Minulla on 68v äiti joka oli työssä yliopettajana jne ja ja tienasi hyvin ja oli perinyt vanhempansa. On siis ansainnut hyvin ja on varakas. Lisäksi äidillä on osakesalkku. Vanhemmat erosivat kun olin 14v. Isäni on keppi kerjäläinen. En ole isän kanssa tekemisissä.
Äiti elää nykyään leveästi. Matkustaa kuukausitolkulla ympäri maailmaa ja panee rahaa palamaan. Asuu hyvissä hotelleissa ja tuhlaa. Hän panee rahaa vaatteisiin ja ulkonäköön tavallista mummoa enempi.
En tiedä onko hänellä joku tuhlaavuussairaus ja pelkään rahojen loppuvan maailmanlopun edellä. Nyt äiti suunnittelee avioliittoa itseään nuoremman miehen kanssa.
Ihan ok mutta olen huolissani miten äidin rahoille käy. Jääkö minulle mitään perinnöksi. Miten voisin turvata perintöni äidin avioliiton takia. Pitääkö äidin suostua avioehtoon jos minä lapsena vaadin sitä. Voinko ehdottaa äidille lääkärin tutkimusta missä todetaan tarvitseeko hän / omaisuutensa edunvalvojana. Voinko olla edunvalvoja.
Kuinka paljon lapsi voi turvata omaa perintöään. Äiti on kyllä ihan terve ja äitinsä eli 103v. Voinko puuttua äidin rahankäyttöönihan hänen ja oman etuni takia.
Äiti elää nykyään leveästi. Matkustaa kuukausitolkulla ympäri maailmaa ja panee rahaa palamaan. Asuu hyvissä hotelleissa ja tuhlaa. Hän panee rahaa vaatteisiin ja ulkonäköön tavallista mummoa enempi.
En tiedä onko hänellä joku tuhlaavuussairaus ja pelkään rahojen loppuvan maailmanlopun edellä. Nyt äiti suunnittelee avioliittoa itseään nuoremman miehen kanssa.
Ihan ok mutta olen huolissani miten äidin rahoille käy. Jääkö minulle mitään perinnöksi. Miten voisin turvata perintöni äidin avioliiton takia. Pitääkö äidin suostua avioehtoon jos minä lapsena vaadin sitä. Voinko ehdottaa äidille lääkärin tutkimusta missä todetaan tarvitseeko hän / omaisuutensa edunvalvojana. Voinko olla edunvalvoja.
Kuinka paljon lapsi voi turvata omaa perintöään. Äiti on kyllä ihan terve ja äitinsä eli 103v. Voinko puuttua äidin rahankäyttöönihan hänen ja oman etuni takia.
Vastaukset 69
Vanhimmat
Kuule ne on äitisi rahoja. Mene töihin ja hanki rahaa niin sinäkin voit elää leveästi niin kuin äitisi.
Ihan oikein. Äiti käyttää omat rahansa ja toivottavasti kaikki eläessään.
Niin , siinähän luki äidin perineen omat vanhempansa, perintö jonka avulla on melko yksinkertaista kartuttaa lisää varallisuutta kun on itse saanut pesämunan siihen.
Tätä oikeutta ei sitten ole seuraavalla polvella ?
Kyllä sen pitäisi olla ihan normaalia että varallisuutta siirtyy sukupolvelta toiselle.
Itselleni kävi juuri niin ettei jäänyt vanhemmilta mitään vaikka hekin olivat perintöjä saaneet ja itsekin keränneet varallisuutta, vaan sisarukset olivat lypsäneet tyhjiin. Vielä kun tulee täytenä yllätyksenä on se aika kova isku moraalille.
Siksi arvostan korkealle niitä jotka osaavat suunnitella ja ottaa kaikki perilliset tasapuolisesti jo etukäteen huomioon.
Miten saatanan itsekkäitä juntteja te oikein olette että kuvittelette ettei riitoja synny juuri noista syistä mitä aloittaja kertoi.
Nuoren äidin rahankäyttöä on turha pohtia. Hän voi vaikka varautua vanhuuteen varallisuutensa puitteissa.
Voi näitä kultalusikka suussa ja itsekkäitä pikkuparkoja.
Äitinne on vielä nuori, meikää vasta vajaa 6v vanhempi ja tekee varallisuudellaan mitä tahtoo vaikka miten paljon olisitte huolissaan itsestänne, sillä noinhan se on, ette ole huolissanne äidistänne ollenkaan, vaan perinnöstä ja äitinne on huomannut teissä saman kuin isässänne, eli entisessä aviopuolisossaan, eli että pelkkä siipeilijä, eli menkää itseenne ja ansaitkaa omat rahanne.
Vanhemmat kun ei ole pelkkiä perinnön jättäjiä.
Tuon ikäisenä voisi jo siirtää perityn omaisuuden lapsilleen, omat työnteolla hankimansa varat voi tuhlata itseensä, jos on sellainen itserakas luonne.
Kyllähän ihminen saa omilla rahoillaan tehdä mitä haluaa.
Perinnön kyttääjät voi tosin olla eri mieltä, mutta vanhempikin ihminen saa omansa käyttää ilman jälkipolven puuttumista.
Meilläkin löytyi perinnönkyttääjät, vaikka eivät ole ikinä olleet missään tekemisissä meidän kanssa. Tuntuu kateus oikein jylläävän ja lakimiehiä tapaillaan. Ihan turhaan, edunsaaja on koko elinaikansa oikeutettu omaisuuden käyttöön kaikilta osin. Ja varmasti pitää huolen, ettei "rahakasoja " jää jälkeen. Ihmettelen, miten odottajat jaksavat venata seuraavat 30 vuotta. Kun se kateus nakertaa joka päivä 24 t vuorokaudessa. Tulee aika pitkäksi ?
Et voi puuttua äidin rahankäyttöön, eikä sinun kuulu tehdä niin.
Lapsi on ns. rintaperillinen, joten tällä on joka tapauksessa oikeus vähintään lakiosaansa, joka on puolet siitä perintömäärästä. Ei se ukko voi sinua kokonaan perinnöttömäksi tehdä, eikä äitisi liioin.
Tietysti voi tehdä perinnöttömäksi tuhlaamalla eläessään koko omaisuutensa. Jos mitään perittävää ei jää, niin vaikka on rintaperillisiä niin mitään eivät peri. Periä voi vain sen, mitä on jäljellä.
Kukin saa eläessään tehdä omillaan, mitä tahansa laillista. Esimerkiksi syödä, matkustella, hoitaa itseään. Perintöä jätetään vasta kuollessa. Jää mitä jää. Ihan oikein kun itse hankittua käyttää itseensä ja ilmeisen oikeustoimikelpoinen on vielä kun terve. Toisin ollen jonkin tahon pitäisi huolehtia äidin asiat. Joko niin että itse maksaa hoitonsa, lapset auttaa tai yhteiskunta huolehtii. Ihan parasta kun vielä voi elää kuten itse tahtoo, ja hyvin.
Vanhemapsi ovat eroneet 14 v sitten. Onko omaisuuden ositus suoritettu heidän kesken?
Voisit suositella omaisuuden ositusta, jollei sitä ole jo tehty. Äitisi voisi vedota osituksen aikana 'osituksen sovitteluun' siten, että isäsi ei ole kartuttanut omaisuutta,kuten äitisi on tehnyt.
Voit myös ehdottaa lääkärikäyntiä äidillesi, mutta sellaista diagnoosia kuin "tuhlailevuus" ei ole olemassa. Tällä perusteella et saa äitiäsi edunvalvonna piiriin.
Ne nyt ovat äitisi rahoja niin kauan, kuin hän elää ja hän saa käyttää rahojaan ihan vapaasti ainakin niin kauan, kun ei ole edunvalvonnassa eikä siihen edellyttävässä kunnossa. Ja kerroit itsekin hänen olevan ihan terve.
Joten valitettavasti tuskin voit puuttua asiaan muuten, kuin puhumalla asiasta hänelle.
Ja mistä sen tietää, vaikka hän olisi kuitenkin jättänyt sinulle jemmaan vaikka erilliselle pankkitilille jonkun vähintäänkin kohtuullisen summan perittäväksi, ja muuten nauttii sitten muusta varallisuudestaan reissaamalla ym?
Lapsi ei voi turvata omaa perintöään, koska se on kuolemanvarainen.
Keskustella voi ja keskustella voi varsinkin vaikkapa ennakkoperinnöstä tai lahjasta. Jos mieleltään terve vanhempi haluaa tuhlata varansa eläessään, se on hänen oikeutensa. Fiksua? Ehkä, ehkä ei.
Mitä kertoo ihmisestä tuo aloitus ? Kertoo jotain olevan pielessä, korvien välissä. Minä, minä minä....narsismi on nykyajan pandemia. Onnea ja paljon elinvuosia hänen äidilleen !
Pidän aika outona sitä kun isoäitisi ei merkannut sinulle lainkaan mitään perittäväksi, - oliks hän kumminkin tietoinen lapsenlapsestaan? No ehkä se testamentin löytäjä ei tykkää sinusta, joten itsekkäästi pimitte sen olemassaolon.
Hei ap, äitisi on vielä suht nuori 68v. Koska hän pysyy matkustelemaan aktiivisesti , niin lääkäri ei voi todeta varmaankaan häntä dementoituneeksi ja näinollen hän ei tarvitse edunvalvojaa, vaikka kuinka toivoisit.
Ihana asia, että äitisi osaa/ pystyy nauttimaan elämästään.
Jos teillä on hyvät välit, äidin kanssa , sinulla ei ole mitään hätää. Ole aidosti iloinen hänen puolestaan ja kerro se myös hänelle. Samoin voit jutella , että aikooko hän tehdä avioehdon ,jos menee naimisiin vielä, että sinullekin jäisi jotakin.
Jos taas ole tyyliin, lusmu, ( tyhjätasku, saamaton), ja huonoissa väleissä , äitiäsi moittiva, niin mitkään nuo neuvot auta. Mietippä sitä. Äiti kyllä haistaa, jos feikkaat mukavaa.
Kyllä äiti lapsensa tuntee. Olihan tuo aloitus keppikerjäläisineen aika kuvaava tapaus missä mennään.
Sinä ap ,et voi vaatia äitiäsi tekemään avioehtoa, etkä mitään muutakaan VAATIA. silloin,hän ei ainakaan sinua kuuntele, En kuuntelisi minäkään.
Jos 70 -vuotias, jolla lapsia, ei huomioisi tilannetta, jossa omaisuus saattaisi siirtyä lähes kokonaan vieraalle suvulle,olisi törkeää ajattelemattomuutta.
Tai juuri päinvastoin loppukin halutaan testamentattu aviopuolisolle ja lopulta hänen suvulleen. Suosittelen.
Olen samaa mieltä että 70-vuotiaan ei pidä tehdä sellaista temppua, että hänen omaisuus siirtyisi ihan vieraalle suvulle.
En näe mitään hyvää, että omaisuus jostain syystä rakkaan puolison sijaan joskus joutuisi kelvottomalle omalle lähisuvulle.
Ne on äitisi rahoja joilla äitisi saa saa tehdä mitä haluaa.
Mitään perintöä ei ole olemassa, ennen kuin perittävä on kuollut. Ihminen saa eläessään tehdä omaisuudellaan mitä haluaa. Näin on laki, että elävän perintöä ei ole.
Ihanko totta?
Oletko tietoinen että elämää voi ennakoida? Puhutaan tietenkin tulevasta perinnöstä.
Vanhempien ilkeys, julmuus ja pahantahtoisuus omia lapsiaan kohtaan on välillä uskomatonta. Perintö ei aina ole jotain positiivista mitä perijät saavat. Monet jättävät perinnöksi omille rakkaille lapsilleen ainoastaan ongelmia. Perinnöstä luopuminenkaan ei ole kaikissa tilanteissa vaihtoehto.
Monille ihmisille valkenee vasta vanhempien kuoleman jälkeen vanhempien todellinen luonne. Illuusio vanhempien jalosta luonteesta ja hyväntahtoisuudesta - siis siitä rakkaudesta lapsiaan kohtaan - voi kestää hämmästyttävän pitkään vaikka vanhempien edesottamukset olisivat todistaneet ihan muuta läpi elämän.
En tajua ollenkaan miten omat vanhemmat kehtaavat katsoa itseään peilistä kun tietävät millaisen kaatopaikan onglemineen he tulevat jättämään lapsilleen selvitettäväksi. Dementikkoa teeskentelevä äiti vaikuttaa melkeinpä vahingoniloiselta ottaessaan lainoja nyt "muistisairaana" 80- vuotiaana. Hän on oikeasti aivan skarppi (hän ei tiedä miten oikea musitisairas käyttäytyy ja hänestä voi helposti huomata ettei hän oikeasti mitään muistisairautta pode), mutta käyttää nyt ikäänsäkin tekosyynä elää vastuuntunnottomasti. Hän tehtailee meille tahallaan ongelmia tulevaisuuteen samaan aikaan kun poseeraa omalle ystäväpiirilleen jonkinlaisena uhrina. Hän antaa ymmärtää että hänen aikuiset lapsensa käytävät häntä hyväksi vaikka tilanne on päinvastoin.
Mitään perintöä ei ole olemassa ennen kuolemaa. Mutta se elävä voi totta tosiaan pedata jopa tahallisesti ongelmia kuolemansa jälkeen jääneille, usko tai älä.
Suurten ikäluokkien sadisti sukupolvi jätti jälkipolville myös laajemmassa mittakaavassa yhteiskunnallisia ongelmia. Heidän ahneutensa teki jälkipolvista köyhiä, ja he väsäsivät kaikenlaisia köyhysloukkuja nuoremmille sukupolville heiluessaan vallankahvassa.
Se nyt vaan on niin, että perintöä jätetään vasta kuollessa. ' optio' mahdollisesti saatavaan perintöön tulevaisuudessa ei ole mikään juridinen syy puuttua vanhe.pansa omien varojen käyttöön. Olen itsekin jo jäänyt täysorvoksi, ja tiedän kyllä, ettei se peritty aina miellytä tai ole runsasta. Mutta miksi pitäisikään niin olla? Jää mitä jää. On ihan hyvin eletty elämä jos perukirjaan kirjataan vaikkapa nolla euroa säästöksi.
Itsestäni on paljon ikävämpi asia se, että vanhempia ei enää ole, kuin se mitä jäi.
Aloittajan äiti saa tehdä elämästään niin laadukasta kuin itse haluaa omilla varoillaan, niin kauan kuin pystyy sen tekemään.
Kuka se siihen tuli taas moraaliposeeraamaan.
Edelleenkin narsistilla no vaikeuksia ymmärtää mikä ero on jättää perinnöksi vaikka tyhjää, kuin jättää perinnöksi pelkkiä ongelmia.
Mikään narsisti ole. Ilmeisesti et lukenut sen enempää aloitusta kuin kommenttiani kunnolla. Mitään juridista syytä kenelläkään ei aloittajan äitiä ole estää käyttämästä omaansa miten haluaa. Ja meilläkin sisaruksilla on jotain. Huonokuntoista, mutta se oli se mikä meille jäi. Ei tuosta tarvitse edesmenneitä omia vanhempiaan osoitella.
Olisiko peiliin katsomisen paikka ?
Ketään täällä tarvitse narsistiksi nimitellä.
Jos se kirpaisi, että joku kaipaa enemmän edesmenneitä vanhempiaan kuin heidän jättämäänsä mahdollista perintöä, niin sen ei pitäisi kuulua muille.
Jotkut ihmiset osaavat arvostaa muutakin kuin rahaa tai omaisuutta. Se ei tee kenestäkään narsistia.
Eikä siitäkään voi muita syytellä, jos on itse saanut perinnöksi kenties ongelmia, ei se ole kenenkään ulkopuolisen syy.
Voi kuinka mahtavasti kirjoitettu, itsellänikin on juuri tuosta salatusta oahantahtoisuudesta todella karmea kokemus. Vasta vanhempien kuoltua heidänkin todellinen luonne paljastui ja ymmärsin todella ettei ole tuulesta temmattua kun puhutaan vanhempien kateudesta lapsiaan kohtaan. Meillä se pahantahtoisuus oli vielä siirretty eteenpäin sisaruksiin kuin kostona haudan takaa.
Ja juuri suurten ikäluokkien edustajista kyse, olisivat nuo vanhemmat ja erityisesti Äitini joka esiintyi ulkopuolisille lähinnä pyhimyksenä, voineet itsestään edes vähän rehellisyyttä löytää ja paljastaa häijyytensä aiemmin niin olisi ainakin säästynyt paljolta pysymällä pois jaloista.
Ymmärrän hyvin etteivät sellaiset jotka eivät samaa ole kokeneet pysty käsittämään tai samaistumaan näihin asioihin , mutta joillekin se on todellisuutta.
Tilanteesi näyttää paremmalta kuin omani. Omat vanhemmat eivät olleen varakkaita mutta eivät köyhiäkään. He pääsivät elämään elämänsä Suomen koko historian parhaimpana aikana. 80- luvulla kaikilla oli töitä ja toimeentuloa. Mistään ei ollut pulaa ja ulkomailla reissattiin grillaamassa nahkaa. Rahaa törsäsivät mitä turhanpäiväisimpiin asioihin ja pihassa oli välillä jopa kolme autoa. Vanhemmillani oli vuosikymmeniä mahdollisuus varautua tulevaan ja miettiä millaisen perinnön jättävät lapsilleen. Heillä olisi ollut mahdollisuuksia käyttää rahansa järkevästi, pitää huolta omakotitalo- ja mökkikiinteistöistä jne.
Nyt vanhemmat ovat 80- vuotiaita. Sekä kotitalo että mökki ovat lähes asumiskelvottomia homeröttelöitä koska eivät ole viitsineet kunnostaa ja ylläpitää niiden kuntoa vuosien varrella. Rahaa ei ole säästössä, eikä rahaa ole myöskään kiinni missään sijoituksissa. Kaikki on pistetty palamaan omina ruuhkavuosina omiin mielihaluihin. Kaikenlaista turhaa kräässä on hamstrattu nurkat täyteen jota he eivät tarvitse.
Äiti ottaa vanhoilla päivillään suruttomasti lainaa. Tällä hetkellä lainoja on kymppitonnien edestä. Lainat tietenkin ulosmitataan tulevasta perinnöstä aikanaan. Mutta koska kiinteistöjen arvo on laskenut olemattomaksi niiden huonon kunnon vuoksi, lainat lankeavat meidän perijöiden niskaan yhdessä perintöveron kanssa.
Perinnöksi vanhemmat päättivät jättää ongelmia. Tuleva perintö tulee aiheuttamaan meille lapsille ainoastaan kuluja. Kiinteistöjä tuskin saa myytyä. Kukaan tuskin haluaa niitä ostaa. Ainoa vaihtoehto välttyä ongelmilta joita suurten ikäluokkien vanhemmat paskovat riesaksemme olisi kieltäytyä perinnöstä. Mutta siinä tapauksessa perimysjärjestys vain siirtäisi ongelman seuraavien perijöiden niskaan.
Olo on kusetettu. On mahdoton ymmärtää suurten ikäluokkien sukupolven ääretöntä itsekkyyttä, vastuuntunnottomuutta ja välinpitämättömyyttä. Suuret ikäluokat ovat läpipaska sukupolvi.
Järjettömyys ja itsekkyys ovat loppumaton luonnonvara, aivan kuten korvavaha. Luulisi, että omat lapset ovat vanhemmille tärkeitä, mutta välillä luukee väärin. Oma napa saattaa olla silti lähin.
Vaikka vanhempamme ovat nyt, niin mekin olemme tulevaisuudessa ( vuorollamme ) se läpipaska sukupolvi, sille emme voi mitään.
Perintö voi olla joskus myös rasite, valitettavasti.
Vanhemmat tuskin elävät säästääkseen lapsilleen, jälkeläisilleen rahaa. Heillä on täysi oikeus käyttää omia rahojaan miten haluavat.
Minä en IKINÄ kehtaisi toimia omien lasteni kanssa samoin kuin omat vanhempani. En pystyisi elämään itseni kanssa enkä kohtaamaan kuolemaani mielenrauhallisesti jos tiedostaisin aiheuttaneeni jälkipolville itsekkyydellåni ja välinpitämättömyydelläni ongelmia.
En kehtaisi katsoa lapsiani silmiin kuolinvuoteellani.
Vanhemmuuteen sisältyy vastuu lapsista. Oletko koskaan kuullut moisesta? Et oo tullut ajatelleeksikaan? Ja se ei ulotu vain lapsuuteen, vaan myös näihin elämän ehtoopuolen valintoihin.
Et ilmeisesti aivottomuudeltasi tajua edes mikä ero on sillä ettei jätä jälkeläisilleen omaisuutta, versus että tehtailee jälkeläisilleen ongelmia, velkoja ja talousvaikeuksia perinnöksi?
"Aonoa vaihtoehto välttyä ongelmilta joita suurten ikäluokkien vanhemmat paskovat riesaksemme olisi kieltäytyä perinnöstä. Mutta siinä tapauksessa perimysjärjestys vain siirtäisi ongelman seuraavien perijöiden niskaan"
Mikä ongelma se on? He voivat yhtälailla kieltäytyä.
Ei perinnöksi voi tehtailla velkoja. Velat maksetaan pesänselvityksessä ennen, kuin on mitään perintöä jaettavaksi. Jos pesän varallisuus ei riitä velkoihin, ei jää mitään perintöä.
Hehe..
Lapsetkin, vaikka jo aikuisia, voivat hekin olla turhan itsekkäitä.
No hyvä, kun sinä olet järkevämpi ja tiedät, miten aiot toimia.
Katkeruus ei kannata, se on väsyttävää.
Kyllä minullakin aivot on, mutta en pidä elämässäni tärkeimpänä sitä, saanko vanhempieni kuoleman jälkeen perintöä vai en.
Toki ymmärrän, ettei olisi mukavaa periä mitään velkoja, ja sitä ei suoranaisesti nykyään edes tapahdu. Velat eivät varsinaisesti periydy, siitä en tiedä miten se hoituu sitten sen perinnön takia/kautta.
Sen verran olen aivoton, etten edes tiedä etukäteen marssijärjestystä, poistuuko ensin vanhempani vai minä itse.
Ja tiedän toki vastuun lapsista, etenkin alaikäisistä. Lapsen tultua täysi-ikäiseksi vanhemmilla ei ole laillista vastuuta lapsistaan ( huomaa sana laillista ).
Itsekkyys on myös loppumatonta, kuten korvavaha.
Et sinäkään ihan kokonaan katkeruudesta vapaata vaikuta. Kaltaisenne ihmiset jotka ette osaa muuta kuin vittuilla ja ilkkua olette kaikista katkerimpia. Todistatte sitä koko ajan oksentamalla sitä omaa paskaanne viattomien sivullisten niskaan. Yleensä omien lastenne niskaan.
Alaikäiset perijät voivat kieltäytyä? 7- vuotiaalla on tarpeeksi ymmärrystä tehdäkseen sellaisen ratkaisun?
Mitä sitten tapahtuu arvottomalle kiinteistölle jota ei saada myytyä?
Moni on jo tuossa tapauksessa täysin dementikko jo muistisairaana kuten äitini.
Kuitenkin "Elatusvelvollisuus voi kuitenkin jatkua täysi-ikäisyyden saavuttamisen jälkeen koulutuskustannusten vuoksi opiskelevan henkilön kohdalla, jos elatusvelvollisuus harkitaan kohtuulliseksi. Tätä velvollisuutta kutsutaan koulutusavustukseksi."
Ulkomailla erossa voidaan katsoa kummankin vanhemman olevan velvollinen korvaamaan lapsiensa kuluja pitkälle Suomen"täysi-ikäisyyden jälkeen". Tämä ei riipu asuinmaasta.
Jos pitää vittuiluna sitä, kun mainitsin, että katkeruus ei kannata, niin kyllä täytyy olla hermot heikolla.
( Anteeksi nyt, en tuotakaan vittuiluksi tarkoittanut. )
Etkä tosin voi tuntemattomien ihmisten oksennuksista ja oksentamisista tietää yhtään mitään, ehkä meillä/heillä, ei ole edes oksettava olo.
Kenties täälläkään yhtään kommenttia olisi tarkoitettu henkilökohtaisesti juuri sinulle, niin ota ihan rauhallisesti.
Kai sekin vaikuttaa, missä kiinteistö on. Maa/tontti voi olla hyvinkin kaupaksi menevä.
No jos velkojat eivät sitä velkoja vastaan vaadi, vaan tyytyvät luottotappioihinsa, niin sittenhän se jää perittäväksi. Perilliset sitten joko ottavat vastaan arvottoman maapalan tai sitten eivät. Jos kukaan perillinen ei ota perintöä vastaan, se menee valtiolle.
Vaikutat suhteellisen tyhmältä ihmiseltä. Jopa suomalaisella mittapuulla.
Kiitos tästä.
Saan ehkä olla kiitollinen tyhmyydestäni, kun se auttaa minua ajattelemaan myös muita ihmisiä. Taidan olla tyhmän empaattinen, vaan eipä haittaa.
Kuulostaapa, että sinulla on aivan ihana äiti, noin sitä pitää elää, matkustaa, nauttia ja tehdä kaikkea, mikä on itselle hyvää. Ihmettelen kyllä suuresti miksi äiti on menossa naimisiin, avoliittossa hän saisi kyllä nuoren miehen palvelut ja hoivaamisen, eikä olisi pelkoa omaisuuden hävittämisestä.
-mutta todellakin, äidin omaisuus ja rahat saa tehdä mitä haluaa, sinulla ei ikävä kyllä ole mitään oikeutta viedä äidin omaisuutta, häpeäisit, kun edes kirjoittelet tuollaista!
Samaa mieltä, enkä kyllä ihmettele, vaikka tuo äiti haluaa naimisiinkin.
Hänen oma elämänsä siinä on kyseessä.
Voihan sitä tehdä avioehdon ja testamentti asiat hoitaa niin, ettei se uusi puoliso peri sitten kaikkea.
Ihan kauhea harppu.
Oi, olipa kaunis tarina. Tuota en nyt usko alkuunkaan, mutta jos oli totta, niin tiedoksi kaikille korppikotkille (myössinulle). Ne rahat on äiti, EI sinun.
Täysin samaa mieltä. Äidin rahat, äidin asia.
Sossut ja kommarit haluavat, että perintövero on 100%. Kummallista vaikka Ruotsissa se on 0%.
Kyllä sinun kannattaa jutella äitisi kanssa ihan rauhallisesti, että kun sinä olet hänen lapsi, niin olisi sinun ja myös äitiis etu, että äiti tekee avioehdon jos aikoo naimisiin.
Äidin uusi kumppani voi olla vaikka vain äitisi rahoken perässä ja heille voi tulla pikainen erotilanne jollooin äidin uusi kumppani haluaa puolet äitisi omaisuudesta.
Jos äiti menee paljo nuoremman kanssa naimisiin niin olisi hankalaa sinulle kun perintövero tulee rintaprilliselle ettäö siinä äidin asunnossa asuu uusi kumppani joka voi saada hallintaloikeuden äitisi asuntoon.
Voit ihan nästisi sanoa äidillesi että tolkaa vaan kavereita, ja jos met naimisiin niin tee avioehto jne
Asiaan kykenee vastaamaan faktoin ja laillisesti vain nim. Lawentelin kukka. Kaikki muu on pelkkää arvausta.
Vain idiootti tuhlaa omaisuutensa, vaikka omaisuuttaan ei tiedetäkään saatavan hautaan mukanaan.
Jos on itse omaisuutensa kerryttänyt, niin kyllä on oikeus se itse myös tuhlata, jos niin haluaa tehdä.
Ja juurikin sen takia tuhlata, koska sitä ei hautaan mukaan saa. Ja vaikka saisikin, niin ei kuitenkaan sitten enää pysty sitä tuhlaamaan.
Idiootillakin on oikeutensa.
Kun isäsi on keppikerjäläinen, niin lieneekö ositus vieläkin tekemättä avioeron jälkeen. Ennen uutta avioliittoa sinun pitäisi neuvoa isääsi teettämään osituksen, jos hän on tähän asti pitänyt omaisuutta kuten rahaa pankissa. Ehkä hän ei ole keppikerjäläinen tämän jälkeen.
Kauhea harppu.
Et voi puuttua. Äitisi elatusvelvollisuus sinua kohtaan on loppunut tasan sinä päivänä kun täytit 18v. Äitisi on itse tekemällään työllä ja omat vamhempansa perimällä ansainnut omat rahansa, sinulla tai kenelläkään ei ole mitään oikeutta niihin ennen hänen kuolemaansa ja senkin jälkeen vain lakiosaan jos äitisi on tehnyt teatamentin jonkun toisen/muiden ihmisten, järjestön tms. hyväksi. Hankalaksi ja ahneeksi ei kannata heittäytyä, siinä voi mennä lakiosakin, äidilläsi varmasti on valuuttaa teettää testamentti lakimiehillä.