𝐊𝐚𝐢𝐤𝐤𝐢 𝐬𝐚𝐦𝐚𝐚𝐧 𝐚𝐢𝐤𝐚𝐚𝐧
Maallistuneet tutkijat hämmästelevät sivilisaatioiden – ja kielten – äkillistä ja samanaikaista ilmaantumista kaikkialle maailmaan. Mutta jos he ottaisivat laput silmiltään …
Saksalaiset arkeologit, jotka työskentelivät Perun pohjoisosassa rannikon lähistöllä noin 320 km Limasta luoteeseen, ovat löytäneet Etelä-Amerikan vanhimman tunnetun muinaisen kaupunkikeskuksen.
Radiohiiliajoituksella on hyvin tunnetut rajoituksensa, varsinkin, kun otetaan huomioon, että vedenpaisumuksessa hautautui suuria määriä biosfäärin hiiltä. Mutta vaikka otettaisiin huomioon järjestelmällinen kallistuminen ”vanhempien” ikien suuntaan, on merkittävää, että [kaupungin] keskusaukion iäksi saatiin 5 000 – 5 500 vuotta – suurin piirtein sama ikä kuin vastaavilla muinaisista sivilisaatioista viestivillä löydöillä Lähi-idässä ja eteläisessä Aasiassa.
Eräässä löytöä käsittelevässä artikkelissa lainataan merkittävää perulaista arkeologia, Ruth Shadya, joka toteaa löydön ”herättävän kysymyksiä siitä, mikä sai aikaan ’sivilisaatioiden muodostumisen kaikkialla maapallolla suunnilleen samaan aikaan’”.
Tämä ei tietenkään ole mysteeri Raamattuun uskovalle, joka 1. Mooseksen kirjasta tietää, kuinka vedenpaisumuksen jälkeinen Baabelin sivilisaatio levittäytyi kaikkialle maailmaan hyvin lyhyessä ajassa.
Monet hajaantuneista ryhmistä varmasti veivät mukanaan kaupunkirakentamisen ”tietotaitoa” saaden siten aikaan sivilisaatioiden ilmaantumisen ”yhtäkkiä” eri puolilla maailmaa. Ne, jotka eivät, joutuivat ”aloittamaan alusta” luolissa ja tilapäisissä asumuksissa muodostaen siten nopeasti hyvin erilaisia yhteisöjä myöhempien tutkijoiden sovitettavaksi evoluutionäkemyksiin.
Maallistuneet tutkijat hämmästelevät sivilisaatioiden – ja kielten – äkillistä ja samanaikaista ilmaantumista kaikkialle maailmaan. Mutta jos he ottaisivat laput silmiltään …
Saksalaiset arkeologit, jotka työskentelivät Perun pohjoisosassa rannikon lähistöllä noin 320 km Limasta luoteeseen, ovat löytäneet Etelä-Amerikan vanhimman tunnetun muinaisen kaupunkikeskuksen.
Radiohiiliajoituksella on hyvin tunnetut rajoituksensa, varsinkin, kun otetaan huomioon, että vedenpaisumuksessa hautautui suuria määriä biosfäärin hiiltä. Mutta vaikka otettaisiin huomioon järjestelmällinen kallistuminen ”vanhempien” ikien suuntaan, on merkittävää, että [kaupungin] keskusaukion iäksi saatiin 5 000 – 5 500 vuotta – suurin piirtein sama ikä kuin vastaavilla muinaisista sivilisaatioista viestivillä löydöillä Lähi-idässä ja eteläisessä Aasiassa.
Eräässä löytöä käsittelevässä artikkelissa lainataan merkittävää perulaista arkeologia, Ruth Shadya, joka toteaa löydön ”herättävän kysymyksiä siitä, mikä sai aikaan ’sivilisaatioiden muodostumisen kaikkialla maapallolla suunnilleen samaan aikaan’”.
Tämä ei tietenkään ole mysteeri Raamattuun uskovalle, joka 1. Mooseksen kirjasta tietää, kuinka vedenpaisumuksen jälkeinen Baabelin sivilisaatio levittäytyi kaikkialle maailmaan hyvin lyhyessä ajassa.
Monet hajaantuneista ryhmistä varmasti veivät mukanaan kaupunkirakentamisen ”tietotaitoa” saaden siten aikaan sivilisaatioiden ilmaantumisen ”yhtäkkiä” eri puolilla maailmaa. Ne, jotka eivät, joutuivat ”aloittamaan alusta” luolissa ja tilapäisissä asumuksissa muodostaen siten nopeasti hyvin erilaisia yhteisöjä myöhempien tutkijoiden sovitettavaksi evoluutionäkemyksiin.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Shady, joka ei ollut mukana keskusaukiota löydettäessä, oli aikaisemmin osoittanut, että ”Amerikoissa kukoisti monimutkainen kaupunkikeskus samaan aikaan kuin muinaisessa Mesopotamiassa ja Egyptissä – 1 500 vuotta aikaisemmin kuin aikaisemmin oli uskottu”. Tämä perulainen löydös, jonka selvästi täytyi olla monimuotoisen ja vakiintuneen sivilisaation rakentama, on ajoitettu jopa muutamaa vuosisataa varhaisemmaksi, mikä vahvistaa Shadyn päätelmät.
Hän totesi löydön osoittavan, että ”Uuden maailman ihmisillä oli sama kyky luoda sivilisaatiota kuin Vanhan maailman asukkailla”.
Todellakin. 1. Mooseksen kirja kertoo myös, että tähän ”sivilisaatioiden esiin puhkeamiseen” johtaneeseen kansojen hajaantumiseen liittyi eri kieliperheiden äkillinen ilmaantuminen. Tämä johti sitten monimuotoisuuteen kussakin kieliryhmässä, mukaan lukien monien uusien (mutta toistensa sukuisten) kielten syntymiseen eristäytyneiden ryhmien sisällä. Mikään kieli ei näytä olevan sukua muiden kieliperheiden kielille, koska kantakielet (esimerkiksi indoeuroppalainen) syntyivät äkisti ja yliluonnollisesti.
Ei siis olekaan yllättävää lukea seuraavaa kommenttia erään evoluutioon uskovan hiljattain kirjoittamasta kielten alkuperää käsittelevästä teoksesta: ”Yksi esihistorian suurimmista arvoituksista on, kuinka kaukana ja erillään toisistaan asuvat ihmiset yhtäkkiä ja spontaanisti kehittivät kielellisen kyvyn karkeasti ottaen samaan aikaan. Aivan kuin ihmiset olisivat kuljettaneet mukanaan perinnöllistä herätyskelloa, joka alkoi äkkiä soida kaikkialla maailmassa ja sai kaukana toisistaan, jokaisella mantereella, hajallaan olevat ryhmät luomaan kielet.”
Jos evolutionistiset ennakkokäsitykset riisutaan, tällaiset toteamukset ovat järkeviä 1. Mooseksen kirjan - todellisen maailmanhistorian - valossa.