Kuvitellisin ajatusta pääseekö 5.5m alumiini tai ribbi veneellä alle 5m/s tuuliolosuhteissa sulan veden aikaan HKi Tallinna jos perässä 2x 60hv 2tahti moottorit. 2 siksi että jos toine sammuu ei haittaa. En suosittele kellekään mutta kävi mielessä pääsisikö ja missä ajassa.
Moottoriveneellä hki tal
Anonyymi-ap
341197
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 4 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 34
Vanhimmat
Ööö….miksi ei pääsisi? Ja kai itse pystyt laskemaan matka-ajan???
Kyllä, vaikka vähän pienemmälläkin kuulemma on menty, jos on tuuleton päivä.
20 solmua taitaa olla normaali vauhti, eli 3h riittää matkaan.
Jo on taas avaus. Hui hai...
Mikäs sinä olet määrittelemään näitä avauksia? Voit jättää kommentoimattakin, ei niitä kukaan kaipaa.
Matkan onnistuminen ei ole pelkästään veneestä kiinni. Vähintään yhtä paljon merkitsee ajajan kokemus, sekä taidot kuljettaa venettä haastavassa ympäristössä. Merkitystä on vielä veneen kunnollakin.
Sopivalla sääikkunassa onnistuu
tumpeloltakin helpommin.
P.s. kyllä tänne saa kirjoitella vapaasti.
Hui hai!
Yks suomalainen (ainakin) ukko käy Pranglissa mökillä tollasella ribillä, 1 koneisella. Ajanee stadista. Ehkä hiukan isompi RIB.
Helposti pääsee. Hankit vain GPS-navigaattorin tai mieluummin kaksi, jos toinen hajoaa. Ajat vain navigaattorin osoittamaan reitti, niin et eksy matkalla. Sillä pärjää ihan hyvin myös sumussa. Pimeäajoon suosittelen veneeseen mahdollisimman tehokasta led-valopaneelia, että näet eteesi...
Näin opastaa henkilö, joka ei tiedä veneilystä mitään.
Niinpä, pelkällä navigaatorilla on ilo ajaa sumussa ja pimeällä ihanaa, kun on vaikka 2m aallokkoa, niin tuon kokoisella soikolla saa kyllä jännitystä elämään.
Esim jääpojut voikin olla suoraa keulan edessä, vaikka navi näyttääkin toista.
Samoin tuo led valopaneli on järkytys vastaantulijoille tai kehen se pohottaa, liekö laitonkin?
Kaikki on mahdollista, mutta kyllä navigaattoriin voi luottaa tosi paljon. Ikinä ei ole pettänyt ja olen käyttänyt sitä jo vuosia. Eikä niihin poijuihin osu, jos katsoo eteenpäin ja keskittyy ajamiseen.
Ollaan tehty useita reissuja Tallinnaan päiväseltään. Aamulla reissuun ja iltasella takas.
Kyllä taitaa mennä vituiksi matka sen gps navigaattorin avulla.
Venakot häiritsee gps singnaaleja ettei viljelijät saa lannoitteita oikeaan paikkaan.
Merikortti ja kompassi sekä kaikuluotain on hyvä olla.
Merikortilla ja kaiulla saa hyvin sijainnin kun katsoo syvyystietoja, kompassilla suunnan.
Jos veneessä on 120 hp ja se on kevyt, niin vauhti on joko 70 km/h tai sitten se riippuu kelistä.
Tunnissa pääsee tyynellä kelillä, jos ei töpeksi.
Tuo sulan veden aikaan oli varsin tarpeellinen huomio.
Muista lippu, kun ulkomaille lähdet.
Katsoin uutiskuvasta että päivän merikaapelia tutkineessa Suomen Turva-laivan tukialus ribbiveneessä oli tupla-perämoottorit, ilmeisesti yamahat. Varmaan ihan syystä. 2 pienempää moottoria on minun mielestä parempi 1 kuin iso. Justiinsa että jos se toinen sammuu tai vikaantuu pahassa paikassa.
Kaksi moottoria on hyvä, mutta niitä on usein kaksi myös siksi, ettei yhtä tarpeeksi isoa ole olemassa.
Tuo logiikka oli käytössä n. 30v sitten. Tosin nythän on paljon veneitä , joissa on 4-6 kpl perämoottoria 400-600hv/kpl.
Ja ammattikäytössä turvallisuus ja toinen syy on 2 potkuria (suurempi pinta-ala) kestää kuormaa paremmin.
Pitää olla myös omat polttoaine tankit, sillä polttoaine usein ongelmien syy
Onko se meri syvä,mistä voi mennäjos isot kalat kaataa veneen?!
Yhdessä 600 hv Mercuryssä on kaksi potkuria .
Ei tarvita GPS- signaaleja eikä turhia hienouksia, kompassi riittää mainiosti. Jos haluaa vielä helpommalla päästä, seuraa vain sopivaa laivaa, niitä lähtee parin tunnin välein...ja muuten, onnistuu vaikka moottorit olisivat nelitahtisia.
Tuohon sen verran kommenttia, että navigointi tulee hallita ilman sähköisiä laitteita- kuten jo ilmaisitkin.
Mitä tulee laivan kanssa ajamiseen, niin se on usein erittäin vaikeaa, sillä merenkäynti ei aina salli niitä nopeksia.
Aloittajan tarkoittamissa olosuhteissa ei suurta merenkäyntiä saata olla. Noissa oloissa yli on esim. seprakaupan aikaan kuljettu soutamalla ja/tai pieniä purjeita käyttäen.
Totta, että hyvin pienillä ja hitailla aluksilla on ennen liikuttu. 5 m avonainen purjejolla on ihan riittävä peli, kun säätila ja taidot ovat kunnossa.
Mitä on seprakauppa?
Tässä on monenlaista näkemystä kun lähdetään laivaa seuraamaan.
Useimmat eivät ymmärrä kuinka nopeita nuo laivat ovat.
Jos siellä on edes jonkinlaista aallokkoa - jota siellä lähes aina on, niin tavallisen kansan huviveneellä ei pysty ajamaan lähes 20 kts nopeutta ilman että joku siitä kärsii.
Kyllä pystyy ja taloudellisesti toisessa tai kolmannessa peräallon alamäessä👍
Ei mitään, ei sitä enää harjoiteta mutta netti kertoo kohtuullisen hyvin mitä se aikanaan satojen vuosien ajan oli.
Jos matkan lähdetään kohtuu kauniilla ilmalla, ei sen noin 1,5 h kestävän ylityksen aikana mitään ihmeyllätysaallokoita ehdi muodostua, eniten silmälläpidettäviä ovat laivojen peräaallot. Itse olen ajellut ikivanhalla 5,7 metrisellä Fair Ladylla juurikin noin 20 solmun keskinopeuksilla mm. Viroon ja Ruotsiin muutamat kerrat.
Seprat ovat kitukasvuisia seeproja. Voi olla myös jalkapuoli. Sen vuoksi nimikin on lyhennetty.
Miksi omalla kiululla, kun laivalla pääsee?
Kiitos nauruista,hyvä huomio
Pääsee, mutta kajakki on turvallisempi valinta.
Lounaisvirtausten aikana on hyvin tyypillistä, että Viron rannikkoa lähestyttäessä lännestä alkaa paahtaa nelimetristä maininkia. 5 m kiululla aika kauheeta. Tulee kaloille ruokaa.
Pari kesää sitten jäi Saarenmaan länsirannikolla melonta väliin, 10 m/s tuuli joka kasvatti aallot Ruotsin suunnalta, matalat rannat ja terävä kalkkikivilouhikko vaikuttivat päätökseen. Itäpuolella olikin paljon rauhallisempaa.