Opetusministeri tekee virheen, jos aikoo antaa selvityshenkilölle tehtäväksi selvittää uutta ainetta nykyisen ev.-lut. oman uskonnon opetuksen pohjalta eikä elämänkatsomustiedon (ET) pohjalta. Mitä selvittämistä on semmoinen, että lopputulos määrätään ennakolta mahtikäskyllä. Onko ET:n lyhenteen nimi joku enne, kun sitä noin sorretaan vakavassa asiassa?
Vaikka ET on tarkoitettu uskontokuntiin kuulumattomille lapsille ja nuorille sekä heille, joiden oman uskonnon opetusta ei ole järjestetty, sisältönsä puolesta se sopii, sopisi kaikille. Sen valinnan mahdollisuuden avaamista myös kirkon jäsenille on vaadittu.
Nykyinen kirkkoon liitettyjen ET-kielto on itse asiassa vakava yhdenvertaisuusongelma, joka rikkoo myös lapsen oikeuksien sopimusta. ET pitäisi avata ensin pikaisesti, sillä eihän syrjintä ole kelpoinen lähtökohta pitkäjänteiselle uuden aineen kehittämistyölle.
Opetushallituksen sivuilla kerrotaan muun muassa, että elämänkatsomustiedon opetuksen lähtökohtana ovat valmiiden oppijärjestelmien sijaan oppilaiden elämismaailma ja sen ilmiöt. ET antaa monipuolisen katsomuksellisen ja kulttuurisen yleissivistyksen lisäksi eettistä ja kriittistä ajattelu- ja toimintakykyä sekä oppimisen taitoja. Opetus tukee oppilaan elämänkatsomuksen ja identiteetin muodostumista ja hyvän elämän tavoittelua.
Katsomuksia, inhimillisiä käytäntöjä ja niitä koskevia merkityksiä pidetään yksilöiden, yhteisöjen ja kulttuuriperinnön vuorovaikutuksen tuloksina. Elämänkatsomustiedossa painotetaan ihmisten kykyä vaikuttaa aktiivisesti omaan ajatteluunsa ja toimintaansa. Tämä koskee myös oppilaiden opiskelua ja oppimista.
ET on paitsi tieto- myös taitoaine. Keskustelulla ja vuorovaikutuksella on tärkeä osa opiskelua.
ET on ollut oppiaineena jo 40 vuotta. Sitä opiskelevien osuus vaihtelee paikkakunnittain, Helsingissä se on 31 prosenttia. Monessa pienessä kunnassa ja koulussa osuus on paljon pienempi, mutta kautta maan oppilasmäärä on selvässä kasvussa ja vajaakäyttö vähenemässä.
Vaikka ET on tarkoitettu uskontokuntiin kuulumattomille lapsille ja nuorille sekä heille, joiden oman uskonnon opetusta ei ole järjestetty, sisältönsä puolesta se sopii, sopisi kaikille. Sen valinnan mahdollisuuden avaamista myös kirkon jäsenille on vaadittu.
Nykyinen kirkkoon liitettyjen ET-kielto on itse asiassa vakava yhdenvertaisuusongelma, joka rikkoo myös lapsen oikeuksien sopimusta. ET pitäisi avata ensin pikaisesti, sillä eihän syrjintä ole kelpoinen lähtökohta pitkäjänteiselle uuden aineen kehittämistyölle.
Opetushallituksen sivuilla kerrotaan muun muassa, että elämänkatsomustiedon opetuksen lähtökohtana ovat valmiiden oppijärjestelmien sijaan oppilaiden elämismaailma ja sen ilmiöt. ET antaa monipuolisen katsomuksellisen ja kulttuurisen yleissivistyksen lisäksi eettistä ja kriittistä ajattelu- ja toimintakykyä sekä oppimisen taitoja. Opetus tukee oppilaan elämänkatsomuksen ja identiteetin muodostumista ja hyvän elämän tavoittelua.
Katsomuksia, inhimillisiä käytäntöjä ja niitä koskevia merkityksiä pidetään yksilöiden, yhteisöjen ja kulttuuriperinnön vuorovaikutuksen tuloksina. Elämänkatsomustiedossa painotetaan ihmisten kykyä vaikuttaa aktiivisesti omaan ajatteluunsa ja toimintaansa. Tämä koskee myös oppilaiden opiskelua ja oppimista.
ET on paitsi tieto- myös taitoaine. Keskustelulla ja vuorovaikutuksella on tärkeä osa opiskelua.
ET on ollut oppiaineena jo 40 vuotta. Sitä opiskelevien osuus vaihtelee paikkakunnittain, Helsingissä se on 31 prosenttia. Monessa pienessä kunnassa ja koulussa osuus on paljon pienempi, mutta kautta maan oppilasmäärä on selvässä kasvussa ja vajaakäyttö vähenemässä.
Vastaukset 43
Vanhimmat
Kirkko ja kaupunki -lehden kyselyn mukaan kaikista pääkaupunkiseudun täysi-ikäisistä asukkaista 34 prosenttia pitää Jumalan olemassaoloa todennäköisenä tai luonnehtii uskoaan Jumalaan ehdottoman varmaksi. Kaikille yhtistä katsomusainetta ei pidä alkaa kehittää yhden tai useamman uskonnon lähtökohdasta.
Nykymaailmassa ja tulevaisuudessa on paljon muuta katsomuksellista ja eettistä pohdintaa kuin vain uskontojen pyhien kirjojen tarjoamat näkökohdat.
YLEn tutkimuksessa Suomalaisten pelot ja haaveet ilmeni, kun kysyttiin, mikä on erityisen tärkeää, että vain 11 prosenttia ihmisistä piti uskontoa erityisen tärkeänä, Uskonto sijoittui 27 tärkeän asian luettelossa sijalle 26.
Tällaisia asioita suomalaiset pitävät tärkeämpänä kuin uskontoa:
Puolison, lasten ja läheisten terveys, Rauha, Oma terveys, Turvallinen asuinympäristö, Perhe ja lapset, Vapaus olla sellainen kuin olen, Turvattu toimeentulo, Luotettava tieto, Ystävät ja muut läheiset ihmiset, Vapaus ilmaista oma mielipiteeni, Itselleni merkityksellisten asioiden tekeminen vapaa-ajalla, Rakkaus ja parisuhde, Demokratia, Tasa-arvo, Vakituinen työpaikka, Ympäristöstä huolehtiminen, Eläinten oikeudet, Itselleni merkityksellisten asioiden tekeminen työssä, Muiden ihmisten auttaminen, Koulutus, Oman ammattitaidon ylläpito, Mielihyvän ja nautintojen etsiminen, Itsensä hemmottelu, Taloudellinen menestys,
Menestys työelämässä. Vasta näiden jälkeen tuli ihmisten tärkeysjärjestyksessä uskonto.
Eikö ole hyvinkin perusteltua, että mahdollisen yhteisen oppiaineen kehittelyn lähtökohtana ja perustana tulee olla uskonnon sijaan elämänkatsomustieto?
Vielä parempi pohja syntyy, kun nopeasti avataan elämänkatsomustieto myös evl ja ort. kirkon jäseneksi liitetyille valittavissa olevaksi katsomusaineeksi.
Vakuuttava puheenvuoro. Tiedoksi A:lle?
Onhan hänellä mahdollisuus korjata itse toimeksiannossa noita puheitaan
Minä olen kastamattomana pakanana pärjännyt hyvin jo 52 vuotta . Itseeni olen uskonut ja viisaisiin ystäviin . Tutkinut olen monia uskontoja ja kyllä niissäkin on hyvää , mut myös paljon pahaa .
Kyllä, kommunistien opetusministeri Marinin hallituksessa ei ollut suorittanut
loppututkintoa eikä gradua mutta sormeili opetusta
ja nimitti komopetushallituksen pääjohtajan, joka nyt heitetään mäkeen kesäkuussa
2026 eli virheet korjaantuvat viimeistään silloin
Onhan kirkkohallituksessa varmaan reserviä jäljellä, kun yksi otettiin kyseenalaisin perustein ministeriön ylijohtajaksi.
Hyvä kysymys. Kyllä tekee, kos ei ota ongelmia kritiikistä.
Tämä ET-turhake pitää likvidoida Suomen kouluopetuksesta.
Tilalle itseopiskelua ja urheilua .
Siis tekee, JOS pysyy puheissaan.
Onhan se törkeää että opetusministerinä on ruotsinkielinen loppututkintoa suorittamaton kommunistiseen vähemmistöön Suomessa kuuluva VIELÄ 2000 - luvulla näin kuin jossain kolonialistien vai vaa maassa https://keskustelu.suomi24.fi/t/19238027/tekeeko-opetusministeri-virheen-kysyy-ylikoski#comment-139701810
Kun kysyy ja vastaa itse, saa mieleisensä vastauksen. Ylikoski antaisi mielellään mahtikäskyn - mikäli olisi mahtia.
Toivottavasti ottaa onkeensa saamastaan kritiikistä.
Tekee jos ei ota opiksi kun opetetaan.
Kyllä uhkaa tehdä, jos ei peräännyt hiukan lähtökohtana määrittelyssä.
Miettis vähän enne selvittäjien tehtävänantoa.
Onkovhänelle kerrottu ystävällisesti?
Kansanedustaja Pia Lohikoski on tehnyt eduskuntakyselyn asiasta.
Täytyypä kaivaa se jostain esiin.
On syytäkin.
ET on marginaalista hevonhumppaa.
Toivottavasti ei mene semmoista tekemään. Pia Lohikoskelta eduskuntakysely.
Mieti, ennen kuin vastaat!
Toivottavasti ottaa onkeensa saamastaan kritiikistä.
Uskonnonopetuksen holhoavaa suosimista voi protestoida erottamalla lapsi kirkosta ja vaihtamalla uskonto eeteehen.
Hän miettii vielä. Eikä tämän hallituskauden tekeleet ratkaise mitään.
Ei tee, jos peruu pahat aikeensa.
Vastaus Pia Lohikosken kysymykseen oli surkea.
Selvityksestä ei tule uskottavaa ei kelpoista jatkoon tuolla toimeksiannolla.
Menee vaihtoon.
Vaarana yhä on, että tekee, vaikka palautetta on,annettu.
Tässä on se hyvä että kristittyjen kotien lapset varjeltuvat tältä marginaaliselta tynkä-ET-pössyttelyltä.
Se jää nähtäväksi.
Eiku romahdus
Ihmettelee vielä.
Pahaa pelkää.
Peli ei ole pelätty. ET vaan vahvemmaksi
Toivottavasti kallistaa korvansa kritiikille.
Tekee, jos noin. Kyse on A:n poliittisesta pelistä.
Kun Ylikoski noin kysyy, vastauksen tietää lukemattakin.
Keskustelulla ET esiin.
ET on HUU-HAATA ja marginaalinen ET-humppa on sen etäispesäke.
Ei ole. Sinä olet huuhaa.
Asiallinen kommentti tuossa vaiheessa.