Kuinka yleistä on kartiomäntätekniikka laivojen koneissa tänä päivänä? Ko. ratkaisun etunahan on esteetön ohivirteus ja vähäinen kitka, mutta en ole viime vuosikymmenten aikana törmännyt mainintoihin tekniikan käytöstä.
Kartiomännät laivanmoottoreissa
Anonyymi-ap
2281811
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 13 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 228
Vanhimmat
En tiedä yleisyydestä, mutta teoria ei antanut käytännössä kuviteltua etua.
Tarkoittaako aloittaja joatin ns. kiertomäntämoottoreita tms?
Mazda taisi olla viimeinen joka tuollaisen laittoi lataushybridiinsä noin 2013, ei noista mihinkään ole suuren polttoaineenkulutuksensa ja suuren kulumisherkkyytensä takia, eivät siis ole yleistyneet.
Ei, vaan kyseessä on kartiomäntäkone, joka perustuu amerikkalaisen Woodcraftin 1890-luvulla patentoimaan keksintöön. Niitä rakennettiin vielä ainakin I maailmansodan jälkeen, mutta ne eivät syystä tai toisesta kuitenkaan vakiintuneet laajempaan käyttöön. Konetyypin historiasta olisi mielenkiintoista saada enemmän tietoa.
Missä noita sitten käytettiin? Miten se mäntä oli kartio, pyöreä muotoko olikin kartiomainen vai miten?
Joo, tästä olen joskus lukenut - tietääkö joku enemmän?
Vähän kuin tonttulakki.
Samalla myös palotilan täytyy olla kartion muotoinen, muuten puristusta ei syntyisi.
Ei pyöreä muoto voi olla kartiomainen, silloin se ei enää ole pyöreä, höpsö!
Tästä olen lukenut mutta tästä en tiedä kuitenkaan mitään vaan kyselen täällä...
Tuosta oli jossain ikivanhassa Popular Mechanics julkaisussa juttu.
Etuna ohivirtaus ja pienempi kitka. Mitä poltto(mäntä)moottorissa ohivirtaa ja mistä se virtaa ohi ja minkä osien välinen kitka on pienempi?
Mitä etua on ohivirtauksesta?
Mitä etua on ohivirtauksesta?
Mitä etua on ohivirtauksesta?
Mitä etua on ohivirtauksesta?
Mitä etua on ohivirtauksesta?
Ei mitään.
Siinä ei ole ymmärretty alkuperäistä Lontoon murretta.
Puhallus vähenee ja tuuletus paranee.
Kaasut virtaavat männän ohi tekemättä työtä, jolloin kaasunpaine putoaa nopeammin. Myös puristuspaine jää alhaiseksi ohivirtauksen (eli vuodon) takia.
Koska männänrenkaat on korvattu kaasulla, jää kitkavastus männän ja sylinterin välistä pieniksi. Siis voiteluöljy korvattu kaasuvirtauksella.
Tippa housuissa ei ole etu.
Niin, kysyinkin että mitä etua!ihan vaan siksi kun joku sanoi että siitä on etua. Halusin vaan tietää miten joku sen keksii eduksi vääntää.
Sinä vastasit heti jotenkin käänteisesti ja yritit ola hauska mutta meni noihin alapää juttuihin. Mikähän siinäkin on?
Kaikkien kitka vähenee.
Kartiomäntätekniikka ei ole koskaan ollut käytössä missään.
On ollut Madzda RX7 hyvä esimerkki. Wankel moottori on kartiomäntä tekniikkaa.
On ollut Madzda RX7 hyvä esimerkki. Wankel moottori on kartiomäntä tekniikkaa.
Kierto, ei kartio
Ne sanat muistuttavat toisiaan, mutta on eri asioita.
Kommenttisi on erinomainen esimerkki.
Kyseessä ei ole kiertomäntä, vaan pitkäiskuinen kartiomäntärakenne.
Minkälainen rakenne tämä on? Pitkäiskuinen? Tarkoitatko ristipääkonetta?
Onko kartiomäntä wankel moottorissa?
Kartiomäntä on tyypillisesti Wankel-moottorin keskeinen osa. Wankel-moottorissa käytetään kolmion muotoista kartiomäntää, joka pyörii epäsymmetrisessä kotelossa. Tämän rakenteen ansiosta Wankel-moottori pystyy tuottamaan suuren tehon pienessä koossa ja painossa verrattuna perinteisiin mäntämoottoreihin.
Wankel-moottorissa kartiomäntä tarjoaa myös tasaisen voiman tuotannon ja vähentää värinöitä, mikä tekee siitä ainutlaatuisen vaihtoehdon muille moottorityypeille.
Wankel moottori on juuri tätä tekniikkaa edustava
Etkö osaa lukea, aloittaja nimen omaan sanoo että kyse ei ole Wankel- eli kiertomäntämoottorista? Sitä paitsi Wangel- moottoria ei kehitetty 1890- luvulla vaan paljon myöhemmin...Sivulla ei paljon kommentteja ole, nekin lyhyitä, etkö niitäkään vaivaudu lukemaan...
Wankelissa on kiertomäntä. Se ei ole kartion muotoinen vaan eräänlainen kolmio pyöristetyillä reunoilla. Kartio on eri asia kuin kolmio.
No, täällä voi puhua mitä vaan orakkelina
Wanker moottorissa mäntä nytkyttää
Kyllä juuri noin.
NSU Wankel taisi olla ensimmäisenä autotuotannosa,Sitten Mazda.
Kuulemma noita yritettiin tähtimoottoreinakin lentokoneisiin Neuvostoliitossa 20-luvulla.
Miksi täältä poistettiin se ainoa linkki, joka kertoi kartiomännästä?
Onko moderaattori itse sekoittanut asiat eikä halua sen tulevan esille?
Kartiomäntä eli conical piston löytyy näillä sanoilla:
"Conical piston and cylinder head in internal combustion engine"
Aloittaja oli ilmeisesti lukenut jonkun artikkelin eikä ihan ymmärtänyt sitä. Ohivirtaus on teoriassa pienempi, ei suurempi. Sylinterin tuuletus sen sijaan on parempi.
Kyse on vain männän muotoilusta. Moottoreissa pyritään optimoimaan palamista ja tuuletusta muotoilemalla palotilaa sekä kannen, että sylinterin puolelta.
Chryslerin tunnetussa hemissä palotilaa on muotoitu kannen puolelta.
Ai tota ei saa näyttää tämän palstan lukijoille?
https://patents.google.com/patent/US4457273A/en
Mitä tapahtuu, jos joku muukin näkee sen?
Tuleeko maailmanloppu?
Mäntiä on tutkittu erilaisilla reunan kulmilla, joita voidaan kutsua katkaistuiksi kartioiksi.
Löysin pari aiheeseen liittyvää tutkimusta, toinen on tehty Nigeriassa ja toinen Venäjällä. Niissä maissa ei ole tehty perinteisesti kovin korkeaa moottoritekniikkaa.
Linkissä esitetty ei ole sama tekninen ratkaisu, vaikka lähellä. Aloituksessa haetaan versiota, jossa mäntä on koko matkalta kartion muotoinen - muistelen, että männän ja sylinterin pituudet olivat huomattavat suhteessa varsin kapeaan läpimittaan (siis jos verrataan vakiintuneempiin polttomoottoriratkaisuihin).
No on kyllä erikoinen ja vaikea kuvitella miten tuo toimisi. Aloittajan kysymykseen joka taitaa olla trolli voidaan asiallisesti vastata että ei ole ollenkaan yleinen. Tuskin on yhtään tuommoista missään ikinä ollutkaan.
Eikö aloittaja voisi hakea sen version esiin, loppuisi tämäkin ihmettely. Patenttihakemukisssa on piirrokset yms. ja ne lienee siinäjossain vanhassa lehdessäkin kuvattu, ei kun etsimään se lehti.
No ehkä se aloittaja siksi täältä kyselee jos joku täällä tietää jos on hankala löytää tietoa?
On vaikea kesiä, mitä haittaa siitä on, jos asiasta kiinostunut porukka pohtii sitä.
Menetkö sinä vaikkapa jääpallo-otteluun ja huudat, että lopettakaa tämä hölmöily koska se ei sinua kiinosta?
Minua ikääntyvänä ylikonemestarina kiinnostaa kyllä vaikka en mielestäni puhukaan huutamalla....siis millainen on se kartiomäntämoottori? Jos joku on nähnyt siitä jutun jossain tietyn nimisessä lehdessä, kuten aiemmin sivulla väittää nähneensä, hänen on kai huomattavasti esim. minua paljon helpompaa etsiä se juttu näkyviinsä ja täälläkin kertoa siitä sen sijaan että kyselee että onko yleistä jne.
Juuri näin!
Juuri näin
Käykö tunteisiin?
Mitenhän lie teknisesti toimisi kun ei saisi edes männänrenkaita kiinnitettyä mihinkään. Tämäkin malli missä männän pää on kartio on kyseenalainen tasapäiseen mäntään verrattuna, jossa koko räjähdysvoima suuntautuu suoraan alaspäin männän päältä. Ilmeisesti ratkaisu on jo aiemmin huonoksi todettu, koska ei ole yleistynyt 130 vuoden aikana.
Ohivirtaus edellyttää, että männänrenkaita ei ole. Sitä aloittaja pitää hyvänä asiana, koska se pienentää kitkaa.
Kaasut siis virtaavat työtahdin aikana männän ohi kampikammioon, kun ei ole männänrenkaita sitä estämässä. Eikä välttämättä voiteluöljyäkään.
Kaasuvoitelu siis.
Ohivirtaus- käsitteellä voidaan tarkoittaa sen tuhatta asiaa, ei ainakaan mäntämoottoreissa palotilasta männän ja sylinterinseinämän välistä puristustahdin aikana poistuva ilma/polttoaineseos ole ensinkään toivottava ja siksi tila pyritäänkin tiivistämään männänrenkailla. Toki männänrenkaiden tarkoitus on myös keskittää mäntä niin ettei se hinkkaa sylinterinseinämiin mutta kyllä tiivistäminen on se pääasia.
Esim. höyryturbiinien väliottoja kutsutaan toisinaan ohivirtauksiksi ja sitähän ne ovatkin, höyryturbiinien väliotoilla ohitetaan (ohivirtaus) turbiinin loppuosa ja otetaan muuhun käyttöön höyryä joka on jo tehnyt osan työstä turbiinissa mutta jossa vielä on sopiva entalpia mm. omakäyttöhöyryn tarpeisiin.
ps. ei käy tunteisiin!
Ja edelleen ilman tunteita lisään että löytyy niitä erilaisia ohivirtauskanavia myös kaasu- ja suihkuturbiineista...
Aloittaja ei ymmärtänyt lukemaansa.
Tuuletus=hyvä
Ohivirtaus=huono
Kartiomännällä haettiin hyvää tuuletusta ja pienempää ohivirtausta. Perimmäinen idea oli tietenkin saada parempi hyötysuhde. Se ei onnistunut eli teoria ei vastannut totuutta.
Tuo kartiomäntävariantti ei ole sama tekninen ratkaisu kuin aloittajan tarkoittama, jossa männät ovat puhtaasti kartiomaiset.
Suorasuihkutuskoneissa ei ole polttoainetta sylinterissä puristustahdin aikana.
Dieseleissä ruiskutetaan polttoainetta suurilla tehoilla useassa vaiheessa työtahdin aikana, joten pääosa dieselistä ei ole ruiskutettu edes työtahdin alkupuolella.
Puristustahdin aikana ohivuotaa siis pelkkää ilmaa, ja edellisen poistotahdin aikana poistumattomia käännös pakokaasuja.
Toni jos on pakokaasujen takaisin kierrätys käytössä, voi olla enemmänkin.
Siinäkin olet väärässä etteikö persut kävisi joidenkin tunteisiin. Kyllä se puolue vaan käy, monellekin.
Puristustahti kestää siihen hetkeen asti kun mäntä on yläkuolokohdassaan. Jos polttoainetta ei ole siihen mennessä saatu palotilaan, ollaan pahasti myöhässä. Miksi moottoreissa olisi esim. sytytysennakkoa ollenkaan ellei palotilassa olisi sytytyshetkellä myös polttoainetta.
Kaksitahtikoneissa jokainen tahti on samalla puristustahti, nelitahtisissa työtahti ja puristustahti ovat eri asia, työtahdin aikana pakoventtiilit ovat auki ja tapahtuu edellisellä kierroksella syntyneiden palokaasujen poisto eikä silloin palotilaan pääse toivoottavsti polttoainetta...
Tarkoitatko ohivirtauksella läpivirtausta?
Se on sama kuin tuuletus, mutta ei ole sama kuin ohivirtaus.
Samaa kinkeripiiriä.
Toisaalta mikään niistä variaatioista ei toimi, joten jokainen voi valita oman inhokkinsa.
Oletko muka kokeillut?
Varmaan noiden sylinterien ja mäntien tyypillisesti hyvin korkea ja kapea muoto kehitettiin tuon virtauksen hallitsemiseksi. Tuskin siinä sentään on ajateltu tilan säästöä tms?
Eli mistä korkeista ja kapeista männistä nyt puhut? Minkä virtauksen hallitsemiseksi?
Tilanssäästö on yhdyssana.
Tilan- ja painonsäästöä polttomoottoritekniikassa haettiin nimenomaan kaksitahtisilla koneilla.
Lähes kaikki isot nykyiset laivamoottorit ovat kaksitahtikoneita, tosin tilansäästöä niissä ei saavuteta koska ne ovat myös melko mittavia ulkomitoiltaan. Niissä haeteen jotain muuta, mikä se voisi olla..?
Paljon on kysymyksiä.
On sellainen sanonta, että yksi hullu kysyy enemmän kuin tuhat viisasta ehtii vastata.
Toisaalta kiinalaiset pitävät hulluutta kehuna.
Oletko sukua entiselle missille?
En ole kokeillut, luotan niihin, jotka ovat.
Tilan säästö on sanaliitto, ei yhdyssana. Tilanssäästö ei ole kumpaakaan.
Aivantotta, sana tilanssäästö ei ole kumpaakaan...
Ehkä toimii jos se on vastamäntämoottori eli samassa sylinterissä on kaksi mäntää jotka toimii eri tahdissa saman akselin suuntaisesti. Värinä on kyllä kova.
Miten vastamäntämoottorin kartio maisuus "ehkä" toimisi jois jne.
Vatsamäntämoottoreita on ihan aikuisten oiekasti jopa tehty ja olen sellaisen toiminnasaakin nähnyt mutta ei siinä kartiomaisia mäntiä ollut...
Niin männät kuin sylinteritkin kyllä käytössä kuluvat ja muistan miten sorvasimme pyöreiksi mm. noin 600 mm halkaisijaisia Kapitan Poljanovinskin sylinterinputkia jotka olivat kuluneet "kartiomaiseksi" ehkä 0,01 mm verran...
Tuossako ei ollut kartiomännät?
Miten olisi voinut olla?
Jos toinen mäntä olisi ollut kuin tonttulakki, niin vastakkaisen männtän pitäisi olla kovera kartion muotoinen. Muuten siihen ei olisi saatu lainkaan puristusta.
No ei todellakaan, kommentissa 12.1 klo 16:15 kerroin vain että vastamäntämoottoreita on jopa rakennettu mutta mainitsemani 9- sylinteriset laivakoneet olivat ns. rivikoneita enkä ole tietoinen että jotain kartiomäntiä olisi missään ikinä valmistettu saati saatu toimimaan...
vastamäntämoottorikaan ei ole hyvä ratkaisu ensinkään, siinähän tarvitaan kaksi kiertokankea jne. Parempi ja myös käytetympi (esim. Porche, BMW, Subaru) on vastamäntämoottorin käänteinen ratkaisu eli ns. boxer- moottori.
Voi tosiaan olla, ettei vastamäntämoottorina ole tuota kartiomäntäkonstruktiota toteutettu. Rivikoneita nuo kartiomäntämoottorit varmasti suurelta osin ovat.
Milloin aiot kertoa mikä ihme se on tuo kartiomäntä..?
Onhan se tuolla ylhäällä kerrottu, ainakin periaatteen tasolla.
Siitähän on kuvakin ja patentti.
Taitaa olla niin, että ei ole mitään keinoa esittää asiaa niin, että ymmärtäisit sen, vai mitä?
Laitapa ihan mielenkiinnon vuoksi linkki vaikka kolmeen kartiomäntämoottoriin.
Minulla on sellainen käsitys, ettei niitä ole tehty yhtään kappaletta kaupallisiin tarkoituksiin.
Olisi kiva olla vaihteeksi väärässä, se on tehokas tapa oppia uutta.
Ei taida olla mitään mahdollisuutta saada kuvaa ja patenttitekstiä näkyviin tänne, niin on salaperäinen laite...
2026-01-09 14:06:59
En laita toiseen kertaan.
Katso linkki tosta kirjoituksesta
Käsite kartiomäntä on melko vahvasti harhaanjohtava, mäntähän on ensinnäkin poikkileikkaukseltaan perinteisen pyöreä ja vain männän yläosa männärenkaiden yläpuolelta muodostaa sen tötterön jota nyt sitten kartioksi kutsutaan.
Tämä on hirmuisen epätaloudellisen ja huonon oloinen rakenneratkaisu sillä palokaasujen mäntään kohdistuvasta voimasta huomattavan iso osa suuntautuu sivusuuntaisesti eli heikosti mäntää alaspäin painavaksi. Ei jatkoon ja siksi ei se ole jatkoon koskaan päätynytkään...
Alkuperäisessä moottorissa, jota aloituskin käsittelee, mäntä on koko matkalta kartion muotoinen - sylinteri luonnollisesti noudattaa muotoa. Ideana se, että männän "löystyessä" palokaasujen ohivirtaus tehostaa koneen käyntiä eikä erillistä voitelua tarvita(?). Tässä moottorityypissä mäntä ja sylinteri ovat huomattavan korkeita ja kapeita, ilmeisestikin tavoitteena on pitää hyötysuhde mahdollisimman hyvänä, mikä ei arvatenkaan onnistuisi, jos mäntä ja sylinteri olisivat leveitä ja lyhyitä.
Vaikutat aikamoiselta asiantuntijalta...palokaasujen ohivirtaus tehostaa koneen käyntiä ja voiteleekin jne.
Ehkä jätän tämän sivun, alkaa mennä jo niin lapselliseksi jollotukseksi.
Sylinterien pituuden määrittää iskun pituus. Monissa nykyisissä laivamoottoreissa männät ovat jopa lyhyempiä kuin on niiden halkaisija mutta sylinterin on oltava niissäkin iskunpituuden määrittämä minimimittainen. Juuri niissä moottoreissa myös saavutetaan niin hyvä hyötysuhde kuin saavutettavissa on.
Tuollainen kartiokas piikkimäntähän ei voisi käytännössä edes toimia koska männänrenkaiata siinä ei voisi olla ja se kolkkaisi yhtenään suoraan sylinterinseinämiin, kuluisi ja kuumenisikin äkkiä ja siks toisekseen, se ohivirtaus veisi energian sivuun, mitään hyötysuhdetta ei ylipäätään ilman männänrenkaiden tiivistävää vaikutusta lainkaan kehityisi...
Eipä ole ko. patenttia vaan saatu tänne näkyviin...
Tuossa konetyypissä tiivistyksillä oli tärkeä tehtävä.
Miten on mahdollista, että et osaa käyttää linkkejä, joita sinulle tarjottimella tuodaan eteen?
Toisaalta miten on mahdollista, että et itse osaa googlata sanoja conical, piston ja patent?
Siis sinun insinööritaidoillasi olet päätellyt, että koko mäntä olisi tonttulakki?
Älä jätä päivätyötäsi mäkkärillä.
On se vaan mahdollista että koska tällä sivulla kinataan kahdesta ihan eri ratkaisusta ja toisesta toki patentti helposti löytyykin mutta siitä pitkästä koko pituudeltaan kartiomaisesta männästä ei patentti- tms. tietoa löydy, etkö itse lue sivua jota kuitenkin kommentoit?
Missä on kommentoijan 13.1 klo 20:23 kertoman virityksen patentti nähtävissä. Hänhän on samaisen kommentin esittänyt aiemminkin ja väittäen että se on eri ratkaisu kuin tuo tötterömäntä joka siis ei ole suinkaan koko pituudeltaan kartio. Milloin saamme tiedon ja vaikka pat.nron siitä koko matkaltaan kartiomaisesta männästä ja kartiomaisesta sylinteristä.
Mitä patentteihin tulee, saatan olla ainoa sivulla kirjoittava joka on itsekin pari hyväksyttyä patenttia laatinut, vieläpä ilman avustajia ellei Suomessa laillistettua kielenkääntäjää huomioida. Suomessa laaditussa patenttihakemuksessa kun tarvitaan tiivistelmäosasta laillistetun kielenkääntäjän ruotsinnos. Mutta kaikkihan me tänne kirjoittelevat ne hommat osataan, joohan...
Ei se tonttulakki voi olla kun se on metallia.
Mistä noita patentteja löytää?
Se ei ole mahdollista.
Voi olla että se ei leiki.
Niin tai näin, kummassakaan tapauksessa ei neuvomisesta ole apua.
Esim. internetistä voi katsella nykyisin paljon myönnettyja patentteja niin Suomesta kuin maailmaltakin. Jos sen sijaan olet itse jättämässä patenttia, joudut mahdollisesti ja todennäköisesti menemään Suomen patentti- ja rekisterihallituksen pääpaikalle ja siellä lukusaliin ja tutustumaan jo myönnettyihin patentteihin jotta kykenet esittämään miten juuri sinun patenttihakemuksesi esittämä idea on erilainen ja poikkeava kaikista muista aikaisemmin maailmalla esitetyistä. Patentti nääs on yhtä kuin jotain merkittävästi uutta ja erilaista...
Ja kaikki maailmassa jätetyt patentit löytyvät tuolla tavalla etsimällä?
Lapsihan on terve kun se leikikii, ellei se sitten ole pikkuisen ns. pimahtanut?
On se kova... On....
Joko pian saamme tarkemman tiedon piikkipitkäpuikulakartiomäntä/sylinterimoottorin patentista.
US4457273A
Patentteja ei niin vain jätetä...patenttia haetaan ja se myönnetään jos myönnetään, usein hakemus myös jää sillensä. Ja semmoinenkin pikkuseikka että patentinhakija ja saaja ovat usein eri taho kuin se idean keksijä, on olemassa ihan patenttitoimistoja jotka laativat korvausta vastaan patenttihakemuksia asiakkaan ideoiden pohjalta. Patenttihakemus on aika pikkutarkkaa ja tietyn kaavan mukaan etenevää puuhaa ja sitä harvoin äkkiseltään ihan maallikko osaa, toki meillä patenttiasiamiehiltä (virkamiehiä) voi saada kohtuullisesti neuvoja, neuvonta on osa heidän työtään...
Jos sivulla käsitelty kartiomäntä ja kartiomainen sylinteri on oikein jossain lehdessä esitelty, on kai se patentti silloin siis ollut löydettävissä ja nähtävissä, vai kuinka..?
Voi olla, mutta mistä voi etsiä?
Eikö hän joka sen lehtiartikkelinkin on nähnyt ja lukenut, voi auttaa, hänen päässään kai on tieto siitä mikä lehti oli kyseessä, ainakin noin muutaman vuoden trakkuudella mikä vuosikerta jne. eli hän sen helpoiten silloin löytää ja laittaa tänne ainakin em. tiedot?
Epäilen kuitenkin ettei sellaista patenttia ole olemassakaan sillä koko pituudeltaan kartiomainen mäntä jyskyttämässä kartiomuotoisessa sylinterissä ilman männänrenkaita jne. vaikuttaa melko vinhalta viritykseltä. Eipä silti, on sellainenkin voitu patentoida, tuhansia ja taas tuhansia käytäntöön lainkaan soveltumattomia "keksintöjä" on aikojen saatossa patentoitu, esimerkkeinä vaikka monet ikiliikkujapatentit...
Miksei niitä käytetä laivoissa?
Miksi niitä ei käytetä missään?
Sellainen mielikuva on jäänyt, että tuossa ei ehkä ollut perinteistä kampiakselimekanismia.
Kertoisitko tarkemmin "mielikuvistasi".
Oi kiitos paljon hyvistä "mielikuvista".
Entä mlllainen saattoi olla se ko. "kampiakselimekanismi"..?
Tietysti lievästi kehitysvammaisillakin on täysi oikeus osallistua tämän foorumin keskusteluun, ei siitä kahta sanaa. Mutta toisinaan se vaan johtaa niin absurdeihin viestinvaihtoihin kuin mitä tällä sivulla on nähtävissä.
Olemme kaikki iloisia siitä, että on paikka jonne sinäkin voit kirjoittaa: ja avautua henkilökohtaisista haasteistasi:)
Sulle laitettiin patentin numero, aloita siitä.
Ethän sä ihan tyhmä ole, vai?
Jos se ei löydäpatenttia sen numerolla, niin ei ole mitään hyötyä siitä, vaikka sen huoneen seinät tapetoisi sillä. Se ei siitä mitään tajuaisi.
Kirjoitin ihan itse kaksi patenttia Kapitan Pöljänovinskin yli-impatententin sylinterin hoonaajan varasijaisena toimiessani.
Sujuuko toverilta virkamisruotsi?
Mielenkiintoinen patentti.
Ei kuitenkaan jatkoon.
Miksei?
MIksi vastailet omiin kysymyksiisi ja kommenetteihisi..?
Siinä ei ole juuri mitään muita kuin lista toiveita, joita kartiopään pitäisi toteuttaa.
Toisaalta myös historia on osoittanut, ettei siitä ole kukaan kiinnostunut kuin ehkä akateemisessa mielessä.
Dieseleissä ei voi olla sytytysennakkoa, koska niissä ei ole sytytystulppiakaan. Dieselithän ovat puristussytytteisiä, eli dieselmikropisarat syttyvät pinnaltaan heti jouduttuaan puristustahdin aikana kuumentuneen hapen kanssa kosketuksiin.
Dieseliä ei ruiskutetaan ennen yläkuolokohtaa, ellei haluta lisää vastapainetta sylinteriin puristustahdin lopussa. Useassa vaiheessa ruiskuttavan suiraruiskutuskoneen viimeisin annos siis vasta selvästi yläkuolokohdan jälkeen suurilla tehoilla. Pienillä useampaa ruiskutustapahtumaa saman työtahdin aikana sylinteriä kohden ei tietysti tarvita.
Ps, tässä viestiketjussa puhutaan laivakoneista, joista suurin osa on dieselperiaatteella toimivia, vaikka käyttäisivät dieseliä halvempia raskaampi polttoaineita. Bensakoneita ei laivoissa propulsioon käytetä.
Jep, ja tuo on varmatoimisuudedtaan tunnettu.
Ei oo
Männät ne on meilläkin. T. Böbbeli ja Håksuliini
Menehän hoitoon kaikkine kartiomäntines.
Noormarkun Poosjärvellä oli sotien jälkeen yksi papparainen, jonka veneessä oli keskimoottori. Se oli Ameriikasta tuotu jonkun raumalaisen merikapteenin toimesta Suomeen 1800-luvun loppupuolella, ja se oli nimenomaan tuollainen kartiomäntämoottori. Kuulemma tosi vähäruokainen ja kestävä kone se oli, ainakin se papparainen ajeli sillä paatillaan pitkälle 90-luvun puoliväliin saakka, kunnes sitten ikä teki venemiehen osalta tehtävänsä.
Ja moottorissa oli myös sylinteri kartiomuotoinen ja toimi oikerin hyvin...
Niin se papparainen puhu... Ei kuulemma tarvinnu pitkään turata, kun vaan esilämmitti kartiota huolellissti. Kovettu kalamies se oli, aina vesillä.
Ai, tuota on siis käytetty pienissäkin moottoreissa. Olen aina luullut, että se on ollut isompien laivojen voimanlähde.
Onkohan tuohon kartiomäntätekniikkaan pohjautuvia perämoottoreita mahdettu koskaan valmistaa?
Jos joku mainitsisi edes yhden koneen, jossa sellaiset on ollut. Ruvetaan sitten pohtimaan josko olisi ollut veneissä, moottorisahoissa tai lehtipuhaltimissa.
Höh. Sehän on itsessään kone, siis se kartiomäntämoottori. Ei päätä eikä häntää ole tuon konemestarin höpinöissä.
En ymmärrä tuota kommenttia, mutta ihan esimerkkinä vaikka Wärtsilän W6L64.
Sillä tavalla koneet tunnistetaan.
Onko se partiomäntä kone vai onko se vain tavis kovettu moottori?
Huumori on vaikea laji.
No tuossa mainittiin keskimoottori. Ei siis ole ollut rajoittunut pelkästään suuriin konstruktioihin.
Jo Zoroasterissa oli triplapaisuntakartiomäntäkone.
Talvi tehnyt tehtävänsä ja äijät ovat seonneet 123 postausta aivan älyttömästä kartiomäntä höpinästä.
Siinä tuli yksi lisää...
Mutta asiaan vaikka kommenttinin pian poistetaankin: Sivulla kinataan kahdesta eri rakenteesta, toisesta jossa männän yläosa ja sylinterinkin yläosa ovat kartiomaisia, löytyy patentti ja ehkä, en tiedä, suunnilleen sellaisia on jioskus muutama pienkone valmistettukin, kokeilujahan on tehty jos jonkinlaisia. Mutta sitä toista ratkaisua jossa mäntä ja sylinterikin olisivat koko matkaltaan kartiomaisia, patenttia siitä tai muutakaan tietoa siitä ei löydy. Sellainen laite ei ihan käytännössä voisi ollanekan toimia mutta kuten olen aiemminkin (poistetussa kommentissani) kertonut, patenttejahan on varsinkin patentoinnin alkutaipaleella myönnetty tuhansin myös käytännössä täysin toimimattomille ratkaisuille joista voidaan esimerkkinä pitää vaikka monia ikiliikkujapatentteja...
Sivulla joku huomautti ettei dieselissä ole sytytysennakkoa koska ei ole sytytystäkään. Se on tietysti totta noin yleisesti mutta entäpä hehkutulpalliset ns. puolidieselit?
Varmaan, mutta sinäkin olet muakan joukossa.
Olen kyllä ihan varma, että tämä aiheetta unholaan vaipunut keksintö löydetään vuelä uudelleen. Mitenkäs sitten suu pannaan?
Suun asento ei muutu sen takia.
Jos tulee uutta tietoa, se muuttaa tilanteen ja asiaa katsotaan siinä valossa.
Tämän hetken tietämyksen valossa yhtään konetta ei ole olemassa eikä homma pelitä.
Tiede korjaa virheensä.
Et vaan osaa käyttää tiedonhaun metodeja.
Löytäisit nyt alkuun vaikka sen patentin numeron...
Luulisi olevan konemestarille helppo nakki...
Se on edelleen US4457273A.
Muut ovat löytäneet.
Yritä nyt hyvä pyhä isä tajuta että tuon jiokainen on löytänyt mutta kun se ei ole tuo patentti ja tuo rakenne vaan joku rakenne jossa sekä mäntä koko pituudeltaan että myös sylinteri ovat kartiomaiset...
Kirjoitin viimeksi klo 10:55 että täällä puhutaan kahdesta aivan eri asiasta, etkö lue sivustoa jota kommentoit? Sivulla on joku kertonut useampaan kertaan ettei tarkoita tätä patenttia vaan jotain ihan muuta...
Juu, just semmonen se on ja ne sylinterit on kapeet ja korkeat - ja männät tietty kanssa.
Onko kartiomaiset?
Oletko nähnyt?
Oon nähny patentin
Näkyikö siinä numero, nimi tms. ja missä sen näit?
Ei kai kukaan nimeään ja numeroaan tuollaisiin julkisesti nähtäviin laita?! Se oli esillä jossain merimuseossa, oli sellainen näyttely eri tavoista liikkua vesillä.
Tuo olikin terävä havainto mutta ei tässä nyt ihan kenenkään puh.numeroista ollut kyse, yritä hoksata että patentit on numeroitu ja ne on myönnetty henkilöille joilla on nimikin...
Esim. tällä sivulla on mainittu patentti n:ro US4457273A, se vaan ei ole ratkaisu jossa mäntä ja sylinteri koko pituudeltaan olisivat kartiomaiset, sivulla väitetään että sellainenkin viritys on patentoitu...
Höh. Henkilöillä on yleensä nimi.
Tuon rivikoneen lempinimi oli "urkupillistö". Arvatenkin se juontaa juurensa tuosta erikoisen pitkulaisesta sylinteriratkaisusta.
Uruissa tosin ei ole mitään pitkulaisia sylinteriratkaisuja mutta mitäs siitä. Polttomoottoreita joissa olisi koko pituudeltaan kartiomainen mäntä ja myös kartiomainen sylinteri ei ole ikinä rakennettu eikä tod.näk. patentoitukaan.
Urkupillit on pitkulaisia.
Millähän sivulla niin väitetään?
Ei ainakaan patentin sivuilla ja jos täällä joku väittää, että maa on litteä, niin saa käyttää järkeä.
Eiköhän se ollut siinä.
Onko kukaan katsastamassa sammutinta tai piirtämässä vanhaan merikarttaan päivityksiä?
Ei, mutta kartiomäntämoottorista tietoa kaivataan.
Joko kävit nuppinikkarilla kartiomäntines.
Ei niihin tarvii nuppia tahi kupua, sytytys on hyvä ilmankin.
Kyllä kartiosylinteri on ihan parasta...swe on patenteissakin todettu...
Miksi dieselmoottoreissa ei ole hehkukupua mutta kuulapäämoottoreissa sellainen on?
Dieselissä sitä ei tarvita.
Kartiomäntämoottorit taitavat poikkeusetta olla dieselmoottoreita.
Tai yksisarvisia.
Molemmat ovat satuolentoja
Oletko muka nähnyt yksisarvisen? Jos et, niin miten voit väittää sen olevan satuolento?
Tuo eo ollut mikään vastaus!
Miksi kuulapäämoottorissa tarvitaan hehkukupu(tulppa) mutta dieselissä ei sitä tarvita?
Entä mitä eroa on hehkukupumoottorilla ja ns. puolidieselmoottorilla?
Näin ulkopuolisen silmin se oli ihan varmasti vastaus ja se oli vastaus esitettyyn kysymykseen.
Olisko sama asia? Muistan Lanz Bulldogia mainitun "halbdieseliksi" ja siinä kyllä oli hehkutulppa. Mahti vehje!
Kommenttien perusteella tuskin kukaan on katsonut ko. patentin kuvaa. Liikkuva mäntä on normaali tasapaksu lieriö, männän pää on kartio, joka sopii sylinterikannen kartioon. Eikä mitään normaalista poikkeavaa ohivirtausta tapahdu.
22.1 klo 09:00 esitetty kommentti ei edes liity suoraan aiheeseen vaan on rönsyilemään lähteneen keskustelun yksi sivuhaara.
Olen katsonut sen patentin kuvaa joka täällä on esitetty, ei siinä mitään erikoista ole mutta kun sivulla joku sitkeästi esittää ettei se ole tarkoitettu rakanneratkaisu vaan että hän on nähnyt patentin jossa sekä mäntä koko pituudeltaan että myös sylinteri ovat kartiomaiset, kyseessä EI siis ole pat. US4457273A vaan jokin toinen patentti jota ei kukaan kuitenkaan tunnu sen koommin tietävän...
Tuollainenkin kartiokkuus joka em. US4457273A ratkaisussa esitetään, olisi käytännössä superhuono koska männän yläpuolisen paineen energiasta iso osa hupenisi sivusuuntaisesti eikä osallistuisi mäntää alas painavasti työhön, männänrenkaille ja tiivistykselle se kyllä aiheuttaisi massiivisen rasituksen ja kampikammiosta tarvittaisiin tehokas ilman/palokaasujen tuuletus jne.
Et taida olla oikein perillä moottoritekniikasta, kun tuollaisia arvauksia lonkalta heittelet
Mitä yritätä sanoa, kommenttisi on kovin epämääräinen , arvaajahan tässä tosiaan olisi oltava jotta saisi jotakin otetta tuosta...
Lienen perhtynyt moottoritekniikoihin sekä teoriassa että käytännössä hieman tämän sivun keskimääräisiä näsäviisastelijoita enemmän.
Ai niin, miksi kuulapäämoottorissa tarvitaan hehkukupu mutta dieselmoottorissa ei sitä tarvita. Tähänkään et ole vielä vastannut etkä asiasta taida tajuta tuon taivaallista...miten oikeaan vastaukseen liittyy esim. käsite tehollinen keskipaine..?
No höh. Et ole osannut selittää kartiomäntämoottorinkaan toimintaa...
Mutta enhän minä ole tämän sivun kartiomäntätarina- aloittaja..!
Sellainen moottori jossa sekä mäntä koko pituudeltaan että myös sylinteri ovat kartiomaiset, se ei vain voi käytännössä toimia, ei siinä ole sen enempää selittämistä.
Kyllä voi, johan tuo kartiomäntämoottorikin sen todistaa.
Onko tämä joku Tupla tai Kuitti ja sinä olet Kirsti Rautiainen?
Ei minua häiritse, että esität kysymyksiä, mutta oikeasti!
Et kai kuvittele, että ihmiset viitsivät vastailla niihin ja jos eivätvastaa, niin se johtuisi siitä, että sinä olet ainoa, joka tietää?
Käykö höyrykone kuussa?
Täällä EI ole esietty ainuttakaan todistetta toimivasta moottorista jossa mäntä KOKO PITUUDELTAAN sekä sylinteri KOKO PITUUDELTAAN olisivat kariomaisia.
Toistaiseksi EI ole esitetty edes faktatietoa väitetystä patentista eikä sellaista tule löytymäänkään sillä vaikka patentoinnin alkuaikoina aika erikoisia ja käytännössä täysin mahdottomia ja toimimattomia ratkaisuja saatettiin hyväksytysti patentoida ( mm. ikiliikkujat ) niin eipä löydy tästä kartiosylinteri/kartiomäntä rakenteesta patenttia, ei löydy kun ei löydy...
Vieläkään ei ole vastattu kysymykseen käykö höyrykone kuussa.
"Vieläkään ei ole vastattu kysymykseen käykö höyrykone kuussa."
Käykö teillä kello? Jos käy, niin pyytäkää käymään meilläkin.
Tuo eii vieläkään liity mitenkään sivun aiheeseen mutta onpahan keino tietämättömälle poikaselle yrittää hämmentää...
Täällä voi kuka tahansa esittää olevansa mikä vaan.
Ainoa, mikä niistä oikeasti selviää, on kirjoittajan omat pelot ja traumat.
Eli, jos joku haukkuu sanotaan vaikka tietämättömäksi poikaseksi, häntä on itseään haukuttu sillä tavalla ja se on sattunut. Veikkaan ankaraa isää.
Sattuu nimittäin olemaan niin, että haukkumisen tarkoitus on satuttaa. Siksi kukaan ei käytä haukkumiseen sanoja, jotka eivät kosketa itseä.
Ettäs tiedät senkin heliumkeuhko 😂
Poikanen tarkoittaa nuorta ihmistä, miespuolista sellaista ja käytännössä poikkeuksetta nuorella tiedon määr on hyvin vielä rajallinen, puhumattakaan että se sisältäisi tarkempaa paneutumista sanokaamme polttomoottoritekniikkaan.
Sana poikanen ei siis ole haukkumasana siinä kuin esim. tyhmä...se sattuu olemaan niinkin.
Huono pelastusyritys.
Ja ei kun huononee!
Ketju on oiva osoitus nykyisestä "keskustelu"kulttuurista.
Et ole perehtynyt antiikin Rooman kirjoituksiin.
Olipa kerran Babylonia ja Egypti, sieltä ammensi Hellaan kulttuuri ja siitä Rooman kulttuuri ja valtio jne. Osaan vähän vanhaa latinaa mutta suurimman osan lukemastani em. ajoista olen lukenut englanniksi.
Aleksandriassa paloi tiettävästi maailman silloin suurin kirjasto mutta eivät kirjat olleet nykyisten kirjojen muotoisia eikä niihin mahtunut tekstiä samoja määriä.
Ihan suomeksi on em. ajoista kirjoitellut mm. Armas Ssalonen..
Mutta mennään me välillä omiin Trimalkion pitoihimme, jookos..?
Oiskohan sieltä löytynyt kartiomäntäkoneen patentti? Höyrykoneversiona, toki.
Nopeasti googlasit, mitä tarkoitin.
Hyvä, mutta meni rosvosektoriin.
Ajattelin pikemminkin Juvenalin tai Martialin kirjoituksia ja jossain määrin myös Senecan.
Googlasinko..?
Ko. Salosen melko kattava tuotanto kyllä löytyy tuosta läheltä, hyllystä tselkäni takaa.
Palataan...
Vihervassareiden kirjoittamia on nuo on salaliitto
Googlatkaa "tapered piston" ja alkaa löytyä ihan oikeaa tietoa asiasta.
Hmm, ei kuitenkaan.
Jos sylinteri liikkuu vertikaalisti, niin tuo tarkoittaa sitä, että sen helma on pyöreän sijasta ovaali ja pystysuunnassa helma muistuttaa alaspäin lentävän lentokoneen siiven yläpintaa.
Voi kai sitä kartioksi kutsua hyvällä tahdolla...
Alu, jossa männä nrenkaat ovat on normaali pyöreä, eli sylinteri on pyöreä.
Männän yläosa on aina pyöreä, helma ei.
Tai korjaan sen verran, että käyttölämpötilassa mäntä on pyöreä, mutta kylmänä ei ole. Kylmällä muodolla kompensoidaan lämpömuutoksia kuumana.
Älä korjaa enempää, menee niin rankasti pieleen jo nyt...ja viisastelijalle joka kehottaa googlaamaan taperd pistonia, kerrottakoon että sivulla keskustellaan laivamoottorien männistä.
Tuo kartiomäntä on alun perin kehitetty nimenomaan laivojen voimanlähteeksi.
Sinulla on vanhaa tietoa.
Aikoinaan männät tehtiin kokonaan pyöreiksi.
Jos ymmärrät sen niin.
Kyllä, tuollaisia kokonaan pyöreitä (pallon muotoisia) mäntiä on aikanaan ollut. Niiden etuna oli, että sylinteristä voitiin tehdä suoran putken sijaan mutkitteleva, jolloin iskunpituutta saatettiin lisätä - moottorista oli näin ollen mahdollista saada irti enemmön tehoa ulkoisten mittojen pysyessä kuitenkin hallittuina.
Tuo on jo nereokasta, muistahan patentoida uusin keksintösi...
Se on yksitahtisen kartiosylinterimoottorin eli mörssärin mäntä.
Näitä käytettiin paljon vastamäntämoottrirakenteissa. Kivaahan se ei ollut olla laivakoneita huoltamssa jos oli mutkasylinterivastamäntämoottori...
Joo, mutta aika ennakkoluulotonta suunnittelua.
Ongelmana oli se, että rakenteessa mäntä oli paikallaan ja kone, laiva ja koko maailmankaikkeus liikkui sen ympärillä. Se oli vielä hallittavissa yhden sylinterin koneessa, mutta kaksisylinterinen aiheutti matkapahoinvointia ja kolmisylinterinen oli teknisesti mahdoton toteuttaa.
Liike on aina suhteellista
Kaikkea se insinööri keksii!
Useimmat keksijät eivät ole insinöörejä, insinööri sopii paremmin joi keksitttyjen juttujen tuotekehittelijäksi, pikkuunäpräämiseen.
Tuossa mutkasylinterissä olisi esim. se ongelma että mutkaileva putki ei voi olla koko matkaltaan tasapyöreän muotoinen, siis edes se kuvitteellinen pallonmuotoinen mäntä ei sopisi siihen. Ja tämäkin on lähinnä matematiikkaa...
N/s Nunavik tuli aamuyöllä Porin satamaan, siinä ei ole pulp- keulaa.
Palokaasut keskittävät pallon muotoisen sylinterin pyöreään putkeen kunhan paine on riittävän suuri
Pallon muotoinen sylinteri joka keskitetään pyöreään putkeen....?? Oikein hyvää havainnointia kun kyky päättelyyn loppuu...jos sitä on koskaan ollutkaan.
Tämä sivu alkaa olla yhtä hauska kuin Malaparten kertomukset Suomen viimeisimmistä sodista!
Hauskaa ja totta.
Win win
Malaparten havainnot saksalaisista upseereista ovat vallan viihdyttäviä.
Olikohan saksalaisilla käytössään kartiomäntäteknologiaa?
Jos pallosylinteri ajautuu pyöreässä putkessa sen laidalle, Bernoullin lain mukaan virtausnopeus laskee ja paine kasvaa. Kasvanut paine työntää pallosylinterin irti pyöreän putken laidalta.
Mitäköhän nyt virtaa mistä mihin..?
Mikä on pallosylinteri?
Jos mäntämoottorissa männät alkavat ylipäätään liikkua ajautumalla, lienee syytä huoleen.
Varmaan sillä saadaan huödynnettyä ohivirtauksen efut sylinterikohtaisesti.
Vaikuttaako tuollainen "ajautuminen" ratakäyrään?
Piti sanoa pallomäntä putkisylinterissä.
Mutta eiköhän fiksu ymmärrä asiayhteydestä.
Tarkoitatko sylinteriputkea jollaiseksi sitä usein ammattilaisten keskuudessa kutsutaan?
Aivan kuin osoittautuisit yhä uudellen ja uudelleen aivan ns. nöösipojaksi...
Älä dissaa, kun sulla ei ole lihaksia siihen.
Tarkoitin putkea, joka voi olla miljoonalla mutkalla, jossa pallon muotoinen sylinteri liikku.
Pullonmuotoinen sylinteri on kaikkein tehokkain, verrattuna tavalliseen sylinteriin, joka yleensä on lieriömäinen. Meillä täällä Niuvanniemessä olemme kokeilleet pentagonia joka on ehkä parempi, kuin ehkä pyöreä sylinteri..
...ehkä parempi kuin ehkä...
Pentagonissa tuottaa ongelmia kulmien tiiviys. Soikea sylinteri toimii paremmin kunhan mäntä ei ole pentagrammi.
Pentagon on lähinnä kuusikulmio. Sitähän yritettiin kai laittaa uuteen kuosiin joskus 1980- luvulla..?
2001 Syyskuun 11 päivä sitä laitettiin uuteen uskoon.
Paras tehollinen vaste saatiin höyrytekniikan loppuvaiheessa spiraalimäntämoottoreista. Edistyksellinen tekniikka jäi kuitenkin valitettavasti unholaan. Keskeisin syy siihen, etteivät ne eivät yleistyneet, oli mekanismin vaatiman pyörähdysakselitekniikan hankala huollettavuus.
Totesi AI
...höyrytekniikan loppuvaiheessa..??
MIlloin hörytekniikka loppui?
Se loppui, kun AI sanoi sen loppuneen.
Totuus syntyy huutoäänestyksellä koska AI ei luo uutta vaan toistaa vanhaa.
AI pyörittää kaikkea, moottoreitakin
Pyöriviä moottoreitakin on rakenneltu lentokonekäyttöön mutta eivät ne juuri yleistyneet. Ne olivat ns. tähtimoottoreita joissa koko moottori- potkuriyhdistelmä pyöri kampiakselin ympärillä. Ei kovin hyvä ratkaisu kun esim. keskipakovoimat rasittavat ja tietysti sitä enemmän mitä suurempi on kierrosluku ja mitä etäämmällä kampiakselin keskipisteestä osat sijaitsevat.
Suurien keskipakovoimien välttämiseksi OL3:n höyryturbiinin kierrosluku on vain 1500 rpm kun se hieman pienemmillä turbiineilla on 50 Hz jännitteen alueella 3000 rpm. Em. hitaammin pyörivän turbiinin generaattorin käämien lukumäärällä hoidetaan sitten se, että laite tuottaa kuitenkin juuri 50 Hz virtaa.
Tuollaisessa tähtimoottorissa kartiomäntätekniikka olisi toimiva ja se säästäisi painoakin.
Ei ole optimaalinen kerosiinille, nakuttaa herkästi.
En ole koskaan kuullut kerosiinikartiomäntämoottorin nakuttavan.