En ollut erityisen kiinnostunut tästä dokumentista Tshernobyl - unelman tuho. Olin nähnyt mielestäni ihan riittävästi juttua Tshernobylistä. Kun sitten kuitenkin ryhdyin katsomaan kyseistä saksalaisdokumenttia niin totesin, että sehän on tosi hieno tuote. Siinä esitetään RBMK-tyypin ydinvoimala niin selkeästi, että meikäläinenkin sen ymmärsi. Tshernobyl-voimala oli itse asiassa höyrykone. Sähkö tuotetaan höyryturbiineilla, jota syntyy kun tuotetaan lämpöenergiaa ydinvoimalla. Sellaisia kai ovat periaatteessa kaikki ydinvoimalat. Fossiilisten polttoaineiden sijasta niissä vain käytetään uraania. RBMK-reaktori on kuitenkin omanlaisensa. Se on varsin vaikeasti hallittava. Tshernobylissä ydinprosessien hallinta tapahtui käsityönä. RBMK:ssa on yli 1700 paineputkea, joissa lämpöä syntyy uraanin fissiosta. Käynnistys tapahtuu tuottamalla neutroneja, joka halkaisevat uraaniatomin. Fissio tuottaa lisää neutroneja ja niin käynnistyy ketjureaktio, jota sitten hallitaan hidastimilla. Hidastimina toimivat boorikarbidi-sauvat ja grafiitti. Niitä kaikkia 1700 paineputkea hallittiin Tshernobylin voimalassa käsin nappuloita painelemalla. Operaattorit kutsuivat itseään pianisteiksi, mutta mielestäni he olivat pikemminkin urkujen soittajia, jotka yhdessä soittivat 1700 urkupilliä. Oikeastaan sellaiseen olisi vaadittu kehittynyttä tietotekniikkaa, mutta tietotekniikka oli aika alkeellista 1980-luvun Neuvostoliitossa. Käynnistys- ja sammutusvaiheet ovat RBMK-voimalassa kaikkein kriittisimpiä. Jos jotain menee vikaan niin koko reaktori riistäytyy hallinnasta, ylikuumenee ja lopulta räjähtää. Niin kävi huhtikuussa vuonna 1986 ja loppu on historiaa.
Dokumentin tekninen puoli on kiinnostavaa, mutta vielä kiinnostavampaa on mielestäni yhteiskunnallinen puoli. Dokumentin tekijät olivat löytäneet ohjelmaan erinomaisia asiantuntijoita, joihin kuului voimalassa onnettomuuden itse kokeneita insinöörejä ja muita työntekijöitä sekä Prypjatin kaupungin viranomaisia. Heidän kertomuksensa antaa karsean kuvan kommunistisen Neuvostoliiton hallintokulttuurista, missä salailu oli kaiken muun yläpuolella eikä tieto kulkenut edes viranomaisten välillä. Salailun tarkoitus oli suojella vallankäyttäjiä. Tavalllisista ihmisistä ei ollut niin väliä. Tshernobyl sijaitsee siis Ukrainassa ja se, mitä voimalaonnettomuus kertoi ukrainalaisille totalitaarisesta yhteiskunnasta voi omalta osaltaan vaikuttaa siihen, miksi ukrainalaiset eivät enää ikinä haluaisi kuulua totalitaariseen Venäjän imperiumiin ja ovat valmiita puolustamaan omaa kansallista demokraattista valtiotaan kuolemaansa asti.
Dokumentin tekninen puoli on kiinnostavaa, mutta vielä kiinnostavampaa on mielestäni yhteiskunnallinen puoli. Dokumentin tekijät olivat löytäneet ohjelmaan erinomaisia asiantuntijoita, joihin kuului voimalassa onnettomuuden itse kokeneita insinöörejä ja muita työntekijöitä sekä Prypjatin kaupungin viranomaisia. Heidän kertomuksensa antaa karsean kuvan kommunistisen Neuvostoliiton hallintokulttuurista, missä salailu oli kaiken muun yläpuolella eikä tieto kulkenut edes viranomaisten välillä. Salailun tarkoitus oli suojella vallankäyttäjiä. Tavalllisista ihmisistä ei ollut niin väliä. Tshernobyl sijaitsee siis Ukrainassa ja se, mitä voimalaonnettomuus kertoi ukrainalaisille totalitaarisesta yhteiskunnasta voi omalta osaltaan vaikuttaa siihen, miksi ukrainalaiset eivät enää ikinä haluaisi kuulua totalitaariseen Venäjän imperiumiin ja ovat valmiita puolustamaan omaa kansallista demokraattista valtiotaan kuolemaansa asti.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Kuvailu neuvostoliiton vallanpitäjiä suojelevasta salailukulttuurista kuulosti kovasti kotoisalta. Aivan kuin EU Suomi.
🍑🍑🍑🍑🍑🍑🍑🍑🍑🍑🍑🍑
😍 Nymfomaani -> https://ye.pe/finngirl21
🔞❤️❤️❤️❤️❤️🔞💋💋💋💋💋🔞
Onkovuosien takainen palstahäirikkö tehnyt paluun kun massapostitukset ovat palanneet. Nytkin kaksi samanlaista aloitusta kopiona.
Ehkä yritetään harhauttaa palstan sensuuri päästämään edes toinen läpi?
Se dokumentti oli varsin asiantunteva, toista kuin vaikkapa se HBOn sarja. Kerrottiin, että vaikkapa se tappavaan säteilyannokseen johtanut venttiilien avaaminen onnettomuuden alussa ei auttanut mitään, turhaa oli myös tunnelin teko laitoksen alle ja monet muut toimenpiteet. Se yksi haastateltu saksalinen nainen oli poikkeus, levitti ydinvoimapelkoa eikä osannut tehdä eroa laitostyyppien välillä.