Onko tosiaan niin että jos
- aviopuoliso testamenttaa puolisolleen puolet (1/2) omaisuudestaan
- puolisoilla ei ole avioehtoa
- toisella puolisolla ei ole omaisuutta
niin hänen kuollessaan jäljelle jäävä puoliso saa tasinkona ensin puolet omaisuudesta (ei ole velkaa kummallakaan) ja vielä sen jälkeen jäävästä kuolleen omaisuudesta puolet testamentin kautta?
Eli rintaperillisten oikeus lakiosaan (puolet omaisuudesta) koskee vain sitä omaisuutta, joka on jäljellä tasingon luovuttamisen jälkeen? Rintaperilliset eivät voi vaatia puolta siitä omaisuudesta, mitä kuolleella vanhemmalla oli kuolinhetkellä?
- aviopuoliso testamenttaa puolisolleen puolet (1/2) omaisuudestaan
- puolisoilla ei ole avioehtoa
- toisella puolisolla ei ole omaisuutta
niin hänen kuollessaan jäljelle jäävä puoliso saa tasinkona ensin puolet omaisuudesta (ei ole velkaa kummallakaan) ja vielä sen jälkeen jäävästä kuolleen omaisuudesta puolet testamentin kautta?
Eli rintaperillisten oikeus lakiosaan (puolet omaisuudesta) koskee vain sitä omaisuutta, joka on jäljellä tasingon luovuttamisen jälkeen? Rintaperilliset eivät voi vaatia puolta siitä omaisuudesta, mitä kuolleella vanhemmalla oli kuolinhetkellä?
Vastaukset 57
Vanhimmat
Rintaperillisillä on oikeus vaatia lakiosaansa, joka on puolet perintöosasta.
Leski saa pitää pesää hallussaan jakamattomana ja oikeus yhteiseen kotiin mutta perillisillä kullakin on oikeus vaatia perinnönjakoa.
Jos avioparilla on lapsia, leski ei peri ilman testamenttia mitään, vaan kyse on avio-oikeudesta. Avio-oikeuden mukaan omaisuus jaetaan oletuksena suhteessa 50-50, jossa toki otetaan huomioon avioehto sekä kummankin oma omaisuus ennen avioliittoa.
Eli rintaperilliset voivat vaatia osaansa vain menehtyneen vanhempansa jäljiltä, ei eloonjääneen lesken osalta.
Testamentin voi toki riitauttaa.
Jos lapset vaativat perinnönjakoa, ositus on suoritettava. Silloin omaisuus menee yleensä fifti-fifti.
Leski omistaa siis osituksen jälkeen puolet, jonka lisäksi testamentilla loput tai määrätyn osuuden.
Ellei lapset vaadi lakiosiaan, leski perii kaiken, eikä ositusta edes tarvita.
Jos leski vetoaa testamenttiin, hän menettää oikeutensa pitää yhteistä kotia jakamattomana hallussaan.
Mitä ihmeen pätemistä tämä on? Aloittaja mainitsee testamenttaamisen eli silloin on testamentti.
"Leski omistaa siis osituksen jälkeen puolet, jonka lisäksi testamentilla loput tai määrätyn osuuden."
Lukiko porukka ollenkaan aloitusta?
Eli onko lakiosa?
Eipä tuo siihen vaikuta. Leskelle jää hallintaoikeus yhteiseen asuntoon jne.
Eipähän jää, lopeta turha päteminen.
Rintaperilliset voivat tietenkin vaatia lakiosiaan.
Leskelle jää kuitenkin vähintään 75% kaikesta aviovarallisuudesta.
Miksi luulet, että lain suoma oikeus poistuisi ? Et myöskään tiedä omaisuuden määrää.
Lakiosiin tulee halintaoikeusvähennys yhteisen asunnon osalta.
Et tunne näköjään lakia. Tutustu siihen.
"Rintaperillisen jakovaatimuksen ja testamentinsaajan oikeuden estämättä eloonjäänyt puoliso saa pitää jakamattomana hallinnassaan puolisoiden yhteisenä kotina käytetyn tai muun jäämistöön kuuluvan eloonjääneen puolison kodiksi sopivan asunnon, jollei kodiksi sopivaa asuntoa sisälly eloonjääneen puolison varallisuuteen. Yhteisessä kodissa oleva tavanmukainen asuntoirtaimisto on aina jätettävä jakamattomana eloonjääneen puolison hallintaan."
Olet pihalla kuin lintulauta. Leski on testamentinsaaja.
Mitä yrität taas päteä kopiomalla?
Ei, vain yhteisen omaisuuden säästö on tasingonalaista, lukaseppa avioliittolaki II-OSA hiukka tarkemmin, kun luet sen ihan oikein, huomaat kyllä, että, eli jos jompikumpi on laittanut omaisuuden hannkimiseen tai tuottanut enemmän yhteiseen omaisuuden eteen ja toinen vähemmän, niin tällöin on oikeus tasinkoon.
Ei niin, että omaisuus jaetaan taasn kahtia, josta erotettu ennen avioliittoa ollut omaisuus.
Sanpilla "aviopuolisoitten versus aviopuoliSOIDEN" sanoilla on ero, aviopuolisoitten sanalla tarkoitetaan kummankin oma erillistä omaisuutta, kun taas avioliittolaissa oleva sana avioPUOLISOIDEN omaisuuden säästösstä eli yhdessä hsnkittuun omaisuuteen kohdistuu tasinko eli siihen säästöön.
"Avio-oikeuden mukaan omaisuus jaetaan oletuksena suhteessa 50-50, jossa toki otetaan huomioon avioehto sekä kummankin oma omaisuus ennen avioliittoa."
Löpötti, mitä tarkoittaa oletus? Mitä tarkoittaa omaisuus ennen avioliittoa?
Tuo tarkoittaa turhaa roskaa, joka ei pidä paikkaansa kun ei ole avioehtoa puolisoilla.
Eipä vaikuta mitään oli leski sitten testamentin saaja tai joku muu.
Leskelle kuuluu hallintaoikeus yhteiseen asuntoon.
"Leskelle kuuluu hallintaoikeus yhteiseen asuntoon."
ET sitten tutustunut lakiin vieläkään! Yritä uudelleen.
Se kylläkin kohdistuu kummakin puolison koko omaisuuteen, ellei avioehdolla ole rajattu.
Aivan sama, onko ero vai kuolema, jos avioehto ei ole. Kummankin koko omaisuus- velat, yhtewnlasketaan ja tasataan osituksessa.
Testamentilla määrätään mitä määrätään. Mutta avio- oikeus on eri asia. Lesken hallintaoikeutta ei pysty mikään rikkomaan.
Pystyy kyllä testamentin määräyksillä.
Testamentti ei sentään voi rikkoa avio-oikeuden alaisia oikeuksia.
Ei testamentilla voi rikkoa muutakaan lakia tai oikeutta.
Testamentin pitää perustua lakiin.
-Lesken hallintaoikeutta ei pysty mikään rikkomaan.
Kerro lisää tuosta. Mikä testamentissa rikkoisi lesken hallintaoikeutta?
Perintökaaressa on säädetty, että testamentti on siltä osin tehoton, kun se estää lakiosaperillistä saamasta lakiosaansa tai määräämästä lakiosana saamastaan omaisuudesta.
Siinä on perustetta.
Joku väitti vastoin parempaa tietoa (mm. alla tuolla selvennetty), että testamentti muka voisi poistaa lesken hallintaoikeuden asuntoon.
Näin ei kuitenkaan voi tapahtua ja lesken asuminen on turvattu lain mukaisesti.
KKO:2012:90
Jo tuolloinkin
Ei hallintaoikeus estä perimästä ketään ja hallintaoikeus ei kumoudu niinkään.
Leskellä on tuolloinkin hallintaoikeus avioparin yhteiseen asuntoon.
Ainahan se hallintaoikeus tulee leskelle, vaikka saatu osuus rintaperillisille on suurempi kuin lakiosa myös. Lakiosan taas saa vaatiessa, jos ei koko osuus ole tarjolla jostain syystä.
Juu, yritin auttaa sinua kun olit ihan hukassa.
-Leskellä on tuolloinkin hallintaoikeus avioparin yhteiseen asuntoon.
Tarkoitat varmaan yhteistä kotia, et asuntoa. Asunto voi olla sijoitusasunto.
Laki puhuu asunnosta ja kodista lienee vain kyse aloituksessa myös.
"eloonjäänyt puoliso saa pitää jakamattomana hallinnassaan puolisoiden yhteisenä kotina käytetyn tai muun jäämistöön kuuluvan eloonjääneen puolison kodiksi sopivan asunnon, jollei kodiksi sopivaa asuntoa sisälly eloonjääneen puolison varallisuuteen...."
Ei mene. Jos keskinäinen testamentti on tehty ja avioehto lisäksi jossa on että kuollessa koko toisen omaisuus jää puolisolle, niin JOS rintaperillinen vaatii osaansa , hän saa sen kuolleen omaisuudesta puolikkaasta puolet. Jos rintaperilisiä on enemmän se kuolleen puolikas jaetaan niin moneen osaan.
Mikä ei mene?
"Lesken hallintaoikeutta ei pysty mikään rikkomaan."
Pystyy esim. se jos rintaperilliset omistavat pienenkin osan pariskunnan yhteisestä asunnosta.
Ei sillä omistamisella hallintaoikeuteen voi ja saa vaikuttaa piirun vertaa.
Saakos leski hallintaoikeuden sellaiseen parin asuntoon (kotiin), jossa on ns. kolmas omistajana?
Sitä vastoin perilliset saavat vasta jälkikäteen hallintaoikeutettuun asuntoon omistusta. Siten he tietävät jo, mitä tulevat omistamaan.
Muissakin omistuksissa toki riippuu sopimuksesta lopputulos. Miksi aviopari on jo muutoin asunut siinä?
Miksi? Yritä arvata.
Tai miksi toisen kuolema sopimusta muuttaisi? Samoin ehdoin jatkuu asuminen
"Lesken hallintaoikeutta ei pysty mikään rikkomaan."
Eli pystyykö ns. kolmas ja vaikkapa rintaperilliset omistajina pariskunnan yhteisessä asunnossa rikkomaan lesken hallintaoikeuden?
Väite oli että mikään ei pysty. Totta vai tarua?
Tarua. Voi olla vaikka sellainen tilanne että toinen aviopuolisoista (rintaperillisten toinen vanhempi) on mennyt uusiin naimisiin. Hän on leski ja rintaperiliisten toinen vanhempi siis kuollut. Leskellä on ollut elinikäinen oikeus asua hänen ja edellisen puolisonsa yhteisessä kodissa. Tuosta kodista kuitenkin rintaperilliset voivat omistaa puolet eli ovat saaneet toiselta vanhemmaltaan puolikkaan mutta toisella vanhemmalla siis elinikäinen oikeus asua. Kun leski kuolee, uudella puolisolla (leski hänkin) ei enää olekaan oikeutta jäädä ko. kotiin/asuntoon asumaan.
Väite on tarua.
Ei siinä alkuperäisen lesken olemassa olleeseen hallintaoikeuteen kosketa.
Uuden lesken hallintaoikeus taas pitää laskea ja toteuttaa alusta alkaen, mikäli sellainen on olemassa.
Eli väite oli tarua.
Ei siinä lesken olemassaolevaa hallintaoikeutta kukaan riko.
Ensin pitää hallintaoikeus olla olemassa. Omistaja vain joutuu sen hyväksytään ja saa perintöverosta huojennuksen.
Ei vaan leski ei saa hallintaoikeutta ko. kotiin tai asuntoon.
Ei silloin hallintaoikeutta kukaan voi tulla myöskään rikkomaan, jos sitä ei ole.
Eli testamentin pitää perustua lakiin. Kovin yksinkertaista.
Tekoäly: Kyseessä on juuri näin. Päättelysi on täysin oikea ja noudattaa Suomen perintö- ja avioliittolainsäädännön mukaista laskentajärjestystä.
Tässä tiivistetty selitys siitä, miksi näin on:
1. Ositus tehdään ensin
Kun avioliitto päättyy kuolemaan eikä avioehtoa ole, suoritetaan aina ensin omaisuuden ositus. Koska kuolleella puolisolla oli kaikki omaisuus ja eloonjääneellä ei mitään, eloonjäänyt puoliso saa tasinkona puolet puolisoiden yhteenlasketusta nettovarallisuudesta.
Tasinko ei ole perintöä: Tasinko perustuu avioliitto-oikeuteen, ei perintöoikeuteen. Siksi se maksetaan ensin alta pois.
Verovapaus: Saatu tasinko on saajalleen verovapaata.
2. Kuolinpesän muodostuminen
Vasta tasingon maksamisen jälkeen määritetään se omaisuus, joka muodostaa vainajanvarsinaisen perintöosan. Tässä tapauksessa perintöä on siis se jäljelle jäävä 1/2 omaisuudesta, joka jäi vainajan puolelle osituksessa.
3. Lakiosa lasketaan perintöosasta
Rintaperillisten oikeus lakiosaan kohdistuu vain siihen omaisuuteen, joka kuuluu vainajan jäämistöön osituksen jälkeen.
Laskelma: Jos vainajan jäämistö on 1/2 alkuperäisestä omaisuudesta ja testamentti on tehty puolikkaasta tästä (eli 1/4 alkuperäisestä kokonaisuudesta), rintaperillisten lakiosaksi jää loput (1/4 alkuperäisestä kokonaisuudesta).
Rintaperilliset eivät voi vaatia lakiosaa siitä osuudesta, jonka puoliso sai tasingon muodossa, sillä se ei ole juridisesti ollut "perittävää" omaisuutta kuolinhetkellä tapahtuneen osituksen jälkeen.
Yhteenveto esimerkkinä
Jos omaisuutta on 200 000 €:
Ositus: Leski saa tasingon 100 000 €. Tämä on lesken omaa omaisuutta.
Jäämistö: Vainajalta jää 100 000 €.
Testamentti: Leski saa testamentilla puolet tästä eli 50 000 €
Lakiosa: Rintaperilliset jakavat loput 50 000 €.
Lopulta leskellä on 150 000 € ja rintaperillisillä 50 000 €. Rintaperilliset saivat siis 1/4 alkuperäisestä 200 000 eurosta, mikä on heidän lakiosansa vainajan perinnöstä.
Lisätietoa osituksesta ja perinnöstä voit lukea Verohallinnon sivuilta tai Oikeusministeriön oppaista.
(A)
Aarnio – Kangas,
Lesken oikeus vedota sekä omistusoikeustestamenttiin että asumissuojaan on nimeltään rusinapullateoria. Leski ei voi valita testamenttiin ja lakiin perustuvista oikeuksistaan itselleen sopivaa kokonaisuutta, vaan lesken tulee päättää, kumpaan oikeuteen hän vetoaa.
Lesken tulee valita, kumpaan oikeuteen – lakiin vai testamenttiin perustuvaan - hän vetoaa. Leski joutuu päättämään, kumpaan suojaan hän vetoaa, testamentin tarjoamaan omistusoikeuteen vai PK 3:1a.2:n asumissuojaan.
(B)
Voiko leski vedota samanaikaisesti hyväkseen tehtyyn puolisoiden keskinäiseen omistusoikeustestamenttiin sekä PK 3:1a.2:n asumissuojaan?
KKO:2012:90 -ratkaisussa Korkein oikeus vahvisti, että leski voi samanaikaisesti vedota sekä omistusoikeustestamenttiin että PK 3:1a.2 §:n mukaiseen vahvaan asumissuojaan yhteiseen kotiin, joka syrjäyttää rintaperillisten lakiosavaatimuksen. Suojaa ei estä lesken varallisuus tai muut oikeudet, eikä sitä arvioida tarveharkinnalla – sen tarkoitus on turvata asumistaso.
Ratkaisu estää ristiriitaa, jossa testamentti johtaisi yhteisomistukseen tai rajoittaisi testamenttausvapautta. Ratkaisua voidaan tarkastella moninaisesti, sillä PK 3:1a.2 on asetettu lakiosan edelle, vaikka se voi tuntua kohtuuttomalta perillisille.
KKO hylkäsi Kankaan "rusinapullateorian” pitäen lesken suojan ensisijaisena.
(C)
Kangas ja rusinapullateoria on menneen talven lumia. Jos leski vetoaa testamenttiin, hän ei siitä huolimatta menetä oikeuttaan pitää yhteistä kotia jakamattomana hallussaan. KKO katsoo, että lesken oikeus pitää yllä elintasoaan on tärkeämpää kuin rintaperillisten oikeus vedota lakiosaansa.
Uusi ja vanha testamentti on verrattomasti parempia yhdessä. Ja yksinomaan.
Mä en näe että aloituksessa oltaisiin kysytty mitään lesken oikeudesta asua yhteisessä asunnossa ja silti porukka vääntää siitä aiheesta täällä?
Mitä kysyttiin? Onko vastattu jo?
Tuskinpa sellaista lesken oikeutta kukaan kyseenalaistaisi ellei olisi joskus harhaan johdateltu.
Totta. Typerykset eivät ymmärrä lesken ja rintaperillisten oikeuksien eroja.