"Leski ei kuitenkaan saa ilman erityistä syytä myydä, muuten luovuttaa eteenpäin tai hävittää kyseistä omaisuutta taikka pantata sitä omasta velastaan. Leskellä ei myöskään ole oikeutta testamentata omaisuutta, johon hänen hallintaoikeutensa kohdistuu."
Leskellä on siis hallintaoikeus niin tästä kysyisin ,että mikä voisi olla tämä erityinen syy että leski saisi esim myydä kiinteistön
Leskellä on siis hallintaoikeus niin tästä kysyisin ,että mikä voisi olla tämä erityinen syy että leski saisi esim myydä kiinteistön
Vastaukset 40
Vanhimmat
Hallintaoikeudella ei saa myydä mitään, eikä lahjoittaa. Omistajataho voi tehdä kumpaa vain.
Höpö höpö, omistaja jolla ei ole hallintaoikeutta, ei myy tai lahjoita yhtään mitään.
Ihan hyvin voi myydä tai lahjoittaa.
No ei, ilman hallintaoikeutetun suostumusta. Mutta kiinteistöjä ei siirretä omistajiltaan pois siten että leski myy, hallintaoikeudella. Hallintaoikeus on oikeus käyttää,omaisuutta, ja saada sen tuotto. Käytännössä siinä lesken oikeudet, mutta velvollisuuksiin kuuluu taas maksaa käyttökulut tästä omasta käytöstään.
"Hallintaoikeudella ei saa myydä mitään, eikä lahjoittaa. Omistajataho voi tehdä kumpaa vain."
Kyse oli vain tuon asian kommentoinnista, jossa oli vedetty iso osa mahdollisia mutkia suoriksi. Tämä ei ollut vastaus lesken asioihin.
Ja tuo edellinen kommentti on fakta. Ostajallakin on vastuu selvittää, mikä taho todellisuudessa on myymässä esim metsäpalstaa, kiinteistöä. Leski yksinään voi myydä sitä minkä omistaa yksin. Ei sellaista minkä omistaa osaksikin joku muu taho, esim perilliset.
Osituksen jälkeen leski voi myydä sitä minkä on itselleen osituksrssa saanut.
Erityinen syy hallintaoikeuden alaisen omaisuuden myyntiin voi olla omaisuuden uudistamisen tarve. Esim. vanhojen huonekalujen tilalle ostetaan uutta, jolloin vanhoja voi myydä.
Kiinteistön myyntiin ei voine olla tällaista syytä.
Toki, käyttötavara joka on kuluvaa ja vanhenevaa, on vaihdettavissa vastaavaan, mutta niidenkin kohdalla omistusoikeus pysyy sillä taholla, jolla alkuperäistenkin. Eli leski saa halutessaan uusia vaikka kalusteita, mutta kuolinpesän omaa ne uudetkin ovat, ennen ositusta.
Mitään kiinteistöä jota leski ei yksin omista, ei hän yksin voi myydä. Kuolinpesä voi myydä yhdessä, eli kauppakirjaan tarvitaan osakkaiden nimet, tai leskelle osakkailta valtuutus myyntiin. Kauppahinta ei ole silloin yksin lesken omaa.
Miten kauppahinta sitten jaetaan? Puolet leskelle ja puolet muille osakkaille?
Lähtökohtaisesti omistaja saa varat, josta vähennetään hallintaoikeuden käypä arvo, joka kuuluu leskelle. Leski voi myös vaatia tai sopia myös muun itselleen sopivan hinnan.
Hallintaoikeuden käypä arvo??? Mikä se on?
Mitä itse arvelet?
En osaa arvioida mitään. Miksi sillä pitäisi oll jokin käypä arvo ?
Siis en osaa arvella mitään.
Elikkäs jos et halua selittää niin anna olla!
Osaatko lukea ja kirjoittaa? Silloin asiat sujuu helpommin.
Kannattaa kysyä sukulaisilta tai ystäviltä, siellä joku ehkä osaa.
Käykö sinulle muu sopiva hinta?
Osalle ihmisistä pitää paloitella ruoka ja syöttää lusikalla suuhun saakka. Muuten ei ruokailu suju.
Hallintaoikeudella on arvo. Sitä suurempi, mitä suurempi on lesken odotettavissa oleva hallinta- aika. Leski toki voi luopua vastikkeetta hallintaoikeudestaan, mutta silloin verottaja katsoo sen lahjaksi, ja lahjaverottaa perillisiä, koska lesken hallintaoikeus on alentanut perintöveroa.
Jos kiinteistö myydään,hallintaoikeus sitoo uutta omistajaa, ellei leski luovu siitä vastiketta vastaan tai ilmaiseksi. Lesken ei ole pakko luopua siitä ensinkään, ellei halua.
Kiitos kaikille vastanneille. Myös vttuilijoille. Mukavaa kesä odotusta!
Kysyin että mikä voisi olla tämä erityinen syy että leski saisi esim myydä kiinteistön.
Vastaus: ei mikään, koska se olisi laIn vastaista. Kiinteää omaisuutta ei hallintaoikeuden saanut voi koskaan luovuttaa millään syyllä. Sellaiseen toimeen ei edes tuomioistuin voi antaa lupaa hallintaoikeuden haltijalle.
Ks. perintökaari 12 luku 4 §
"Käyttöoikeuden alaista omaisuutta sen haltija saa luovuttaa tai pantata vain omistajan luvalla. Sellaisetta luvattakin on haltijalla oikeus luovuttaa IRTAINTA tavaraa, milloin luovutus johtuu käyttöoikeuden alaisen omaisuuden tarpeellisesta uudistamisesta tahi kun omaisuus kuuluu teolliseen, kaupalliseen tai muunlaiseen yritykseen ja luovutus sisältyy yrityksen säännölliseen tavaranvaihtoon taikka kun luovutus muutoin on järkiperäisen taloudenhoidon vaatimusten mukainen. Muissa tapauksissa voi oikeus hakemuksesta erityisten syiden nojalla antaa luvan irtaimen omaisuuden luovuttamiseen tai panttaamiseen, ei kuitenkaan milloin esineellä on omistajalle erityistä arvoa."
"Hallintaoikeudella ei saa myydä mitään, eikä lahjoittaa. Omistajataho voi tehdä kumpaa vain."
Onko tällä tavoin? Ei ole kaikissa tapauksissa.
Selvää on, että vaikkapa lakiosa on suoritettava rasituksista vapaana. Omistaja, jolla ei ole hallintaoikeutta, ei voi oikopäätä vapaasti myydä tai lahjoittaa omistuksiaan. Käyttöoikeuden rasittamalle omaisuudelle saattaa olla vaikeaa löytää ostajia, ja käyttöoikeus myös laskee omaisuuden tosiasiallista myyntiarvoa.
Oletuksena omistaja myös hallitsee, eli irtaimen omaisuuden osalta omistajana pidetään henkilöä, joka hallitsee esinettä, jolla esine on hallussaan. Asunnon, mökin, kiinteistön, maa-alueen jne. osalta tilanne on erilainen, sillä niitä voi rasittaa mitä erilaisimmat rasitteet kuten velka, takausvelka, syytinki tai vuokra-, käyttö- tahi hallintaoikeus.
Lahja on yleensä kokonaan vastikkeeton eli luovutus on saajalleen ilmainen. Lahjan saaja omistaa saamansa lahjan.
Voiko omistaja siis lahjoittaa (vrt. myös ennakkoperintö) omaisuutta, joihin kohdistuu mahdolliset ek. rasitteet...?! Lahjaahan ei ole pakko ottaa vastaan ja joissakin tapauksissa lahjoituksiin voi liittyä tiettyjä hallintaoikeuteen liittyviä ehtoja. Kun saat lahjan, johon on pidätetty hallintaoikeus, et voi myydä lahjaa eteenpäin ilman hallintaoikeuden haltijan suostumusta. Lahja voi olla irtainta tai kiinteää.
Vaikka lahjan saaja omistaa saamansa lahjan, ja lahjaan kohdistuu rasite, omistaja ei voi luovuttaa omaisuuttaan eteenpäin ilman hallintaoikeuden haltijan lupaa.
"Vaikka lahjan saaja omistaa saamansa lahjan, ja lahjaan kohdistuu rasite, omistaja ei voi luovuttaa omaisuuttaan eteenpäin ilman hallintaoikeuden haltijan lupaa."
Kyllä lahjansaaja voi myydä, lahjoittaa ja muutoinkin luovuttaa sellaista omaisuutta, jonka on saanut lahjaksi. Ainoastaan, jos lahjan ehdoissa on rajoitettu oikeutta luovuttaa se eteenpäin, tällainen rajoitus on voimassa. Kiinteistöjen osalta tällainen ehto ei nauti sivullissuojaa, mutta tästä ei tässä yhteydessä ole aihetta lausua enempää.
On tärkeä huomata, että laissa säädetty hallintaoikeuden syntyminen on eri asia kuin lahjakirjassa sen ehtona oleva hallintaoikeuden pidättäminen. Esim. lesken hallintaoikeuteen sovelletaan PK 12 luvun mukaisia rajoituksia. Ne eivät koske lahjoituksia, joita henkilö tekee eläessään omaisuuttaa koskien.
Vaikka lahjan saaja omistaa saamansa lahjan, ja lahjaan kohdistuu rasite, omistaja ei voi luovuttaa omaisuuttaan eteenpäin ilman hallintaoikeuden haltijan lupaa.
Kirjataut tai kirjaamattomat rasitteet voivat velka, takausvelka, syytinki tai vuokra-, käyttö- tahi hallintaoikeus jne. Nyt kyseessä on hallintaoikeus. Jos omaisuutta rasittaa toisen hallintaoikeus, ei ole lainkaan itsestään selvää, että omaisuus on vapaasti luovutettavissa.
Myös kiinteistön voi lahjoittaa, jolloin siihen kohdistuu kaikki maakaaren säännökset. Rasitteet ovat yleensä kirjattuja rasitteita ja erityisiä oikeuksia. Ei siis puhettakaan, että kiinteistö olisi vapaasti luovutettavissa.
Mitä sekoilet?
Lahjansaaja voi luovuttaa saamansa lahjan kohteen, vaikka siihen olisi voimassa käyttöoikeus. Käyttäoikeus toki jää voimaan ostajan rasitteeksi, eikä ostaja saa siihen hallintaa käyttöoikeuden sitä rajoittaessa. Sama koskee muitakin vastaavia oikeuksia, joita lahjoitettuun omaisuuteen voi kohdistua.
Täysin eri asia ovat lakiin perustuvat tai testamentin nojalla saadut käyttöoikeudet, joita koskee niitä koskeva sääntely [tässä PK 12 luku]. Niiden osalta omistaja ei voi luovuttaa eikä edes pantata omaisuutta, johon kohdistuu po. käyttöoikeus.
Korjaus: Niiden osalta omistaja ei voi luovuttaa eikä edes pantata omaisuutta, johon kohdistuu po. käyttöoikeus.
Piti olla: Niiden osalta omistaja ei voi ilman haltijan suostumusta luovuttaa eikä edes pantata omaisuutta, johon kohdistuu po. käyttöoikeus.
"Mitä sekoilet?"
No jos luet faktan sekoiluksi, se on sinun ongelmasi.
"Lahjansaaja voi luovuttaa saamansa lahjan kohteen, vaikka siihen olisi voimassa käyttöoikeus. Käyttäoikeus toki jää voimaan ostajan rasitteeksi, eikä ostaja saa siihen hallintaa käyttöoikeuden sitä rajoittaessa."
Tuo ei pidä paikkaansa rasitteeksi lukemisesta huolimatta. Kun saat lahjan, johon on pidätetty hallintaoikeus, et voi myydä lahjaa eteenpäin ilman hallintaoikeuden haltijan suostumusta. Lahja voi olla irtainta tai kiinteää.
Tuo korjaus meni ihan oikein, jonka jo aikaisemmin siis olin kertonut.
Miksi edellen kerrot väärää tietoa? Oletko noin tietämätön?
Lahnjan saanut voi nimenomaan luovuttaa saamansa toiselle. Käyttöoikeus (pois lukien edellä kommentissani kertoma) ei rajoita omistaja oikeutta määrätä omaisuudesta. Omaisuuden mahdollinen haltija ei voi millään tavalla määrätä omistajan oikeudesta.
Omistusoikeus on teoriassa rajoittamatonta oikeutta, jota omistaja itse määrää, eli omistaja voi rajoittaa sitä haluamallaan tavalla. Käyttöoikeuden haltija sen sijaan on vain rajoitetun oikeuden haltija, jolla ei ole muita oikeuksia kuin se, mikä hänelle on annettu [tai jos aikaisempi omistaja on pidättänyt hallintaoikeuden itselleen, niin hänen oikeutensa rajoittuu siihen, mitä hän on pidättänyt itselleen].
Jos siis lahjoitat kesämökin jollekulle ja pidätät [vain] käyttöoikeuden siihen. Lahjansaaja voi myydä mökin kenelle haluaa. Ostaja ei toki saa mökkiä hallintaansa, koska hallintaoikeuden haltija pitää sitä hallinnassaan kaupan jälkeenkin. Jollei lahjanantaja halua, että mökki myydään hallintaoikeutensa aikana, hänen pitää pidättää myös oikeus mökin luovuttamiseen edelleen. Jos näin on tehty, lahjansaaja tarvitsee luvan mökin luovuttamiseen lahjan ehtojen mukaisesti.
Kun saat lahjan, johon on pidätetty hallintaoikeus, et voi myydä lahjaa eteenpäin ilman hallintaoikeuden haltijan suostumusta. Lahja voi olla irtainta tai kiinteää.
Näin asiaa on tulkittava.
Väärin tulkittu. Lahjansaaja voi tehdä omaisuudelle, mitä haluaa, ellei lahjanantaja ole sitä oikeutta pidättänyt itselleen.
Eli omistaja ei voi tehdä omistamallaan mitä haluaa. Täysin totta. Kiitos.
"Hallintaoikeudella ei saa myydä mitään, eikä lahjoittaa. Omistajataho voi tehdä kumpaa vain."
Onko tuo lainaus siis täsmälleen oikein sanottu?
On väärin sanottu.
Jos kysymyksessä on lahjaksi annettu omaisuus, omistajalla on oikeus disponoida omaisuudestaan. Sama koskee toki myös muuta luovuttamista elävien kesken, eli kauppaa tai vaihtoa, mutta harvemmin niissä on hallintaoikeutta myyjä pidättänyt itselleen. Edellä mainituissa tilanteissa omistaja voi luovuttaa hallintaoikeuden alaisen omaisuuden edelleen haltijaa kuulematta.
Hallintaoikeuden haltija ei yleensä voi luovuttaa omaisuutta, mutta lesken jakamattomuussuoja on poikkeus, ja sama koskee testamentilla määrättyä hallintaoikeutta:
lesken hallintaoikeuden alaista IRTAINTA omaisuutta leski saa luovuttaa laissa säädetyissä tilanteissa (ks. PK 12:4).
Eli on väärin sanottu.
"Hallintaoikeudella ei saa myydä mitään, eikä lahjoittaa. Omistajataho voi tehdä kumpaa vain."
Tuo on siis väärin sanottu.