Käkisalmi-säätiön Juuret-seminaarissa etsitään tänä vuonna Talvisodan henkeä ja pohditaan mistä se kumpuaa esiin yhdistämään suomalaisia pyrkimään tinkimättömästi kohti yhteisiä päämääriä.
Juuret-seminaari järjestetään lauantaina 28.9. kello 12 alkaen perinteiseen tapaan Heinolan WPK-talolla.
Kenraalimajuri evp. Jukka Pennanen
Seminaarin alustajina nähdään ja kuullaan paikan päällä kolmea asiantuntijaa. Kenraalimajuri evp. Jukka Pennanen nostaa esiin suomalaiset jääkärit Talvisodan hengen synnyttäjinä. Hän kertoo myös kuinka Talvisodan henki heijastuu nykypäivään.
Jukka Pennanen on sotilastehtävien raskaan sarjan ammattilainen. Hän on työskennellyt armeijan käytännön johtotehtävissä alkaen komppanian päällikön kenttätyöstä, Karjalan Prikaatin ja Itä-Suomen sotilasläänin komentajaksi. Pennanen on ollut vahvasti mukana myös puolustusvoimien opetustyössä mm. Maanpuolustuskorkeakoulussa, maanpuolustuskursseilla sekä johtajana Panssarikoulussa. Uransa aikana hän toimi 2000-luvun alussa myös Saksan ja Puolan sotilasiamiehenä asemapaikkana Berliini.
Professori Maria Lähteenmäki
Evakkoon joutuneet karjalaiset ovat paljolti jaksaneet kestää kokemuksiaan ”Talvisodan hengen” tuomilla voimilla.
Juuret seminaarin toinen alustaja on professori Maria Lähteenmäki Itä-Suomen yliopistosta. Lähteenmäki esittelee johtamansa Urbaani karjalaisuus -tutkimushankkeen tuloksia.
Miten kolmannen ja neljännen sukupolven nuoret karjalaiset ja kuinka kaupunkeihin sopeutuneet vanhemman polven karjalaiset näkevät, kokevat, kuvaavat ja määrittävät nykykarjalaisuutta, siihen sisältyviä identiteettejä ja merkityksiä?
Maantieteellisesti hanke kattaa koko Suomen, mutta painottuu käytännössä itä- ja eteläsuomalaisiin kaupunkimaisiin yhteisöihin eli niille paikkakunnille, missä asuu eniten karjalaisten jälkipolvea.
Professori Markku Kangaspuro
Juuret-seminaarin kolmas puhuja on professori Markku Kangaspuro, Helsingin yliopiston Aleksanteri-instituutin johtaja ja poliittisen historian tutkija. Juuret-seminaarissa Kangaspurolta kysytään yhtäältä mitä Neuvostoliitossa ja Venäjällä on ajateltu suomalaisten Talvisodan hengestä ja toisaalta miten asia nähdään lännessä.
Markku Kangaspuro on erikoistunut entisen Neuvostoliiton alueen ja Venäjän politiikkaan, historian poliittisen käytön, identiteettien, nationalismin ja ulkopolitiikan tutkimukseen. Hänen väitöskirjansa Neuvosto-Karjalan taistelu itsehallinnosta käsitteli nationalismin roolia neuvostojärjestelmän vakiinnuttamisessa ja institutionalisoimisessa sekä Neuvostoliiton ja Suomen. Hänellä on yli 100 akateemista julkaisua ja hän on toiminut asiantuntijana mm. eduskunnassa, eri ministeriöissä ja yksityisellä sektorilla.
Juuret-seminaari järjestetään lauantaina 28.9. kello 12 alkaen perinteiseen tapaan Heinolan WPK-talolla.
Kenraalimajuri evp. Jukka Pennanen
Seminaarin alustajina nähdään ja kuullaan paikan päällä kolmea asiantuntijaa. Kenraalimajuri evp. Jukka Pennanen nostaa esiin suomalaiset jääkärit Talvisodan hengen synnyttäjinä. Hän kertoo myös kuinka Talvisodan henki heijastuu nykypäivään.
Jukka Pennanen on sotilastehtävien raskaan sarjan ammattilainen. Hän on työskennellyt armeijan käytännön johtotehtävissä alkaen komppanian päällikön kenttätyöstä, Karjalan Prikaatin ja Itä-Suomen sotilasläänin komentajaksi. Pennanen on ollut vahvasti mukana myös puolustusvoimien opetustyössä mm. Maanpuolustuskorkeakoulussa, maanpuolustuskursseilla sekä johtajana Panssarikoulussa. Uransa aikana hän toimi 2000-luvun alussa myös Saksan ja Puolan sotilasiamiehenä asemapaikkana Berliini.
Professori Maria Lähteenmäki
Evakkoon joutuneet karjalaiset ovat paljolti jaksaneet kestää kokemuksiaan ”Talvisodan hengen” tuomilla voimilla.
Juuret seminaarin toinen alustaja on professori Maria Lähteenmäki Itä-Suomen yliopistosta. Lähteenmäki esittelee johtamansa Urbaani karjalaisuus -tutkimushankkeen tuloksia.
Miten kolmannen ja neljännen sukupolven nuoret karjalaiset ja kuinka kaupunkeihin sopeutuneet vanhemman polven karjalaiset näkevät, kokevat, kuvaavat ja määrittävät nykykarjalaisuutta, siihen sisältyviä identiteettejä ja merkityksiä?
Maantieteellisesti hanke kattaa koko Suomen, mutta painottuu käytännössä itä- ja eteläsuomalaisiin kaupunkimaisiin yhteisöihin eli niille paikkakunnille, missä asuu eniten karjalaisten jälkipolvea.
Professori Markku Kangaspuro
Juuret-seminaarin kolmas puhuja on professori Markku Kangaspuro, Helsingin yliopiston Aleksanteri-instituutin johtaja ja poliittisen historian tutkija. Juuret-seminaarissa Kangaspurolta kysytään yhtäältä mitä Neuvostoliitossa ja Venäjällä on ajateltu suomalaisten Talvisodan hengestä ja toisaalta miten asia nähdään lännessä.
Markku Kangaspuro on erikoistunut entisen Neuvostoliiton alueen ja Venäjän politiikkaan, historian poliittisen käytön, identiteettien, nationalismin ja ulkopolitiikan tutkimukseen. Hänen väitöskirjansa Neuvosto-Karjalan taistelu itsehallinnosta käsitteli nationalismin roolia neuvostojärjestelmän vakiinnuttamisessa ja institutionalisoimisessa sekä Neuvostoliiton ja Suomen. Hänellä on yli 100 akateemista julkaisua ja hän on toiminut asiantuntijana mm. eduskunnassa, eri ministeriöissä ja yksityisellä sektorilla.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Juuret-seminaari järjestetään lauantaina 28.9. kello 12 alkaen perinteiseen tapaan Heinolan WPK-talolla.
Käkisalmi-säätiön Juuret-seminaarissa etsitään tänä vuonna Talvisodan henkeä ja pohditaan mistä se kumpuaa esiin yhdistämään suomalaisia pyrkimään tinkimättömästi kohti yhteisiä päämääriä.
Ennen oli niin että veljeä ei jätetä, nykyään veljelle ei jätetä.
Rukous on voimavara jota voi käyttää tänäpäivänäkin, silloin sitä käytettiin ja selvittiin.