Erosin vuosi sitten ja tapasin melko heti uuden miehen, jonka kanssa olemme olleet nyt vuoden yhdessä. Tykätään tosi paljon toisistamme ja meillä on oikein helppoa ja mukavaa yhdessä.
Meillä on molemmilla kaksi päiväkoti/alakouluikäistä lasta ja asumme edelleen omissa kodeissamme. Näemme aina kun lapset ovat toisilla vanhemmillaan ja lisäksi mies on välillä luonani kun minun lapset ovat kotona, sillä lapset ovat minulla useammin.
Olemme puhuneet, että haluaisimme joskus asua yhdessä, mutta asia on jotenkin vaikea, eikä olla tarkkaan keskusteltu että milloin. Minua kuitenkin on alkanut häiritä se, että tuntuu että mies haluaa olla minun kanssa mutta ei samalla tavoin perhe elämää kuin mitä itse. Meillä on esim. aina samoina viikonloppuina lapset ja välillä näemme, esim käymme yhdessä leikkipuistossa, mutta kuitenkin hoidamme omat perheemme omissa kodeissamme. Mikä on tavallaan loogista. Mutta pelkkään että jotenkin jäämme etäiseksi toistemme lapsille ja suhdetta on vaikea muuttaa myöhemmin.
Mies ei myöskään osallistu mitenkään lasteni hoitoon vaikka hän on luonani silloin kun hänen omat lapset ovat toisella vanhemmallaan. Joskus alussa sanoin, että hoidan kyllä itse. Mutta nyt asia vaivaa minua. Laitan lapsille iltapalaa, teen iltatoimia ja mies on sen aikaa itsekseen. Hän kyllä muuten esim. lämmittää takkaa ja auttaa aina jos pyydän.
Minulle tullut sellainen olo, että mies haluaa vain minut, ei lapsiani. Hän puhui esim. kesästä että aikoo viettää lastensa kanssa paljon aikaa mökillään. Hän on myös puhunut että me olisimme siellä, mutta ei kertaakaan että myös minun lapset voisi joskus tulla sinne. Lisäksi hän kannustaa minua usein vaatimaan eksältäni, että hänen pitää hoitaa lapsia yhtä paljon. Tavallaan hän varmaan ajattelee minun parastani, että jaksan. Mutta tilanne on hankala, eksäni on vuorotyössä ja siksi lapset ovat minulla kaikki arkiyöt. Eksäni hakee joka toinen viikko heidät päiväkodista luokseen, mutta yöksi he tulevat minulla. Tavallaan pidän siitä, että näen lapsiani kuitenkin paljon.
Mitä pitäisi tehdä? Mies on kaikin puolin ihana ja huomaavainen. Hän on tosi hyvä isä omille lapsilleen, mutta jotenkin tuntuu myös olevan että hän ei ole kovin avoin ottamaan muita lapsia lähelleen ja pitämään heitä tärkeinä.
Meillä on molemmilla kaksi päiväkoti/alakouluikäistä lasta ja asumme edelleen omissa kodeissamme. Näemme aina kun lapset ovat toisilla vanhemmillaan ja lisäksi mies on välillä luonani kun minun lapset ovat kotona, sillä lapset ovat minulla useammin.
Olemme puhuneet, että haluaisimme joskus asua yhdessä, mutta asia on jotenkin vaikea, eikä olla tarkkaan keskusteltu että milloin. Minua kuitenkin on alkanut häiritä se, että tuntuu että mies haluaa olla minun kanssa mutta ei samalla tavoin perhe elämää kuin mitä itse. Meillä on esim. aina samoina viikonloppuina lapset ja välillä näemme, esim käymme yhdessä leikkipuistossa, mutta kuitenkin hoidamme omat perheemme omissa kodeissamme. Mikä on tavallaan loogista. Mutta pelkkään että jotenkin jäämme etäiseksi toistemme lapsille ja suhdetta on vaikea muuttaa myöhemmin.
Mies ei myöskään osallistu mitenkään lasteni hoitoon vaikka hän on luonani silloin kun hänen omat lapset ovat toisella vanhemmallaan. Joskus alussa sanoin, että hoidan kyllä itse. Mutta nyt asia vaivaa minua. Laitan lapsille iltapalaa, teen iltatoimia ja mies on sen aikaa itsekseen. Hän kyllä muuten esim. lämmittää takkaa ja auttaa aina jos pyydän.
Minulle tullut sellainen olo, että mies haluaa vain minut, ei lapsiani. Hän puhui esim. kesästä että aikoo viettää lastensa kanssa paljon aikaa mökillään. Hän on myös puhunut että me olisimme siellä, mutta ei kertaakaan että myös minun lapset voisi joskus tulla sinne. Lisäksi hän kannustaa minua usein vaatimaan eksältäni, että hänen pitää hoitaa lapsia yhtä paljon. Tavallaan hän varmaan ajattelee minun parastani, että jaksan. Mutta tilanne on hankala, eksäni on vuorotyössä ja siksi lapset ovat minulla kaikki arkiyöt. Eksäni hakee joka toinen viikko heidät päiväkodista luokseen, mutta yöksi he tulevat minulla. Tavallaan pidän siitä, että näen lapsiani kuitenkin paljon.
Mitä pitäisi tehdä? Mies on kaikin puolin ihana ja huomaavainen. Hän on tosi hyvä isä omille lapsilleen, mutta jotenkin tuntuu myös olevan että hän ei ole kovin avoin ottamaan muita lapsia lähelleen ja pitämään heitä tärkeinä.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Pidä kiinni hänestä