https://youtu.be/ohUvqlX-sp0
Vad gör man när man inte ens har råd att byta en glödlampa?
I Sverige finns det en betydande andel människor som saknar en ekonomisk buffert. Enligt en undersökning av SCB från 2020 uppgav ungefär 15 procent av Sveriges befolkning att de inte hade tillräckligt med sparade pengar för att klara en oväntad utgift på 12 000 kronor inom en månad. En sådan buffert anses ofta vara en grundläggande säkerhet för att hantera oförutsedda kostnader, som en bilreparation eller tandvård.
Andra undersökningar, som gjorts av till exempel Swedbank, har visat liknande resultat där en stor andel av svenskarna saknar en buffert som täcker deras levnadskostnader i tre månader, vilket är en rekommenderad nivå för att kunna hantera inkomstbortfall vid sjukdom eller arbetslöshet.
Sammantaget visar det att omkring 1,5–2 miljoner svenskar har liten eller ingen ekonomisk buffert, vilket gör dem sårbara för plötsliga ekonomiska påfrestningar.
What do you do when you can't even afford to change a light bulb?
In Sweden, there is a significant proportion of people who lack a financial buffer. According to a survey by Statistics Sweden from 2020, approximately 15 percent of Sweden's population stated that they did not have enough money saved to cover an unexpected expense of SEK 12,000 within a month. Such a buffer is often considered a basic security to deal with unforeseen expenses, such as a car repair or dental care.
Other surveys, conducted for example by Swedbank, have shown similar results where a large percentage of Swedes lack a buffer that covers their living expenses for three months, which is a recommended level to be able to handle loss of income in the event of illness or unemployment.
Overall, it shows that around 1.5–2 million Swedes have little or no financial buffer, which makes them vulnerable to sudden financial pressures.
Mitä teet, kun sinulla ei ole varaa edes vaihtaa hehkulamppua?
Ruotsissa on huomattava osa ihmisistä, joilla ei ole taloudellista puskuria. Ruotsin tilastokeskuksen vuodelta 2020 tekemän tutkimuksen mukaan noin 15 prosenttia Ruotsin väestöstä ilmoitti, ettei heillä ollut tarpeeksi säästöjä kattamaan odottamattomia 12 000 kruunun menoja kuukaudessa. Tällaista puskuria pidetään usein perusturvana ennakoimattomien kulujen, kuten auton korjauksen tai hammashoidon, varalle.
Muut, esimerkiksi Swedbankin tekemät tutkimukset ovat osoittaneet samanlaisia tuloksia, joissa suurelta osalta ruotsalaisia ei ole puskuria, joka kattaisi heidän elinkustannukset kolmen kuukauden ajan, mikä on suositeltu taso tulonmenetyksen hoitamiseen sairauden tai sairauden sattuessa. työttömyys.
Kaiken kaikkiaan se osoittaa, että noin 1,5–2 miljoonalla ruotsalaisella on vähän tai ei ollenkaan taloudellista puskuria, mikä tekee heistä alttiita äkillisille taloudellisille paineille.
Vad gör man när man inte ens har råd att byta en glödlampa?
I Sverige finns det en betydande andel människor som saknar en ekonomisk buffert. Enligt en undersökning av SCB från 2020 uppgav ungefär 15 procent av Sveriges befolkning att de inte hade tillräckligt med sparade pengar för att klara en oväntad utgift på 12 000 kronor inom en månad. En sådan buffert anses ofta vara en grundläggande säkerhet för att hantera oförutsedda kostnader, som en bilreparation eller tandvård.
Andra undersökningar, som gjorts av till exempel Swedbank, har visat liknande resultat där en stor andel av svenskarna saknar en buffert som täcker deras levnadskostnader i tre månader, vilket är en rekommenderad nivå för att kunna hantera inkomstbortfall vid sjukdom eller arbetslöshet.
Sammantaget visar det att omkring 1,5–2 miljoner svenskar har liten eller ingen ekonomisk buffert, vilket gör dem sårbara för plötsliga ekonomiska påfrestningar.
What do you do when you can't even afford to change a light bulb?
In Sweden, there is a significant proportion of people who lack a financial buffer. According to a survey by Statistics Sweden from 2020, approximately 15 percent of Sweden's population stated that they did not have enough money saved to cover an unexpected expense of SEK 12,000 within a month. Such a buffer is often considered a basic security to deal with unforeseen expenses, such as a car repair or dental care.
Other surveys, conducted for example by Swedbank, have shown similar results where a large percentage of Swedes lack a buffer that covers their living expenses for three months, which is a recommended level to be able to handle loss of income in the event of illness or unemployment.
Overall, it shows that around 1.5–2 million Swedes have little or no financial buffer, which makes them vulnerable to sudden financial pressures.
Mitä teet, kun sinulla ei ole varaa edes vaihtaa hehkulamppua?
Ruotsissa on huomattava osa ihmisistä, joilla ei ole taloudellista puskuria. Ruotsin tilastokeskuksen vuodelta 2020 tekemän tutkimuksen mukaan noin 15 prosenttia Ruotsin väestöstä ilmoitti, ettei heillä ollut tarpeeksi säästöjä kattamaan odottamattomia 12 000 kruunun menoja kuukaudessa. Tällaista puskuria pidetään usein perusturvana ennakoimattomien kulujen, kuten auton korjauksen tai hammashoidon, varalle.
Muut, esimerkiksi Swedbankin tekemät tutkimukset ovat osoittaneet samanlaisia tuloksia, joissa suurelta osalta ruotsalaisia ei ole puskuria, joka kattaisi heidän elinkustannukset kolmen kuukauden ajan, mikä on suositeltu taso tulonmenetyksen hoitamiseen sairauden tai sairauden sattuessa. työttömyys.
Kaiken kaikkiaan se osoittaa, että noin 1,5–2 miljoonalla ruotsalaisella on vähän tai ei ollenkaan taloudellista puskuria, mikä tekee heistä alttiita äkillisille taloudellisille paineille.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Ei minä voi tehdä eriksen juttuja suomen kielisille ja ruotsin kielisille ja englanin kielisille.
Tule niin paljon työittä tehdä jokaiselle eriksen.
Sen takia teen ne 3 kielellä.
Juu suomessa on 15-20% köyhiä ja 15-20% millä on ulos ottossa ja 15-20% millä ei ole taloudellista puskuria.
Samat lukemat kun ruotsissa.
Ja kuuten ruotsissa myös suomessa maksetan vain sen verran että pysy hengissä.
Mutta suomessa ja ruotsissa ei muut oikeudet toteudu ainoastan oikeus pysyä hengissä.
Eli ne laske ruoka raha 1 henkilö 8 euroa päivässä.
Eli hän syö 4 kerta päivässä niin ne laske että makkara paketti maksa 2 euroa.
Ja 4 makkara pakettia maksa 8 euroa.
Eli yhdellä henkilöllä mene 8 euroa päivässä ruokan.
Porukka herää tuohon vasta kun on liian paljon velkaa. Eikä sen puskurin tarvitse olla alkuun kuin satanen
Ja tuohon tulotasoon ja tuloihin yleisesti.
Rahaahan ei ole tarkoitus antaa kenellekään ilmaiseksi, vaan työn tuotto täytyy olla sellainen, että siitä on mahdollista maksaa jotain.
Jos ei pysty tekemään minkäänlaista tulosta, ei siitä rahaakaan makseta.
Iltse olen huono sanomaan mitään, mutta olis kiva jos olisi elämä sillee, että tietää pärjäävänsä esim. viisi vuotta. Viiden vuoden aikana saisi seuraavat viisi vuotta kasaan jne. Eli siis palkkaa ei nostettaisi suoraan vaan ne puskuroitaisiiin. Nyt 2024 vuoden aikana käytettäsiin esim. 2020 vuonna tulleita rahoja ja tämän vuoden rahaa 2030.
Eihän hyvin toimivasta yrityksestäkään nosteta rahaa tämän hetken rahankulutukseen.
Toinen asia on eläkkeet. Minkä helvetin takia palkansaaja ei itse omilla toimillaan kerää omaa työeläkettä. Siis katsoo vaikka CGI järjestelmästä palkkalaskelmaa. Siellä on palkasta peritty eläkemaksu. Sitä samaa lukua ja perustetta käyttäen sitten omatoimisesti nettopalkasta siirtetään sivuun. Niitä rahoja voi sitten käyttää vaikka viiden vuoden päästä omaan hyvinvointiin.
Itse olen näistä peleistä jo ulkona. Olen laskenut mielessäni paljon asioita ja tiedän että joskus 10v päästä kun olen vanhuseläkeiässä en tule saamaan mitään. Minut pelastaa vain ihme. Mutta toivon, että nyt 20v iässä olevat ymmärtää asian.