Maratoonarinkin harjoittelun pitäisi perustua tehoharjoituksiin eli ns. vetosuoritteisiin. Ne rasittavat hengitys- ja verenkiertoelimistöä niin, että tapahtuu kehitystä. Kuitenkaan väsyttämättä koko kroppaa niin, ettei jaksaisi tehdä uutta harjoitusta korkealla teholla. Tällaisen harjoittelun jälkeen elimistölle jää enemmän vauhtivaraa maratonilla, vaikka juoksisikin omaa ennätysvauhtia.
Tasavauhtisia kilometrejä nielemällä elimistö vain toteaa, että suorituskyky on riittävällä tasolla eikä muutoksia tapahdu. Moni vain yrittää tässä tilanteessa lisätä kilometrejä ja uskoo ihmeen tapahtuvan maratonilla, kun takana on paljon jumaloituja kilometrejä.
Tasavauhtisia kilometrejä nielemällä elimistö vain toteaa, että suorituskyky on riittävällä tasolla eikä muutoksia tapahdu. Moni vain yrittää tässä tilanteessa lisätä kilometrejä ja uskoo ihmeen tapahtuvan maratonilla, kun takana on paljon jumaloituja kilometrejä.
Vastaukset 25
Vanhimmat
Miulla niin paska kunto että perushölkkä pienellä määrällä kehittää
jos maratonvauhti on maksimivauhti, niin se ei ole maratonvauhti. Maratonilla vauhdin ei pitäisi olla ongelma, vaan sen ylläpidon. Tadaa.
Maratoonari saa rasitettua verenkiertoelimistöään spesifisti pitkillä lenkeillä. Enkä tarkoita nyt mitään kähöä, vaan sopivan rankoilla. Jos vaan kähöilet, et kehity.
Moni pelkää vetoharjoituksia ja psykologia tekee sen, että he mielellään uskovat pitkien rauhallisten lenkkien nimeen.
Vetoharjoitus ei tunnu pahalta, kun kunto on hyvä.
Itse teen molempia eli vetoja ja pitkiä.
Kokeilepa pk-intervallia. Maraton kähöillen 5h. Peruskestävyys kehittyy, ei tule hyytymää.
Minä olen niellyt kilometrejä ajatellen sen parantavan hölkän kulkua ja madaltavan sykkeitä. Ei parantanut. Pieni sydän ja korkeat sykkeet ovat ilmeisesti synnynnäinen ominaisuus, jota ei voi harjoittelulla parantaa. Mitokondriot ovat jo mintissä.
Annas kun arvaan. Sun tulokset on sanalla sanoen huonot ja imet röökiä ja suklaata kuin viimeistä päivää. Etureppu heiluen vingut sitten pienestä sydämestä kun olet laiska nahjus.
Juoksu kulkee kun yrittää kovempaa. Pitää haluta enemmän.
No fakta on kumminkin se että kaikista ei tule kummoisiakaan kestävyysjuoksijoita vaikka mitä tekisi,perimä määrää sen ei sille mitään voi.
Ei tule neljän tunnin maratoonarista sub 2.30 mänijää vaikka söisi ituja.
Esim Baltsu hyvä esimerkki.
never easy ei toimi.
Batistinilla meni kuppi nurin ja treenasi tyhmästi.
Tällä viikolla vedin yhden levyn suklaatia ja nolla tupakkiaskia.
Tupakista tulee keuhkosyöpä. Sitten et paljon juoksentele.
Nyt on tupakit tauolla. Teen jeesuksen ryhtiliikkeen.
Haluatko olla hidas hölkkääjä vai nopea juoksija? Valinta on sinun.
Ei pidä ahnehtia. Kerran viikossa pitkä vk1 kehittää maratoonarin kuntoa parhaiten.
Enpä nyt tiedä. Ei maratoonariksi kovilla intervalleilla tulla. Mutta ehkäpä pitkä sarja rauhallisempia vetoja?
Juu. Maratoonarin vetoharjoitteet ovat maratonvauhtia hitaampia. Eli ei mitään hampaat irvessä vetoa.
Nopealla juoksulla on tarkoitus tuoda helppoutta ja taloudellisuutta maratoonarille.
Kunto on kondista. Kevyitä peruslenkkejä ja viikonlopun pitkä vk1-intervalli.
Miula kovat intervallit ei kehitä. Ei pidä ahnehtia.
Minä olin parhaassa kunnossani juostessani joka viikko pari pitkistä. Siinä kaikki. Tyhjät 7km nylkyt eivät kehitä.
Voit juosta päivässä 3x7km jos et jaksa pitkistä. Sitten pari päivää huilia ja kunto nousee levossa.