Hei
Olenko käsittänyt oikein että monet muutkin kuin Terhi käyttää uretaania ”välipohjassa” ?
Jos uretaanit kastuu niin miten se saadaan kuivatettua tarpeeksi hyvin?
Olenko käsittänyt oikein että monet muutkin kuin Terhi käyttää uretaania ”välipohjassa” ?
Jos uretaanit kastuu niin miten se saadaan kuivatettua tarpeeksi hyvin?
Vastaukset 155
Vanhimmat
Täältä löytyy useita keskusteluita kastuneista uretaani veneistä.
Olen moniin niistä aina vastannut johdonmukaisesti.
Kastuneista uretaanilla täytetyistä säilöistä vesi ei tule koskaan ulos eikä ne uretaanit kuiva, vaikka sen säiliön avaisi ja kääntäisi veneen nurin vuosikymmeneksi.
Ainoa keino korjata tuollainen vene on avata säiliö/kotelo ja veistää ne uretaanit sieltä pois.
Sen jälkeen on kaksi vaihtoehtoa. 1. Laminoida kotelo umpeen ja täyttää se säiliö/kotelo uuden aikaisella vaahdolla.
Sitä uretaani vaahtoa on käytetty siksi, että sillä on jäykistetty runkoa ja siten on voitu tehdä veneen sisus ohuemmasta laminaatista.
2. vaihtoehto on laminoida säiliö umpeen ja lisätä niihin kansiin lasikuitumattoa, jotta niihin saadaan lisää jäykkyyttä. Sitten jokaiseen säiliöön tehdään veden poistoa varten irrotettava tulppa.
Olen itse käynyt tuon kaiken lävitse ja tehnyt testausta sen 70- 80 luvun uretaanin kuivattamisesta.
Vesi ei todellakaan tule sieltä ulos, jos se on sinne sisään imeytynyt.
Suomeksi sanottuna ryssitty,eli tehty perseestä koko vane.
Jos ei vesi tule pois niin antaa olla. Ei taida niin paljon olla että haittaa edes jäätyessään. Eli älä tee mitään.
Jos sitä vettä sinne on mennyt niin meneehän sitä lisääkin. Kohta Taitaa olla niin paljon että haittaa myös jäätyessään. No terhithän vissiin säilytetään lämpimässä niin ei jäädy eikä homehdu ja elektroniikka pysyy kunnossa.
Ottaa Terhistä sen pohjapropun holkin pois niin liiat vedet valuu pois, ja tiivistää sen ja muut läpiviennit tehdasta paremmin niin eihän sinne vettä mene ellei venettään riko.
Kuulostaa laadukkaalta veneeltä!
Mites se kannen ja rungon sauma?
Ei siitä roiske- tai sadevettä sisälle mene, ellet väkisin upota venettä, koska vesi ei jää siihen seisomaan. Pohjatulpan kohdalla on jatkuva vedenpaine jos vene on vesillä ja/tai täyttyy vedellä.
Useimmissa veneissä vuotaa kansiläpiviennit, kaidetolppakiinnitykset jne enemmän tai vähemmän, kun veneellä on ajettu muutama vuosi kelissä.
Eipä se pelti tai lujmuoviveneessä mitään haittaa. Sieltähän sen voi pilssistä pumpata pois tai laskee pohjapropusta ulos.
Terhissä se on vähä hankalampaa.
Se riippuu täysin lujitemuoviveneen rakenteista paljonko siitä on haittaa.
Se pitää tietenkin ostaessa katsoa että vesi pääsee palkkien välistä vapaasti valumaan johonkin mistä sen saa pois. Ja varmistaa ettei turkin alle ole sotkettu uretaania! Mikä veneen pohjassa ollessaan on hydrodynamikan lakien perusteella ihan väärässä paikassa!
Miten pääset kuorirakenteen väliin katsomaan? Pitää myös tarkistaa, ettei knaappien kiinnityskohtaa ole sisäpuolelta vahvistettu vanerilla.
Hyvä se jotenkin on selvittää. Jos ei tiedä niin kannattaako ostaa?
Tämä selvityshän ei terhiä koske! Se rakenne kyllä tiedetään.
Terhin rakenne nimenomaan tiedetään, ja siksi ne läpiviennit kannattaa ennakoiden tiivistää. Muut kaksikuorirakenteiset on enemmän tai vähemmän kysymysmerkkejä, ja siksi niidenkin läpiviennit kannattaa käydä säännöllisesti läpi. Esim. omasta vm 2015 lasikuituveneestä olen jo kahteen kertaan tiivistänyt kaidekiinnityksiä jne, koska vuotoja on ilmennyt, ja tulee väkisinkin jatkossakin ilmenemään koska runko elää aallokossa ja suolavesi sekä aurinko heikentää tiivistemassoja. Vaikea kaksikuorirakenteessa tietää mikä liitos vuotaa, niin samalla vaivalla tiivistää kaikki mahdolliset.
Et taida tietää mitään uretaania sisältävän veneen sielun elämästä.
Kyllä se vesi haittaa kun pieni vene painaa satoja kiloja niiden läpimärkien urettaniensa kanssa.
Tuossa yläpuolella on hyvä selvitys mitä se vanhan aikainen uretaani voi veneelle tehdä.
Nämä lähes kaikki uudet postaukset ovat pelkkää ajan tappo lätinää.
No miten sait sen vuoroveden pois sieltä rungosta? Miten olisit saanut jos olisi ollut terhi?
Ei Suomen vesialueilla ole metkittävää vuorovettä.
Ehehheh
Ne on ne 80-luvun veneet romuja joka tapauksessa, eikä umpisoluinen uretaani kovinkaan herkästi vety. Kaiken maailman tee-se-itse miehet ruuttailevat spraypullosta avosolukkoista uretaania veneisiinsä ja pilaavat ne.
Terhistä lähti pohjapropun holkki pyörimään propun mukana mutta vene sai olla poijussa loppukesän. Syksyllä proppu holkkeineen pois ja rungosta valui hieman vettä kun venettä kääntelin eri asentoihin. Vene vietti talven lämpimässä autotallissa ja keväällä uretaani oli kuiva. Monta vuotta myöhemmin otin moottorin kiinnityspultin irti ja takaa paljastui märkä vaneri. Porasin sitten tarkastusreiän peräpeilin alareunaan ja uretaani osoittautui täysin kuivaks ja uudenveroiseksii. Mitä tästä opimme? No että vaneri vettyy paljon uretaania herkemmin ja sen vanerin vaihtaminen Terhiin on uretaanin kuivattamista veemäisempi homma.
Ei se vanhan ajan uretaanikaan hetkessä vety, vaan vuosikausien liotuksen seurauksena.
Minunkin saamani vene oli ollut 10 vuotta heidän mökkinsä rannalla aina vesilastissa vuoden ympäri.
Eräs seikka siinä paljastui kun sahasin niitä vanhoja urtsuja pois.
Se ranta ei ollut jyrkkä, joten se veden raja ylsi etu tuohdon kohdalla n. 10 cm korkeuteen.
Kun poistin niitä uretaaneja sieltä, niin se märkä tavara noudatti sitä sisällä ollutta vesirajaa.
Liika vesi oli valunut perästä ulos.
Siinä uretaanissa ei ollut tapahtunut lainkaan kapillaarista veden nousemista, joten jätin puolet paikalleen. Siten en tarvinnut laminoida etu tuohdon kanteen lisää mattoa.
Vaikka siitä korjauksesta on jo kulunut yli kaksikymmentä vuotta, niin silti sitä venettä joutuu yhä ”hoitamaan”.
Olen poistanut ulkopuolelta suuren määrän ruton takia ”hämähäkkejä”.
Vuosikausien liotus johti siihen, että laminaatti oli myös imenyt vettä sisäänsä.
En kyllä enää koskaan ryhdy moiseen touhuun. Se on aiheuttanut paljon työtä ja lasikuitupölyä.
Teeetettynä se ei kannata alkuunkaan.
Minä en ymmärtänyt kuinka suuri työ siinä oli saada se paatti siistiin kuntoon.
Kannattaa etsiä ehjä vene kun sellaista tarvitsee D.
Juurikin niin. Kun vettynyt uretaani muodostuu ongelmaksi, on veneen ylläpito laiminlyöty ja ongelmapesäkkeitä löytyy muualtakin.
Olin kevättöissä tuolla kesämökillä. Kyseessä oli entinen työnantaja, joka pyysi viemään sieltä kaksi venettä kaatopaikalle.
Toinen oli soutuvene, joka oli ilmasäiliöillä varustettu. Sain siitä itselleni hyvän mökkiveneen pienellä ehostuksella.
Tämä ko. tasaperävene oli, niin painava, että en saanut sitä yksin kiskottua perävaunuun.
Ajoin rälläkällä säiliöt auki ja leikkelin uretaanit pois.
Kyllä siitäkin tuli lopulta käyttökelpoinen mökkivene - kovan työn jälkeen D.
Meitä anonyymejä johdonmukaisia asiantuntijoita tällä palstalla riittää. Tiedoksi tällekin uhoajalle, Terhit eivät ole tehty lasikuitulaminaatista, siksi ne tarvitsevat jäykistettä rakenteisiin.
Tiedoksi sinulle, että vanhat Terhit on tehty lasikuidusta, ja myös lasikuidusta tehdyt veneet tarvitsevat jäykisteitä rakenteisiin ettei niistä tule liian painavia.
Tiedoksi sinulle, ettei lasikuituvene tarvitse uretaanionteloita rakennetta jäykistämään, eivätkä ne silti ole liian painavia.
Tiedoksi sinulle, että lukisit koko keskustelun, että kommenttisi osuisivat kohdalleen.
Tuo veneen kunnostaja ei missään vaiheessa kertonut sen veneen olleen Terhi, vaan joku muu tunnettu suomalainen venemerkki.
Hänhän kertoi tarkkaan, että joutui laminoimaan niitä tuohtoja kun kannet antoivat periksi sen jälkeen kun uretaanit oli poistettu.
Tuo kunnostus tarina on aivan johdonmukainen ja täysin selvä, sillä minäkin olen noita töitä tehnyt.
Taidat olla itse ”uhoaja”. Sen verran hyökkäävä oli tuo ulos tulosi.
En ole muuta väittänytkään, sinä täällä pehmoisia höpötät. Lasikuituveneessä voi olla uretaania onteloissa erinäisistä syistä. Ei ABS-venekään tarvitse uretaanionteloita rakennetta jäykistämään (mutta se on hyvä vaihtoehto).
Et taida nyt olla täysin mukana tässä jutussa.
Höpötys tuntuu olevan päällimmäisenä.
Juuei, en ole mukana höpötyksessä, kirjoitan faktaa.
Juu, juu
Fakta homma
Juupa juu
Kyllä näin on!
Juupati juu
Nyt olet asian ytimessä.
Niin se menee
Ruuvattavat irti ja kunnon massa väliin myös ruuvin reikään sekä ruuvin kannan väliin.
Kyllä, turha sille vedelle on poistumisreittejä jättää.
Uraani on hankala kuivuu
Uretaaniveneen voi sahata vaikka kahtia ja silti siinä on turvallista olla
Ai semmoisessa vettyneessä puolikkaassa?
Kyllä, se ei uppoa
Uppoaa se jos uretaani on tarpeeksi vettyneet.
Hyvin näyttää kelluvan meressä uretaanin kappaleet.
Entäs järvessä?
En ole nähnyt, mutta saman oloista märkää sekin on, suolan määrä hieman erilainen joten uretaanin kelluvuuteen tulee pieni ero.
Poraa reikä laminoi siihen yhde ja liitä alipaine pumppu. Vesi höyrystyy tyhjiössä, ja vene kuivuu
Tarttuuko runko ja kansi uudestaan siihen uretaanin kiinni ja rakenne toimii taas jäykisteenä niinkuin on suunniteltu?
Siis jos imee sen alipaineen.
Voihan sitä kaikenlaista keksiä ja haaveilla D.
Miksi de olisi irronnut pinnoista, kun on kemiallisesti kiinnittynyt
Vesi höyrystyy kyllä tyhjiössä, muttei lievässä alipaineessa. Kaikilla pumpuilla ei saavuta riittävän pientä painettä jotta vesi höyrystyisi. Lisäksi kaikki alipainepumput eivät kestä vesihöyryn imemistä, vaan takaisin nesteeksi tiivistyvä vesi rikkoo koko pumpun. Kannattaa siis tarkistaa pumpputyypin soveltuvuus kyseiseen käyttöön.
Pumppuyhde kannattaa kiinnittää ensin laminoituun irtopalaan, ja vasta sitten laminoida ja/tai liimata pala kiinni veneeseen.
Talvella märkä uretaani irtoaa jäätyessään. Voi se kemiallinen kiinnitys tietysti irrota muutenkin. Lötkörunkoisia terhejä on rannat täynnä.
Voiko joku tosiaan uskoa, että sen veden voi saada pois siitä vettyneestä uretaanista?
Aloittaja voi tehdä kuten ensimmäisessä vastauksessa kerrottiin.
Se mekaaninen uretaanin poisto on ainoa järkevä tapa toimia.
Se mitä sen jälkeen tekee niille säiliöille on tosiaan valinta kysymys.
Jos itse pystyy työt tekemään, niin siinä pääsee palkoille, mutta teetettynä voi olla paras etsiä ehjä vene.
Jos siihen on alkanut reikiä porailemaan veden poistoon niin ei ole homma eikä mikään porata niitä vähän lisää ja ruuttaa niistä liimaa.
Kyllä tulee hyvä ja mahtava. Mitä liima ruuttaisit?
Veden poistuminen tyhjiötä hyödyntämällä ei ole uskon asia, vaan kiistaton fysikaalinen fakta.
On kokonaan toinen kysymys onko menetelmä järkevä tapa toimia. Siitähän ei ole vielä mitään hyötyä että kuivuu jos uretaani jää irti rungosta, eikä sen liimaus onnistukaan.
Eikä ole taloudellisesti järkevää korjata vanhaa pientä avovenettä 10 k€ kustannuksilla, jos veneen arvo korjauksen jälkeen on esim 2 k€.
Epoksia tai sikaa.
Toimiiko?
Et oo ees koittanut!
Vois sinne ruutata lisää uretaania muutamasta kohtaa
Toimiihan se kunhan on kohtuullisen kuivaa.
En kiistä tuota fysikaalista faktaa, mutta sitä en täällä istumalla usko, että se vesi poistuu sieltä läpimärästä uretaanista.
Kun aikoinaan tein tuon korjauksen, niin siinä ei pyöritelty kuin muutamia satasia.
Otin siitä uretaanista (tuli yhteensä 6 jätesäkillistä alle 4m veneestä) n. tiiliskiven kokoisen palan sitä uretaania kotiin mukaan.
Pidin sitä lämpimässä ja tuuletetussa sisätilassa yli kaksi vuotta.
Siitä kuivui pinnasta n. 2 mm tuona aikana. Painossa ei huomannut mitään eroa.
Tuosta voi jokainen päätellä mitä se vesi merkitsee, jos tuo vanhan aikainen uretaani kastuu.
Minunkin piti ne säiliöt tyhjentää siellä rannassa kun en yksin saanut sitä venettä peräkärryyn. Painoa oli aivan älyttömästi.
Minulla oli sentään lasikuituvene, jonka laminointi työ on helppoa. En edes tiedä miten tuollainen Terhi muovivene voidaan korjata.
Faktat:
Nestemäisen makean veden tiheys on noin 1000 kg/kuutiometri.
Vesihöyryn tiheys NTP-oloissa on 18 grammaa/ 22,4 litraa (eli moolia kohti. Se tekee 0,8 kg/kuutiometri.
Mikäli vesi ei poistu uretaanista, on vesihöyryn paineen kasvettava 1250 kertaiseksi normaalipaineeseen verrattuna, eli 125 MPa lukemaan, olettaen että lämpötila on edelleen NTP mukainen.
Sinä voit toki halutessasi edelleen uskoa uretaanin solujen kestävän moisen ylipaineen, kun säiliön ja uretaanin välissä on lähes tyhjiö.
Kaikki tieteestä ja tekniikasta jotain ymmärtävät tajuavat kyllä että olet pahasti väärässä, ja vesi todellakin poistuu sitä mukaa kun muuttuu nesteestä kaasuksi, mikäli säiliöön imetään tyhjiöpumpulla lähes tyhjiö, eikä pumppu hajoa puristaessaan höyryn takaisin nesteeksi ja poistaa sen pumpusta muun pumpattavan mukana.
Fakta.
Ennen kuin olet tuon tempun todistettavasti tehnyt, niin en usko veden lähtevän vettyneestä uretaanista.
Noita sisältä vettyneitä veneitä on varmaankin aika monta, sillä täälläkin niistä on ollut vuosien saatossa useita ketjuja.
Tee tuo koe ja esittele se vaikka Venemestari lehdelle, niin saadaan se yleiseen tietoisuuteen.
Voit sitten aloittaa niiden imulaitteiden myynnin.
Tuo kohta ”Kaikki tieteestä ja tekniikasta jotain ymmärtävät tajuavat kyllä että olet pahasti väärässä,” oli mielestäni tarpeeton, koska en ole mitään tieteellistä asiaa kiistänyt, vaan olen epäillyt sen veden poistumista sieltä uretaanista.
Kuten sanottu, olen heti valmis levittämään ilosanomaa kun tuollainen 200 Kg painava pieni avo vene palaa normaali painoiseksi D.
Kiistät edelleen satoja vuosia tunnettuja fysikaalisia tosiasioita.
Ja sitten kiistät niitä kiistäväsi, kun samalla edelleen kiistät ne tosiasiat.
Luepa nyt kunnolla mitä kirjoitin.
Fysikaalisia asioita en ole kiistämässä, mutta veden saamista pois vettyneestä uretaanista en usko tältä istumalta.
Kiistaton fakta on myöskin se, että se ämpärimuovinen kiulu on aivan litussa (ja kätevä kuljettaa kierrätykseen) jos sinne tyhjiön imaiset. Ei varmasti kestä läheskään sellaista alipainetta että sillä veden ulos saisit. Teoria hallussa, mutta suhteellisuuden taju aivan hukassa.
Terhi on siitä hyvä, että siinä vaiheessa kun se nykyaikainen vettymätön uretaani alkaa liiaksi vettymään, on auringon UV haperruttanut kuoren niin haperoksi, että se halkeilee vähän joka paikasta ja koko roskan voi kärrätä kaatopaikalle eikä korjaamisesta tule päänsärkyä. Näin käy 15-20 vuodessa ellei veneestään huolehdi, ja kun se impelleri on kuitenkin jäänyt vaihtamatta on moottorikin ylikuumentunut piloille. Samassa ajassa on perän tiivisteet pettäneet ja suolavesi tehnyt tehtävänsä sen sisuksissa. Jos veneestään huolehtii ja huoltaa, ei uretaanin vettyminen ole ongelma, vaan ennemmin perälaudan vanerista tulee kukkamultaa jos jostain kaikesta huolimatta pääsee vettä runkoon vuotamaan. Siinä vaiheessa ostaa uuden veneen, joka ei hankintahinnallaan päätä huimaa (eli Terhin), ja siirtää siihen moottorin ja muun tekniikan vanhasta.
Onko se Terhin rungon ja kannen välinen liitos niin tiivis että sinne saa edes vähän jotain alipainetta? Vai pitääkö sekin sauma ensin"laminoida" tiiviiksi?
Se sauma ei ole lähimainkaan tiivis. Satunnaisesti on paisuva uretaani tiivistänyt, mutta nitojalla se on parsittu kasaan ja törmäyslista vedetty päälle.
Ei sen tiivis pidä ollakaan!
Koko vene peitetään muovikalvolla kaikista punnousta rungon, kannen, välipohjan, ym osalta. Varmistetaan ilman ja vesihöyryn vapaa kulku kalvojen alla ja uretaanilla täytettyjen säiliöiden sisällä ja välillä.
Sitten niiden muodostamaan kokonaisuuteen imetään niin alhainen paine että kaikki nestemäinen vesi höyrystyy ja yli 99,88% siitä poistuu.
Jos tilojen välille imee ulkoisen ilmanpaineen suuruisen paine-eron (100kPa) niitä erottava rakenne hajoaa varmasti!
Mikä se laminoitava liitin oli?
Jos ja kun se sauma ei ole tiivis niin operaatiosi pitää toistaa aina uudestaan kun siitä saumasta mene vesi sisään.
Terhissä on se hyvä puoli että muovi kestää paremmin traileri hommissa, ei rutise rikki
Jep, joustaa vaan itsensä irti urtsista.
Sehän menis kaikissa uretaani veneissä rikki.
Kyllä Terhi ja muut uretaani veneet on hyviä kuljetus hommissa
ABS muovinen vene on kyllä surkein kestämään trailerikuljetusta. Rullat painuu helposti sisään. Sama niille käy helposti talvisäilytyksessä. Ihan surkea veneen runkomateriaali!
Polyeteeni on surkeampi. Polyeteeni on niin pehmeää, että kevätauringossa trailerilla se lerpahtaa vaikkei olisi liinoja kiinni. ABS on lasikuitua muototarkempi, saa tehtyä muotoja jotka ei lasikuidulla tahdo onnistua, ja lopputulos on viimeistellympi. ABS on myös helppohoitoisempi, taatusti vesitiivis ja kestää naarmuja gelcoatia paremmin. Jos vaivautuu vahaamaan ABS veneen ja talvisäilytys on puolilämpimässä, niin on oikeasi pitkäikäinen vene. Jos ajaa rikki, ei korjaaminen ole lasikuituveneen korjaamista vaikeampaa, jos sen tekee kunnolla. Ikuinen se ei tietenkään ole.
Ai että löytyy vieläkin surkeampi materiaali😆?
Jos on muototarkempi nin Miksi niistä abs veneistä kaikista tehdään semmoisia muumimamman näköisiä? Miä muotoa tarkoitat joita lasikuidulla ei saa tehtyä?
Jos lasikuituun vertaat niin ei niissä ole mitään ongelmaa vesitiiviyden kanssa ja turha tulla sanomaan että lasikuitu imee vettä kun se ei ole mikään ongelma.
Absi kestää kyllä naarmuja ihan vahaamattakin.
Aika rajoittava tekijä Jos pitää säilyttää puolilämpimässä? Pitääkö olla humidori?
Lasikuidussa pitää huomioida laminoinnin jälkeinen kutistuma ja miten valmis tuote saadaan muotista irti. Se on ABS:llä helpompaa.
Et ole sitten lasikuiturutosta eli osmoosista koskaan kuullut, ja olet sitä mieltä, että epoksipohjamaalit on turhia. No lycka till! Se on ongelma, johon löytyy erinäisiä ratkaisuja, joista mikään ei ole yhtä hyvä kuin materiaali, jossa ongelmaa ei alkuunkaan esiinny. ABS:n tasoon jos pitää päästä, niin pitäisi laminoida epoksihartsilla, eikä tavallisia veneitä sillä tehdä koska se on terveyshaitta ja kallis.
Absi kestää naarmuja vahaamatta, mutta se ei kestä auringon UV-säteilyä, sitä ei gelcoattikaan kestä.
Puolilämpimässä minä säilytän kaikki veneeni, ei mene alle +5 asteen lämpötiloihin, eli jäätymisriskiä ei ole.
Mitä se muotista irrottaminen käyttäjälle kuuluu? Se riippuu ihan miten muotti on tehty että irtoaako helposti tai vaikeasti.
Osmoosista olen kyllä tietoinen mutta jos nyt aikuisten oikeasti pysytään tässä Terhi kokoluokassa niin montako lasikuituruttovenettä olet nähnyt suomessa? Jos olet niin kuinka vanhoja veneitä?
Minä oo pohjamaaleista mitään puhunu.
Kyllä lujitemuovivene kestää uv säteilyä ihan hyvin, kiilto kyllä lähtee jos ei vahaa. Terhithän ei ole koskaan kiiltäviä olleetkaan.
No sinä säilytät missä säilytät, moni säilyttää trailerilla tai pukeilla ulkona? Miksi se jäätyminen pelottaa? Onko vääränlainen rakenne imenyt vettä vai mikä?
Mites alumiiniin suhtaudut tai puuveneeseen?
Millaisia muotoja veneessäsi on? Itselleni lasikuidusta (ja puusta) tehtyjen veneiden muodot ovat olleet ihan riittävän tarkkoja.
Lasikuituun on helppo laminoida mitä tahansa, jos tulee tarve. ABS:ssään se ei oikein onnistu. Lisäksi se on todella paljon lasikuitua hankalampaa korjata, oli kyseessä naarmuuntuminen tai läpivaurio.
Se kuuluu siten käyttäjälle että se rajoittaa minkälaisia muotoja voi saada.
Monta lasikuituruttovenettä olen nähnyt, kaksi niistä olen omistanut ja yhden vuonna 1979 valmistetun korjannut kun sillä oli ikää 12 vuotta. Toisen ikää en muista, vuoden 2000 jälkeen se oli polyesterihartsilla laminoitu Englannissa ja tuotu uutena Suomeen. Et puhunut pohjamaaleista kun et tajua että lasikuituvene tarvitsee epoksia pohjaan, ABS-vene ei sitä tarvitse. Nykyisessä 2015 laminoidussa lasikuituveneessäni on epoksia pohjassa uudesta lähtien, sen se vaatii jos on polyesterihartsilla laminoitu ja viettää koko veneilykauden vedessä, sanoi markkinamiehet mitä tahansa.
Se että kiilto lähtee ja joutuu hiovilla aineilla työstämään jos haluaa kiillon takaisin on merkki juurikin siitä ettei se pinta kestä UV:ta. Ellei sitä gelcoattia ole niin kärsii itse laminaatti. Et ole tainnut uutta Terhiä ikinä nähdäkään, kyllä ne kiiltää ja säilyttää kiiltonsa jos vahaa säännöllisesti.
Ainoastaan kustannussyistä veneitä säilytetään ulkona, ja pähkäillään lian ja homeen kanssa, ja jäätymisvaurioiden oli vene sitten uretaani-Terhi, lasikuitupaatti, puuvene tai peltipaatti. Lisäksi pohditaan kestääkö pressut syysmyrskyjä ja lumikuormaa. Paikoitellen vielä lisäriesana ilkivalta. Kun säilytän veneeni sisällä kuivassa ja lämpimässä, on ne varusteineen juuri siinä kunnossa ja niin puhtaita kuin talviteloille laitettaessa - uutta vahaa vaan pintaan ja vesille. Toki, jos olisi puuvene, niin pitäisi huolehtia ettei liikaa kuivu.
ABS eo ole ollenkaan hankalampi korjata, jos vertailukohtana on kunnolla tehty lasikuituveneen korjaus. Menetelmät ovat toki eri, ja eri juttu jos lasikuituveneen korjaa fuskaten vaikkapa myyntitarkoituksessa - voi sen ABS:nkin korjata fuskaten, mutta jälki on paljon rujompi.
Sitten on tietty se, että kannattaako ABS-venettä niin siististi paikata, tai ylipäätään korjata suurta vauriota kun uusi on niin halpa.
Ole terhi uskossasi vahva!
Juu, abs-veneen vauriohin Sikafleksiä ja eristysnauhaa, viimeistelyyn kilikalia. Hyvä tulee.
No nyt on kova terhimies linjoilla😃.
"Se kuuluu siten käyttäjälle että se rajoittaa minkälaisia muotoja voi saada."
Niin no, terheissä ne muodot on hyvin yksinkertaisia vlmistusmenetelmästä johtuen. Jos niin simppeliä haluaa tehdä lujitemuovista niin se onnistuu kyllä! Kukaan vaan ei halua. Vai haluatko avata mitä muotoja tarkoitat?
Terhi veneen pinta on kylläkin matalakiiltoinen verrattuna muotista otettuun lujitemuovi veneen pintaan, tämä ei ole edes makuasia!
Monet haluavat säästää kustannuksissa useissakin asioissa. Veneen säilytys ulkona onnistuu kyllä ihan hyvin paitsi ehkä Terhin kohdalla.
Ei se ole uskon asia vaan kokemuspohjaista tietoa.
Vertaa vaikka ankkuriboksien kansia missä tahansa suomalaisvalmisteisessa pulpettiveneessä, niin Terhissä ne on työn jäljen osalta siisteimmät. Ehkä yksinkertaisia, mutta päihittävät lasikuituveneiden vastaavat kautta linjan. Ohjauspulpetit sama juttu. Terhin linjastolta tulee liuta täysin identtisiä veneitä, mutta vaikkapa jotkut Yamarinit on kaikki enemmän tai vähemmän yksilöitä, asennuksissa voi olla senttien ero jopa samassa veneyksilössä styyran ja paaran puolella vaikka pitäisi olla symmetriseksi tehty - selittelevät huonoa työn jälkeä käsityöllä. Siinä missä Terhissä on uretaania kuorten välissä, voi Yamarinissa olla sisäkuori pönkitetty kakkosnelosen pätkillä about kohdilleen.
Homeskandit on homeskandeja koska niitä on säilytetty ulkona. Monessa niistä on lasikuituruttoakin.
Lasikuituveneiden viimeistely on pääsääntöisesti rujoa paikoissa, johon silmä ei heti katso. ABS:llä saa siistiä pintaa molemmin puolin ja viimeistely on nopeaa ja pölytöntä, eikä uusi vene haise ensimmäiset kymmenen vuotta.
Kiilto on hyvin pitkälti vahasta kiinni, mutta lasikuitua ei käytännössä saa kiiltäväksi ellei pinnassa ole gelcoatia, ja silti sisäpinta on rujoa ellei sitä piiloteta sisäkuorirakenteella. Jos showroomfinish on tärkeää, niin voi sen ABS:nkin maalata maalilla, joka kiiltää enemmän kuin gelcoat.
Eteläsuomen talvet on nykyään niin leutoja ja kosteita että ulkosäilytyksessä on entistä enemmän haasteita. Jos veneessä on pelkkiä kovia pintoja eikä orgaanisia materiaaleja niin sitten ei niin väliä, homepesu ennen vesillelaskua. Orgaanisessa materiaalissa jos pääsee home kasvamaan niin ei siinä homepesut auta, piloilla se on.
Huomenna on maanantai! Laita nyt jo se korkki kiinni!
Nyt puhutaan tämmöisistä pienistä veneistä joissa ei juuri ole orgaanista materiaalia. Terhissä se uretaani kyllä usein muistuttaa kukkamultaa!
On niissä vanereita ja istuinpehmusteita jotka vetää homeeseen vaikka täysin keinokuitua onkin. Päälle vielä elektroniikat. Kaikki mikä irti lähtee pitää siirtää varastoon niin pienemmällä vaivalla laittaa koko veneen sisälle kaikkine tarvikkeineen, varsinkin kun on pieni vene.
Nyt projisoit omia ongelmiasi.
Ei siitä uretaanista kukkamultaa tule, mutta perälaudan vanerista tulee.
Niin, mutta miksei se sisätila voisi olla lämmittämätön. Silloinkin sisätilan katto pitää sadeveden ulkona. Jos veneesi homehtuu lämmittämättömässä sisätilassa talven aikana, ei lämmittämisestä ole asiaan hyötyä, koska veneesi homehtuu silloin ulkona sateessa kesällä paljon enemmän. Lämpö nimittäin nopeuttaa kaiken biologisen toiminnan, myös homeen kasvamisen.
Ei tulekaan mutta se muistuttaa sitä.
Mites kesällä se vaneri siellä käyttäytyy jos on kastunut? Entäs talvella lämpimässä varastoituna kun ei se kuivu kuitenkaan?
"Niin, mutta miksei se sisätila voisi olla lämmittämätön. Silloinkin sisätilan katto pitää sadeveden ulkona. Jos veneesi homehtuu"
Eli kun näin on niin hyvän pressun alla ulkona säilyy ihan hyvin. Tai jopa paremmin koska ulkona on helppo järjestää kunnon ilmanvaihto sinne pressun alle.
Siitä vanerista tulee pikkuhiljaa kukkamultaa mutta ei jäädy ja halkea tavella lämpimässä varastoituna.
Lämpö pitää suhteellisen kosteuden kurissa. Nytkin on ulkona ollut suhteellinen kosteus 80-95% viikkotolkulla ja homeet viihtyy kaikessa yli 75% kosteudessa. Vähintään 10 astetta lämmintä ja 80% ilmankosteutta niin homehtuu viikossa vaikka kuinka tuulettaisit.
Ei se ilmanvaihto hyödytä mitään kun sinne pressun alle työnnetään kosteaa ilmaa.
Ja tuossa vähän ohjenuoraa: https://www.optihus.se/wp-content/uploads/2025/02/mogelindex-dagar-temp-fukt.jpg
Eli siis suurin osa veneisä säilytetään väärin ja ovat homeessa sekä perälauta kukkamulta?
Teoreetikon juttuja!
Kyllä, erittäin suuressa osassa ulkona säilytetyissä veneissä on keväällä hometta, osasta homeet pestään kerta toisensa jälkeen pois paikoista joihin pääsee käsiksi, toiset viihtyvät homeessa ja antavat olla.
Homeen kasvuun ei suhteellinen kosteus vaikuta mitään, vaan absoluuttinen kosteus.
Eikä siihen lämmitys vaikuta yhtään mitään.
Höpö höpö. Suhteellinen kosteus on se mikä ratkaisee.
Lämmitys on pahasta jos suhteellinen kosteus pysyy liian korkeana. Lämmityksen ja tuuletuksen yhdistelmällä kosteus saadaan tehokkaasti pois, kunhan korvausilman absoluuttinen kosteus on sisäilman absoluuttista kosteutta alhaisempi ja sisäilma on ulkoilmaa lämpimämpi,
On teillä terhi miehillä ongelmat.
Ei minulla ole ongelmaa, kun kaikki omat veneet (myös Terhi) talvehtii sisällä.
Höpöttäjä ei ymmärrä asiasta mitään. Suhteellisella kosteudella ei ole merkitystä homeen kasvulle.
Ihan turhaan vänkäät. Googleta vaikka. Ilman suhteellinen kosteus ja lämpötila "kuivan" materiaalin pinnassa ratkaisee.
Juu, Googlella löytää kyllä kaiken huuhaan mitä nettiin on kirjoitettu.
Uskon mieluummin yliopistojen opetukseen kuin netin harhatietoon ja huijauksiin.
Usko ei ole tiedon väärtti. Olet uskossasi vahva, ja kiihkouskovaisen kanssa on turha väitellä, joten onnea vaan valitsemallesi tielle.
Kun ilma liikkuu on homeen mahdoton lisääntyä, esim ilmanvaihto kanavissa.
LVI-Ins
Katso peiliin, niin näet kiihkouskovaisen.
Vaatii painovoimaista kovemmat paineet. Kanavatkin pitää putsata välillä ettei home kasvaisi. Puhtaassa kanavassa ei tietenkään home kasva.
Pitääkö terhin ilmanvaihtokanavat puhdistaa syksyllä?
Pitää jos home haittaa.
Tee ilmanvaihtokanavat pahvista ja katso kuinka home kasvaa.
Mistä löytyy Terhin ilmanvaihtokanavat?
Terhin kämpästä tietenkin.
Älä yleistä omia kokemuksiasi. Koitin monesta kulmasta mutta ei näkynyt.
Tuskin tunnistat osmoosia!
Siitähän sinä et mitään tiedä.
Riittävästi.
Nähtävästi et.
Sulla näössä vikaa!
Niin on, mutta se ei liity tähän ja se on rilleillä korjattu.
Joo. esim. Targa
Onko se uretaanin vaihtunut jossain kohtaa vähemmän vettyväksi?
Umpisoluinen ei vety, mutta varmasti tuota avosoluista käytetään, kun on halvempaa.
Varmasti kaikki veneen uretaanit pyritään tekemään umpisoluisiksi. Prosessi ei kuitenkaan ole aivan helppo, vaan herkkä monelle asialle valmistusvaiheessa. Teollisesti samasta tavarasta tehty uretaanilevy ei vettä ime eli on kunnolla umpisoluista. Erilaiset veneiden välitilojen tai vaikkapa peräsinten täytöt uretaanilla sitten onnistuvat olemaan vaihtelevasti umpisoluisia.
Teollisesti sarjatuotantona ne Terhienkin rungot tehdään, eikä sillä ole mitään käytännön merkitystä vaikka osa solukosta vaurioituisikin kun pian vastassa on kuitenkin tervettä umpisolukkoa.
Ureaveneet alkaa haisemaan
Jotkut laittaa uretaania ikkunoiden yms tiivistämiseen
Talon ikkunoiden kanssa ihan normaalia, seinän ja karmin välissä sekä yläpohjassa seinän rakoon.
Se lasikuitu vaan rutisee trailerilla, ja toisekseen hemmetin kiikkereitä veneitä verrattuna ABS veneisiin
Voi teitä reppanoita!
Veneen materiaali ei vaikuta kiikkeryyteen mitään.
Koko ja muoto vaikuttaa ja paljon vaikuttaakin.
Öö, kyllä materiaali vaikuttaa kiikkeryyteen. Koko ja etenkin muoto tosin enemmän.
No, sellainen veltto ABS/uretaanilötkö käyttäytyy vedessä kuin meduusa, jolloin jäykkärunkoinen ja nopeasti reagoiva lasikuituvene tuntuu ymmärrettävästi kiikkerältä.
No, en ole kyllä tollasia kokenut ikinä, taitaa olla melkoista "terhi" lisää
Olen kokenut, lasikuituveneen pohja notkui jo pienessä aallokossa ajaessa lähemmäs 10cm.
Olen kokenut, Abs/urtsiveneen pohja notkui jo sileällä ajaessa lähemmäs 60cm.
Lapsilla on lasten jutut!
Ja Terhin omistajilla
on Terhin jutut!
Eikös monessa veneessä ole tuo uretaani välissä
Tähän väliin tulee maj... uretaani.
Kyllä on mm. alumiiniveneissäkin on uretaani laitojen välissä ja niitä ei pysty noin vaan hitsailemaan, se kun rupeaa uretaani kytemään ja sulaa koko vene. Vaikea sammuttaa, varma veneen tuhoutuminen.
Onko vanhoissa Hirvas veneissäkin?
Onhan se vettynyt Terhi pakkasella tosi jämäkkä peli, eikä nitku mihinkään.
Talvipakkasella onkin Terhillä kiva veneillä.
Kyllä! Siinä kuvainnollisella ja konkreettisellakin tasolla jää murtuu kahden raavaan miehen välillä, kun Terhin tuhdolle istutaan.
Yks juhannus kuivatettiin tuommone suotuveneterhi, aamulla oli se metallinen keulakoukku jäljellä, hyvin oli kuivunut..