimassa keskuksessamme, ja eräs italialainen kysyi: "Bhakti, omistautuminen, Kristus......
"Bhakti, omistautuminen, Kristus... Mutta millainen on Juudaksen asema?"
Maharaj sanoi: Hän sanoi: "Mahdollisesti Juudas on apostoleista korkeimmassa asemassa."
Kaikki sanoivat: "Miten? Hän on petturi!"
Goswami Maharaj sanoi: " Voitte kuvitella tämän lilan. Kristus tulee ikuisten opetuslastensa kanssa tähän maailmaan, ja yksi heistä sanoo: 'Kaikki tässä lilassa tietäkööt minut äärimmäisenä petturina'."
Kuten missä tahansa tarinassa on oltava näyttelijä, joka esittää negatiivista hahmoa.
Ilman Juudaksen roolia ei siis olisi Jeesuksen lunastustyötä eikä koko kristinuskoa olisi ollut olemassa.
Lila filosofisena kategoriana
"Jumalallinen leikki", Jumalan teot. Tämän sanan synonyymi on sana charita. Kääntämällä sanan "lila" sanaksi "leikki" henkiset opettajat korostavat eroa Herran toiminnan ja aineen ehdollistamien elävien olentojen toiminnan välillä.
Korkeimmalla Herralla ei ole muita velvollisuuksia kuin ne, jotka Hän vapaaehtoisesti ottaa vastaan elävien olentojen hyväksi (Bhagavad-gita, 3.22).
Aineellista maailmaa hallitsee Maha-maya, illuusion ulkoinen energia. Mutta kun Krishna ja muut avatarit laskeutuvat maan päälle, he ovat Yoga-mayan, Herran sisäisen, henkisen energian alueella.
Lilan syklinen luonne
Jokaisessa chatur yugassa Krishnan eri avatarit laskeutuvat ja ilmentävät tekojaan. Jumalan Alkuperäinen Persoonallisuus Sri Krishna laskeutuu paljon harvemmin, kerran Brahman päivänä. Brahma elää sata vuotta. Hänen päivänsä koostuu tuhannesta chatur-yugasta: Satya, Treta, Dvapara, Kali.
Lilan syklinen luonne
Srila Sridhar Maharaj selittää: "Krishna matkustaa aineellisten universumien (brahmandojen) läpi. Aurinko nousee täällä, ja tuntia myöhemmin se nousee satojen kilometrien päässä. Aurinko on aina liikkeellä. Jossain on aina keskipäivä.
Krishna-lila on samanlainen. Se liikkuu syklisesti, kulkien brahmandasta toiseen. Kun lila on päättynyt tässä universumissa, se siirtyy seuraavaan brahmandaan.
Tässä suhteessa hän on kuin aurinko.
"Krishnan leikit levittäytyvät koko maailmankaikkeuteen ja toistuvat yhä uudelleen".
"On mahdotonta käsittää, miten Krishnan teot jatkuvat ikuisesti"
"Jeesus Kristus on Absoluutin inkarnaatio." Srila B. S. Govinda Dev-Goswami Maharaj.
"Jeesus Kristus on Absoluutin inkarnaatio." Srila B. S. Govinda Dev-Goswami Maharaj.
Tähän maailmaan tulee monia Absoluutin inkarnaatioita. Kun Herra Krishna oli tässä maailmassa, monet yhteiskunnan jäsenet tunsivat hänet Korkeimpana Herrana. Ja sen jälkeen, kun Krishna lähti tästä maailmasta, tänne ilmestyi hyvin monia jumalallisia inkarnaatioita. Herra Jeesus Kristus oli Jumalan inkarnaatio.
Kaikki riippuu ajasta ja maallisen mielen tilasta. Kun Jeesus tuli maailmaan, hänen opetukselleen oli tarvetta. Ihmisten mielen ja ajan olosuhteiden mukaan hän saarnasi tiettyjä totuuksia.
K: Onko ristiriitaista, että joku on kristitty mutta kiinnostunut vaishnavismista?
Srila Govinda Maharaj: Ei ole mitään ristiriitaa. On selvää, että uskonnolliset polut johtavat samaan Absoluuttiin. Mutta on olemassa yhtenäisyyttä ja eroja. Mitä päämäärään tulee, ne voivat erota toisistaan riippuen siitä, millainen on Kristukseen uskovan ja vaisnavan omistautumisen mieliala.
Vaishnavismi sanoo, että todellisuudessa uskonto yksin on elävän olennon ja Jumalan välinen suhde. Tämä yhteys, kuten vaishnavismi opettaa, voi ilmetä ...
Kristus opetti totuuksia Jumalasta, tietä, joka johtaa Jumalan luo. Ero kristinuskon ja vaishnavismin välillä voi olla omistautumisen mieliala. Uskonto on yksi, Jumala on yksi. Ei ole ristiriitaista, että joku, joka tunnustaa kristinuskoa, on kiinnostunut vaishnavismista.
Materia on materiaa ja Henki on Henkeä, eikä toinen voi muuttua toiseksi. Hengen olemassaolo on kiistatta ylivertaista, vaikka emme nykyisessä aineellisen orjuuden tilassamme kykene täysin ymmärtämään Hengen todellista suhdetta materiaan, tilaan ja aikaan. Jätämme metafysiikan sivuun ja päätämme, että noustessaan yhä korkeammalle ihmissielu kykenee ymmärtämään sen, mistä meillä ei tällä hetkellä ole mitään tietoa. Tämän tärkeän lain mukaisesti Jeesus Kristus Nasaretilainen ...
Useimmat ihmiset ovat jossain määrin kiinnostuneita intialaisesta uskonnosta. Todellisuudessa ei ole olemassa intialaista tai amerikkalaista uskontoa, on vain sielun uskonto. Sielu on olemassa ikuisesti, sillä on
kyky ajatella, tuntea ja tahtoa. Se tunnustaa Krishnan, sen sielun, palvelemisen uskontoa.
Kristitty: Jotkut kristityt pelkäävät hyvin paljon Raamatusta irtautumista - he eivät tutki muita uskontunnustuksia.
Sridhar Maharaj: Ihmiset ostavat sitä, mitä voivat ostaa ...sanskrit . Markkinoilla on monia arvokkaita asioita, mutta ostajalla täytyy olla varoja ostaa ne.
Miksi meitä varoitetaan niin huolellisesti? Opettajat sanovat meille yleensä: "Keskittäkää kaikki huomionne tähän. Vain silloin oivallatte kaiken täydellisesti, ja edistymisenne kohti lopullista päämäärää on vilpitöntä ja onnistunutta. Muuten sydämenne täyttyy sahajiyaismilla, jäljittelyllä. Luuletteko todella, että voitte kiivetä vuorelle yhdellä loikalla? Niin ei tapahdu. Menkää eteenpäin, mutta liikkeenne on oltava vilpitöntä. Teidän on todella parannettava, ei jäljiteltävä." Tällainen varoitus annetaan meille jokaisessa elämänvaiheessa. "Tämä on teille lopullinen raja. Keskittäkää kaikki huomionne tähän. Älkää häiriintykö, älkää hyppikö yhdestä asiasta toiseen. Tehkää parhaanne oppiaksenne tämän oppitunnin, ja seuraava, korkeampi vaihe paljastuu."
Koulutustarkoituksessa meille kerrotaan, että se tiedon vaihe, jolla olemme nyt, on korkein. Kun opettaja alkaa opiskella lapsen kanssa, hän ottaa huomioon lapsen psykologian. Hän sanoo: "Saavuta vain tämä piste äläkä mene pidemmälle. Tämä on viimeinen vaihe, tee kaikkesi oppiaksesi tämän oppitunnin ja jatka sen jälkeen eteenpäin." Tällä tavoin tieto paljastuu meille vähitellen.
korjaus: tieto annetaan ilmaiseksi.
Kristinusko on myös vaishnavismia, mutta epätäydellinen, ei täysin kehittynyt. Kristinuskossa on vaishnavismin tärkein elementti, omistautumisoppi. Käsky "kuole elääksesi" löytyy sieltä, ainakin fyysisessä merkityksessään. Kristityt sanovat, että Jeesuksen paljastama ihanne on uhrautuvaisuus. Tämä on todellisen uskonnon perusta, mutta perusta yksinään ei silti riitä. Kristillinen käsitys Jumalasta on melko epämääräinen ja hämärä: "Meidät on tarkoitettu Häntä varten". Mutta missä määrin?
Mitä tämä tarkoitus tarkoittaa? Ja miten meidät on tarkoitettu - millainen on suhteemme Häneen, millaisia muotoja omistautumisemme voi saada? Kaikkea tätä ei selitetä, ja se jää hämärän peittoon. Kaikki annetaan vain yleisellä tasolla, ikään kuin katsoisimme asiaa kaukaa. Sitä ei aseteta oikeaan muotoon. Verhoa ei ole poistettu kokonaan, emmekä voi kohdata kasvokkain sitä, jota meidän on määrä palvella. Kristinuskossa on käsitys Jumalan palvelemisesta sekä innoittava kutsu tavoittaa Hänet. Perusta on vakaasti luotu, mutta se, mitä sen päälle rakennetaan, on epäselvää, epämääräistä ja epätäydellistä.
Miten Krishna eroaa Jeesuksesta, Allahista ja Buddhasta?
D. Maharaj: Jeesus, Allah, Buddha... Allah tarkoittaa "Korkein Herra"....on myös yksi Hänen [Jumalan] virallisista nimistä.
Jeesus ja Buddha ovat varsin mielenkiintoisia käsitteitä... He ovat avatareita.
Kun ... Jumalasta tulee maailmaamme johonkin omaan tarkoitukseensa. Avatar tarkoittaa "Hän, joka laskeutuu", "Hän , joka laskeutuu".
Jeesus ja Buddha ovat niin sanottuja valtuutettuja avatareita. He ovat toisaalta tavallisia ihmisiä, mutta he ovat ihmisolentoja, joilla on valtava voima.
Eli hän on ihminen, mutta samalla hän ei ole tavallinen ihminen - hän on Jumalan kanssa yhdistynyt ihminen. Hänessä on sekä ihminen että jumalallinen. Heidän luonteensa on nimenomaan olla välittäjiä, olla yhdistäjiä [Jumalan ja ihmisen välillä] ja paljastaa hengellistä tietoa.
[Kaikkein Korkeimman] ilmentymiä on monia. Emme voi sanoa, että Jumala ilmenee vain yhdessä uskonnollisessa perinteessä.
Luonnollisesti Hän haluaa ilmoittaa Itsensä, ja Hän ilmoittaa Itsensä monissa eri muodoissa. Riippuen niiden halusta, jotka palvovat Häntä, niiden halusta, jotka palvelevat Häntä.
Monissa eri filosofioissa... Hän voi ilmetä uskonnon lisäksi myös taiteessa. Ja kaikkien niiden edessä, jotka tavoittelevat tätä korkeampaa Alkua, Hän ilmestyy muodossa tai toisessa. Mutta ymmärryksen syvyys voi olla erilainen.
Henkisellä tiellä olevalla ihmisellä tapahtuu muutos. Hän siirtyy alempien arvojen maailmasta hyvin korkeiden arvojen maailmaan. Ja hän yrittää elää näiden hyvin korkeiden arvojen nimissä. Ja mitä enemmän hän antautuu näille arvoille, sitä enemmän hän tuntee olevansa henkinen olento.
Kristus itse myönsi:
12
»Paljon enemmänkin minulla olisi teille puhuttavaa, mutta te ette vielä kykene ottamaan sitä vastaan. 13
Kun Totuuden Henki tulee, hän johtaa teidät tuntemaan koko totuuden. (Joh. 16.12).
Tästä seuraa yksiselitteisesti, että on olemassa jokin kätketty tieto, jota Kristus ei paljastanut, koska hänen opetuslapsensa eivät olleet siihen valmiita. Hän valitteli tätä:
(Joh. 3:12) Jos ette usko, kun minä puhun teille maallisista, kuinka te uskoisitte, jos minä puhun teille taivaallisista?
HÄN EI KERTONUT MEILLE KAIKKEA.
Voimme taivuttaa koko ympäröivän maailman puolellemme. Se on välttämätöntä, ja kun pystymme tekemään sen koko ajan, meille tulee onnellisia aikoja. Ymmärrättekö te?
Yritämme tehdä koko maailman ympärillämme onnelliseksi kaikkien kanssa.
Ennen kuin Jeesus Kristus ristiinnaulittiin, hän rukoili Jumalaa: "Herra, he eivät tiedä, mitä tekevät. Anna heille anteeksi heidän rikkomuksensa." Jeesus oli lähellä ristiinnaulitsemista, ja ennen kuin se tapahtui, hän rukoili syntisten puolesta: "He eivät tiedä, mitä ovat tehneet ja tekevät. Mutta he ovat vailla ominaisuuksia, ja Sinulla on ominaisuuksia; anna heille anteeksi heidän rikkomuksensa." Tämä on vaisnavojen tunne.
Kuulin Guru Maharajilta englanninkielisen ilmaisun: "On inhimillistä erehtyä, mutta on Jumalan luonto antaa anteeksi." Tämä on Jumalan luonto. Tätä periaatetta noudattaen yritämme elää jumalallisessa ulottuvuudessa.
Srila Bhakti Sundar Govinda Dev-Goswami Maharaj
Jumalallinen transformaatio
"He eivät tiedä, mitä ovat tehneet ja tekevät. Mutta he ovat vailla ominaisuuksia, ja Sinulla on ominaisuuksia; anna heille anteeksi heidän rikkomuksensa." Tämä on vaisnavojen tunne.
On inhimillistä erehtyä, mutta on Jumalan luonto antaa anteeksi." Tämä on Jumalan luonto.
Suuret uudistusmieliset julistivat, etteivät he olleet tulleet kumoamaan vanhaa lakia vaan täyttämään sitä. Valmiki, Vyasa, Platon, Jeesus, Muhammed, Konfutse ja Chaitanya Mahaprabhu vahvistivat tämän joko sanoin tai teoin.
Platon edustaa länsimaista näkemystä henkisistä asioista, kun taas Vyasa edustaa itäistä näkemystä. Samoin Konfutse edustaa idän tietä ja Schlegel, Spinoza, Kant ja Goethe lännen tietä. Vaikka heidän tutkimuksensa on tehty eri aikoina ja vaikka heidän menetelmänsä eroavat toisistaan, he päätyvät samanlaisiin johtopäätöksiin, sillä heidän etsintänsä päämäärä on sama: Absoluuttinen henki, maailman itsenäinen Sielu. Eivätkö he voi etsiä häntä? Heidän teostensa termit ja ilmaisut saattavat poiketa toisistaan, mutta ajatus, olemus, jonka he yrittävät välittää, on sama. He etsivät universaalia uskontoa, ja heidän ponnistelunsa onnistuivat, sillä Jumala täyttää aina lastensa toiveet. Heidän opetustensa kauneus lumoaa jokaisen puhtaan, anteliaan, avoimen ja myötätuntoisen sydämen.
Śrīla Bhaktivinod Ṭhākur
Kaikki he - Platon, Vyasa, Jeesus, Chaitanya - veivät maailmalle ajatuksen puhtaasta rakkaudesta Jumalaan, ja heidän seuraajansa pelkistivät sen Jumalaa pelkääväksi.. Esitittepä puhtaan rakkauden absoluuttisen uskonnon miten tahansa - helposti lähestyttävänä, monimutkaisena, sanoin tai paperilla - tietämättömät vääristävät sen tunnistamattomaksi.
Kenellekään ei tulisi mieleenkään syyttää Jerusalemin tai Nadian Vapahtajaa seuraajiensa vuosisatoja myöhemmin tekemistä julmuuksista. Ajatukset ovat puhtaita, mutta turmeltuneet mielemme muuttavat ne pahuuden välineiksi. Siksi aika pakottaa uudistumaan. Aidot uudistajat eivät hylkää alkuperäistä ajatusta, vaan korjaavat pahuuden aiheuttaneet poikkeamat. Tätä varten he valottavat alkuperäisen ajatuksen tulkintaa uudella tavalla.
Eräänä päivänä jokaisen on tehtävä valinta: elääkö menneiden sukupolvien dogmien mukaan vai ottaa vapaana yksilönä askel kohti tuntematonta. Näin syntyi Bhagavata, vaisnavojen opetus, ei toisten ihmisten "auktoriteettien" ajatusten alistamana, vaan vapaan yksilön vapaan valinnan tuloksena. Ja olkoon tämä meille opetuksena.
Śrīla Bhaktivinod Ṭhākur
Kehitys on mahdollista vain vapauden vallitessa. Vapaus on pyhää, koska se on Jumalan antama ja johtaa rakkauteen. Ääretön vapaus johtaa äärettömään rakkauteen. Vapauden väärinkäyttö johtaa kuitenkin tuhoon. Vaishnavin tulisi olla hyvin varovainen käsitellessään tätä korvaamatonta ja kaunista Jumalan lahjaa.
Vaishnavan kirjoitukset ovat täynnä kunnioituksen henkeä kaikkia opettajia ja uudistajia kohtaan, niin menneisyydessä kuin tulevaisuudessakin, ja kaikkia niitä kohtaan, joiden ajatukset ylittävät tavanomaisen, sillä itse vaishnavan opetukset ovat seurausta auktoriteettien uhmaamisesta. "Bhagavata julistaa: totuutta etsiessänne älkää pelätkö murskata mitään dogmeja. Vaishnava kumartaa kunnioittavasti jokaisen ihmisen edessä, riippumatta hänen uskostaan ja vakaumuksestaan, sillä jokainen ihminen kantaa sisällään Jumalallisen Totuuden kipinää. Jättäkää ennakkoluulot taaksenne ja nähkää, kuinka universaalisia vaisnavojen opetukset ovat. Niitä ei ole osoitettu kapealle ihmisryhmälle, joita tavallisesti kutsutaan hinduiksi, vaan kaikille kansallisuudesta ja yhteiskunnallisesta asemasta riippumatta. Vaishnavismi kantaa itsessään ajatusta rakkaudesta Jumalaa kohtaan - rakkaudesta, joka on ääretöntä, ehdotonta, universaalia, joka ei pyydä mitään vastineeksi. Vallitkoon rauha maailmankaikkeudessa, joka kulkee kohti rakkautta ja puhtautta menneiden ja tulevien nerojen ponnistelujen ansiosta, sillä kuten Bhagavata lupaa, Kaikkivaltias Isä, kaiken maan päällä ja taivaassa olevan Luoja, Ylläpitäjä ja tuhoaja, on antanut heille jumalallisen lahjan.
Śrīla Bhaktivinod Ṭhākur