Salaisten sotien salattusta sotahistoriasta on tiedossa aikajanalla sotia joissa Suomenniemen taviskansan väestöä on joutunut olemaan osallisia.
Tiedot ovat vain suuntaa kertovia.
Armon ajalla! Suomen historian sodat 300 jKr → 2000-luku
https://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_Suomen_historian_sodista
**300-luku** – Kuningas Agnin sotaretki Suomeen (myyttinen lähde?).
**400–500-luvut** – Suomalaisia palkkasotureina Manner-Euroopassa.
**n. 470** – Kuningas Vanlandin sotaretki Suomeen (saagaperäinen).
**600-luku** – Suomalaisia palkkasotureita Skandinaviassa.
**800-luku** – Saagojen maininnat Karjalanpohjan sotaretkiin ja Bjarmian perillisten valloituksiin; kveenien sotaretkiä.
1000-luku
**1008** – Herdalerin taistelu (Olavi Pyhän viikinkiretki Suomeen).
**1030–1050** – Viikinkiretki Hämeeseen.
**n. 1030** – Mahdollinen viikinkiretki Varsinais-Suomeen.
**1042** – Novgorodin ruhtinas Vladimir Jaroslavitš sotaretki Suomeen.
**1050-luku** – Ruotsin kuninkaiden Anund Jakobin ja Emund Vanhan sotaretket.
**1060–1080** – Liettualaisten hyökkäys karjalaisia vastaan.
1100-lukujen konfliktit
**1100-luvut (alku)** – Skandinaavien retkiä Suomeen.
**1123** – Novgorodin ruhtinas Vsevolod Mstislavitš sotaretki jäämejä vastaan.
**1142–1149** – Jäämien ja karjalaisten sotaretkiä.
**n. 1155** – Ensimmäinen ristiretki Suomeen.
**1187** – Sigtunan tuho ja tallenne Karjalaisten hyökkäys Ruotsiin.
**1187–1191** – Tanskalaisten ja Novgorodin/karjalaisten sotaretkiä Suomeen.
1200-luku – ristiretket ja Novgorodin konfliktit
**1202** – Tanskalaisten ristiretki Suomeen.
**1221–1229** – Novgorodin vastaiseen kauppasaartoon osallistuminen ja karjalaisten hyökkäyksiä Norjaan.
**1237** – Hämeen kapina.
**1240** – Nevan taistelu.
**1249–1250** – Toinen ristiretki Suomeen.
**1253–1259** – Karjalaisten ja Novgorodin konfliktit; Ruotsalaisten linnoitustyöt.
**1271–1278** – Karjalaisten ja pakanoiden sotaretkiä Skandinaviassa.
**1283–1295** – Ruotsalaisten sotaretkiä Novgorodin alueille ja Novgorodin hyökkäyksiä Karjalaan.
1300-1400-luvut – Novgorod ja kapinat
**1311–1318** – Novgorodin sotaretkiä Suomeen.
**1323** – Pähkinäsaaren rauha (sota päättyy sopimukseen).
**1337–1344** – Käkisalmen kapina ja Yrjönyön kapina.
**1350** – Novgorodilaiset hyökkäävät Viipuriin.
**1364–1365** – Turun linnan piiritys.
**1377–1396** – Novgorodin hyökkäyksiä ja ruotsalaisten retkiä Karjalaan.
1400-1500-luvut – ruotsalaiset ja novgorodilaiset konfliktit
**1411** – Novgorodilaiset polttivat Viipurin.
**1438–1439** – Davidin kapina.
**1446–1480** – Hämäläisten ja savolaisten kahakoita; tanskalaiset piirittävät Viipuria; ruotsalaiset retket Karjalaan.
**1495–1497** – Vanha viha — Ruotsi vs. Venäjä.
1500-1600-luvut – varhaismoderni sota-aika
**1506–1509** – Juuttiviha (Tanska hyökkää).
**1516, 1521–1523** – Venäläiset ja tanskalaiset hyökkäykset Suomeen/Ruotsiin.
**1534–1537** – Kreivisota Ruotsia vastaan.
**1542** – Dacken sota (talonpoikaiskapina).
**1555–1557** – Suuri Venäjän sota.
**1563–1570** – Seitsenvuotinen sota (osuudet).
**1570–1595** – Pitkäviha (Ruotsi vs. Venäjä).
**1592–1599** – Rautalammin kapina, Nuijasota ja Marttilan taistelu.
1600-1700-luvut – suurvaltasodat
**1600–1629** – Puolan sota.
**1610–1617** – Inkerin sota.
**1611–1613** – Kalmarin sota.
**1618–1648** – Kolmikymmenvuotinen sota.
**1655–1661** – Pohjan sota.
**1674–1679** – Skånen sota.
**1700–1721** – Suuri Pohjan sota ja Isoviha.
**1741–1743** – Hattujen sota / Pikkuviha.
**1756–1763** – Seitsenvuotinen sota (EU-laajemmat).
**1788–1790** – Kustaa III:n sota.
1800-1900-luvut – modernit sodat
**1808–1809** – **Suomen sota** (Ruotsi vs. Venäjä).
**1830–1831** – Puolan kapina (Suomen kaartin osallistuminen).
**1853–1856** – **Krimin sota** (Suomen rannikko mukana).
**1877–1878** – Turkin sota (Suomen kaarti).
1900-luvun alku
* **1918** – **Suomen sisällissota**
Punaisten ja valkoisten välinen sota Suomen itsenäistymisen jälkeen.
* **1918–1920** – **Suomen ja Neuvosto-Venäjän välinen sota**
Sisältää mm. rajakahakoita ja päättyy Tarton rauhaan.
* **1918–1922** – **Heimosodat**
Suomalaisten vapaaehtoisten sotaretkiä ja osallistumista Itä-Karjalassa, Inkerissä ja Virossa.
Toinen maailmansota
1939–1940 - Talvisota
Neuvostoliiton hyökkäys Suomeen.
1941–1944 - Jatkosota
Suomen ja Neuvostoliiton välinen sota, osa toista maailmansotaa.
1944–1945 - Lapin sota
Suomen ja Saksan joukkojen välinen sota Lapissa.
Kylmän sodan aika ja sen jälkeen
1956 - Suezin kriisi
Suomalaisia YK-joukkoja rauhanturvatehtävissä.
1964–1979 - Kyproksen kriisi
Suomi osallistui YK:n rauhanturvaoperaatioon.
1995–1996 - Bosnian sota
Suomalaisia rauhanturvajoukkoja.
1999 - Kosovon kriisi
Suomi mukana KFOR-joukoissa.
2000-luku
2001–2021 – Afganistanin sota
Suomi osallistui ISAF- ja Resolute Support -operaatioihin.
2003–2008 – Irakin sota
Suomi humanitaarisissa ja tukitehtävissä.
2011 – Libyan kriisi / Välimeren operaatiot
Suomi mukana EU- ja NATO-johtoisissa operaatioissa.
Tiedot ovat vain suuntaa kertovia.
Armon ajalla! Suomen historian sodat 300 jKr → 2000-luku
https://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_Suomen_historian_sodista
**300-luku** – Kuningas Agnin sotaretki Suomeen (myyttinen lähde?).
**400–500-luvut** – Suomalaisia palkkasotureina Manner-Euroopassa.
**n. 470** – Kuningas Vanlandin sotaretki Suomeen (saagaperäinen).
**600-luku** – Suomalaisia palkkasotureita Skandinaviassa.
**800-luku** – Saagojen maininnat Karjalanpohjan sotaretkiin ja Bjarmian perillisten valloituksiin; kveenien sotaretkiä.
1000-luku
**1008** – Herdalerin taistelu (Olavi Pyhän viikinkiretki Suomeen).
**1030–1050** – Viikinkiretki Hämeeseen.
**n. 1030** – Mahdollinen viikinkiretki Varsinais-Suomeen.
**1042** – Novgorodin ruhtinas Vladimir Jaroslavitš sotaretki Suomeen.
**1050-luku** – Ruotsin kuninkaiden Anund Jakobin ja Emund Vanhan sotaretket.
**1060–1080** – Liettualaisten hyökkäys karjalaisia vastaan.
1100-lukujen konfliktit
**1100-luvut (alku)** – Skandinaavien retkiä Suomeen.
**1123** – Novgorodin ruhtinas Vsevolod Mstislavitš sotaretki jäämejä vastaan.
**1142–1149** – Jäämien ja karjalaisten sotaretkiä.
**n. 1155** – Ensimmäinen ristiretki Suomeen.
**1187** – Sigtunan tuho ja tallenne Karjalaisten hyökkäys Ruotsiin.
**1187–1191** – Tanskalaisten ja Novgorodin/karjalaisten sotaretkiä Suomeen.
1200-luku – ristiretket ja Novgorodin konfliktit
**1202** – Tanskalaisten ristiretki Suomeen.
**1221–1229** – Novgorodin vastaiseen kauppasaartoon osallistuminen ja karjalaisten hyökkäyksiä Norjaan.
**1237** – Hämeen kapina.
**1240** – Nevan taistelu.
**1249–1250** – Toinen ristiretki Suomeen.
**1253–1259** – Karjalaisten ja Novgorodin konfliktit; Ruotsalaisten linnoitustyöt.
**1271–1278** – Karjalaisten ja pakanoiden sotaretkiä Skandinaviassa.
**1283–1295** – Ruotsalaisten sotaretkiä Novgorodin alueille ja Novgorodin hyökkäyksiä Karjalaan.
1300-1400-luvut – Novgorod ja kapinat
**1311–1318** – Novgorodin sotaretkiä Suomeen.
**1323** – Pähkinäsaaren rauha (sota päättyy sopimukseen).
**1337–1344** – Käkisalmen kapina ja Yrjönyön kapina.
**1350** – Novgorodilaiset hyökkäävät Viipuriin.
**1364–1365** – Turun linnan piiritys.
**1377–1396** – Novgorodin hyökkäyksiä ja ruotsalaisten retkiä Karjalaan.
1400-1500-luvut – ruotsalaiset ja novgorodilaiset konfliktit
**1411** – Novgorodilaiset polttivat Viipurin.
**1438–1439** – Davidin kapina.
**1446–1480** – Hämäläisten ja savolaisten kahakoita; tanskalaiset piirittävät Viipuria; ruotsalaiset retket Karjalaan.
**1495–1497** – Vanha viha — Ruotsi vs. Venäjä.
1500-1600-luvut – varhaismoderni sota-aika
**1506–1509** – Juuttiviha (Tanska hyökkää).
**1516, 1521–1523** – Venäläiset ja tanskalaiset hyökkäykset Suomeen/Ruotsiin.
**1534–1537** – Kreivisota Ruotsia vastaan.
**1542** – Dacken sota (talonpoikaiskapina).
**1555–1557** – Suuri Venäjän sota.
**1563–1570** – Seitsenvuotinen sota (osuudet).
**1570–1595** – Pitkäviha (Ruotsi vs. Venäjä).
**1592–1599** – Rautalammin kapina, Nuijasota ja Marttilan taistelu.
1600-1700-luvut – suurvaltasodat
**1600–1629** – Puolan sota.
**1610–1617** – Inkerin sota.
**1611–1613** – Kalmarin sota.
**1618–1648** – Kolmikymmenvuotinen sota.
**1655–1661** – Pohjan sota.
**1674–1679** – Skånen sota.
**1700–1721** – Suuri Pohjan sota ja Isoviha.
**1741–1743** – Hattujen sota / Pikkuviha.
**1756–1763** – Seitsenvuotinen sota (EU-laajemmat).
**1788–1790** – Kustaa III:n sota.
1800-1900-luvut – modernit sodat
**1808–1809** – **Suomen sota** (Ruotsi vs. Venäjä).
**1830–1831** – Puolan kapina (Suomen kaartin osallistuminen).
**1853–1856** – **Krimin sota** (Suomen rannikko mukana).
**1877–1878** – Turkin sota (Suomen kaarti).
1900-luvun alku
* **1918** – **Suomen sisällissota**
Punaisten ja valkoisten välinen sota Suomen itsenäistymisen jälkeen.
* **1918–1920** – **Suomen ja Neuvosto-Venäjän välinen sota**
Sisältää mm. rajakahakoita ja päättyy Tarton rauhaan.
* **1918–1922** – **Heimosodat**
Suomalaisten vapaaehtoisten sotaretkiä ja osallistumista Itä-Karjalassa, Inkerissä ja Virossa.
Toinen maailmansota
1939–1940 - Talvisota
Neuvostoliiton hyökkäys Suomeen.
1941–1944 - Jatkosota
Suomen ja Neuvostoliiton välinen sota, osa toista maailmansotaa.
1944–1945 - Lapin sota
Suomen ja Saksan joukkojen välinen sota Lapissa.
Kylmän sodan aika ja sen jälkeen
1956 - Suezin kriisi
Suomalaisia YK-joukkoja rauhanturvatehtävissä.
1964–1979 - Kyproksen kriisi
Suomi osallistui YK:n rauhanturvaoperaatioon.
1995–1996 - Bosnian sota
Suomalaisia rauhanturvajoukkoja.
1999 - Kosovon kriisi
Suomi mukana KFOR-joukoissa.
2000-luku
2001–2021 – Afganistanin sota
Suomi osallistui ISAF- ja Resolute Support -operaatioihin.
2003–2008 – Irakin sota
Suomi humanitaarisissa ja tukitehtävissä.
2011 – Libyan kriisi / Välimeren operaatiot
Suomi mukana EU- ja NATO-johtoisissa operaatioissa.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Suuntaa näyttävää tietoa Suomenniemen heimojen historiasta, valtamediassa salatuista linnavuorista.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_Suomen_muinaislinnoista
Jos Suomennimellä ei ollut järjestäytynyttä yhteiskuntaa ennen muinais ruotsalaisten ja Rooman kirkon tuloa noin 1100 luvulla niin.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Ristiretket_Suomeen
Ketkä, miten ja miksi paikallinen kantaväestö ylläpiti linnavuoria, miten se olisi onnistunut jopa ilman jonkinlaista verotusjärjestelmää jota johtaa kuningas tai aluuen hallitsijoiden ylhäiset suvut.
Miksi lännestä piti tulla Suomenniemeen sotajoukoilla joista kuva Nousiaisten kirkon kenotafi taulussa. Sen jälkeen alkoi noin 600 vuoden miehityksen aika ja kantasuomalaiset olivat maan miehittäjä tulijoiden resusussivarantona ( EU WEF NATO aikana Suomenniemen väestölle, ei uutta auringon alla 2026/jKr ).
https://fi.wikipedia.org/wiki/Pyhän_Henrikin_sarkofagi
🗿 Suomen linnavuoret – ajoitus ja käyttäjät
Pirkanmaa
* **Rapolan linna (Sääksmäki)** – 600–1200 jaa. – hämäläiset
* **Päijälän linnavuori (Kuhmoinen)** – 700–1000 – hämäläiset
* **Kirvunlinna (Pälkäne)** – 600–900 – hämäläiset
* **Huntilan linnavuori (Pälkäne)** – 600–900 – hämäläiset
* **Kaakilan linnankallio (Vesilahti)** – 700–1000 – hämäläiset
* **Lammelan muinaislinna (Sastamala)** – 600–1000 – hämäläiset
* **Hiukkasaari (Sastamala)** – 600–1000 – hämäläiset
* **Nuutajärven linnavuori (Urjala)** – 700–1000 – hämäläiset
* **Rutajärven linnavuori (Urjala)** – 700–1000 – hämäläiset
* **Siuron linnavuori (Nokia)** – 700–1000 – hämäläiset
* **Eskolanvuori (Akaa)** – 600–900 – hämäläiset
* **Apianlahden linnosaari (Valkeakoski)** – 1200–500 eaa. – pronssikautinen väestö
* **Arasalon linnavuori (Ikaalinen)** – 1000–500 eaa. – varhaiset hämäläiset
---
Kanta-Häme
* **Hakoisten linnavuori (Janakkala)** – 300 eaa.–1200 jaa. – hämäläiset
* **Hangastenmäen linnavuori (Janakkala)** – 1100–1300 – hämäläiset
* **Hakovuori (Vanaja)** – 600–1000 – hämäläiset
* **Hyypiönvuori (Hauho)** – 200 eaa.–400 jaa. – hämäläiset
* **Lammin linnanmäki** – 700–1100 – hämäläiset
* **Mantereenlinna** – 700–1100 – hämäläiset
* **Palvaanlinna** – 700–1100 – hämäläiset
* **Teponlinna** – 700–1100 – hämäläiset
* **Unikkolinna** – 700–1100 – hämäläiset
* **Kyläkallio** – 700–1100 – hämäläiset
* **Laurinkallio** – 700–1100 – hämäläiset
* **Lippilinnanmäki** – 700–1100 – hämäläiset
* **Kestinpäänkallio** – 700–1100 – hämäläiset
---
Kymenlaakso
* **Kirkkovuori (Virolahti)** – 800–1200 – karjalaiset
* **Kuoppalan linnavuori (Kouvola)** – 1000–1300 – karjalaiset / hämäläiset
* **Salmenkylän linnamäki (Vehkalahti)** – 800–1200 – karjalaiset
---
Etelä-Karjala
* **Kannuksen linnavuori (Taipalsaari)** – 800–1200 – karjalaiset
* **Kuivaketveleen linnavuori (Taipalsaari)** – 800–1200 – karjalaiset
* **Lassilan linnavuori** – 800–1100 – karjalaiset
* **Sarajärven linnavuori** – 800–1100 – karjalaiset
* **Turasalon linnavuori** – 800–1100 – karjalaiset
---
Etelä-Savo
* **Haukiveden linnasaari** – 900–1200 – savolais-karjalaiset
* **Ihanteensalon linnavuori** – 900–1200 – savolaiset
* **Ikoinniemen linnavuori** – 900–1200 – savolaiset
* **Otavan linnavuori** – 900–1200 – savolaiset
* **Otralan linnavuori** – 900–1200 – savolaiset
* **Sairilan linnavuori** – 900–1200 – savolais-karjalaiset
* **Vatilan linnavuori** – 900–1200 – savolaiset
* **Sulkavan linnavuori** – 900–1200 – savolaiset
---
Keski-Suomi
* **Linnasenmäki (Jämsä)** – 800–1100 – hämäläiset / savolaiset
* **Linnasenvuori (Jämsä)** – 800–1100 – hämäläiset / savolaiset
* **Pukinvuori (Jämsä)** – 800–1100 – hämäläiset / savolaiset
---
Ahvenanmaa
* **Borgbodan linnavuori** – 500–1200 – ahvenanmaalaiset
* **Borgdalsbergin linnavuori** – 500–1200 – ahvenanmaalaiset
* **Borgön linnavuori** – 500–1200 – ahvenanmaalaiset
* **Hammarlandin linnavuori** – 500–1200 – ahvenanmaalaiset
* **Jomalan linnavuori** – 500–1200 – ahvenanmaalaiset
* **Svelandsberget** – 500–1200 – ahvenanmaalaiset
Tässä ne tekijät, joita ilman linnavuoret **eivät olisi voineet toimia**: huolto, varastointi, verotus ja pysyvä asutus lähistöllä.
🏰 Suomen linnavuoret – hierarkiamalli ja ylläpidon edellytykset
1️⃣ Hierarkian perusrakenne
Linnavuoret muodostivat **monitasoisen järjestelmän**, jossa kaikilla kohteilla ei ollut sama rooli. Järjestelmä muistuttaa varhaista valtiollista rakennetta.
🔴 Ylikeskittymät (alueelliset valtakeskukset)
**Esimerkkejä:** Rapolan linna, Hakoisten linnavuori, Kuivaketveleen linnavuori, Ahvenanmaan pääkohteet
**Ominaisuudet:**
* laajat kivivallit ja porttirakenteet
* pitkä yhtäjaksoinen käyttö
* sotilaallinen ja hallinnollinen johto
* resurssien keruun ja jakelun keskus
**Tehtävä:**
* johti ympäröivää linnaverkostoa
* organisoi sodankäynnin, puolustuksen ja huollon
* vastasi varastojen hallinnasta ja verotuksesta
---
🟠 Alakeskukset (alueelliset linnavuoret)
**Esimerkkejä:** Kirvunlinna, Huntilan linnavuori, Päijälän linnavuori, Kannuksen linnavuori, Sairilan linnavuori
**Ominaisuudet:**
* selvästi varusteltuja
* kytkeytyivät suoraan ylikeskittymään
* pysyvämpi miehitys tai jatkuva valmius
**Tehtävä:**
* paikallinen puolustus ja valvonta
* varastojen ylläpito ja täydentäminen
* väestön kokoaminen ja ohjaaminen kriisiaikana
---
🟡 Reitti- ja tukilinnat
**Esimerkkejä:** Siuron linnavuori, Kaakilan linnankallio, Lammin linnanmäki, Linnasenmäki
**Ominaisuudet:**
* strateginen sijainti vesireittien ja kulkuväylien varrella
* pienemmät varustukset
* toimivat osana ketjua
**Tehtävä:**
* liikenteen ja kaupan valvonta
* viestiketjun ylläpito
* huollon turvaaminen
---
2️⃣ Huolto, varastointi ja ennakkovalmistelu
🍞 Ruoka ja juomavesi
Linnavuoren puolustus **edellytti ennakkoon kerättyjä varastoja**:
* vilja, kuivatut lihat ja kalat
* juurikkaat ja säilyvät kasvikset
* vesi kaivoista, lähteistä tai sadeveden keruusta
➡️ Ilman varastointia linnavuori ei kestänyt piiritystä päiviä pidempään.
---
🪵 Polttopuut
* polttopuut oli **kerättävä ja varastoitava ennen konfliktia**
* tarve lämmitykseen, ruoanlaittoon ja sepäntöihin
* puute johti nopeasti toimintakyvyn romahtamiseen
---
⚔️ Aseet ja varusteet
* keihäät, nuolet, jouset, kilvet
* varanuolien ja keihäänkärkien valmistus etukäteen
* aseiden huolto ja korjaus varastoitujen materiaalien avulla
➡️ Aseita **ei voitu valmistaa piirityksen aikana ilman valmisteltuja varastoja**.
---
3️⃣ Verotus ja väestön velvoitteet
Linnavuorten ylläpito vaati **ennakollista verotusta**, ei vapaaehtoista keräystä.
Verotus sisälsi:
* elintarvikkeita (vilja, liha, kala)
* työvelvoitteita (rakentaminen, vallien korjaus)
* polttopuut ja rakennusmateriaalit
* aseet ja metalli
➡️ Tämä edellytti **pysyvää johtoa**, joka kykeni määräämään ja valvomaan.
---
4️⃣ Pysyvä asutus ja valmius
🏡 Jatkuva ympärivuotinen asutus
Parhaiten linnavuoren ylläpito ja taisteluvalmius onnistui, kun:
* linnavuoren **välittömässä läheisyydessä oli pysyvä asutus**
* paikalla oli ympärivuotisesti väkeä
* huolto, vartiointi ja kunnossapito olivat jatkuvia
Tämä mahdollisti:
* varastojen säännöllisen täydentämisen
* rakenteiden jatkuvan korjaamisen
* nopean miehityksen kriisitilanteessa
➡️ Linnavuori ilman lähiasutusta oli **strategisesti heikko**.
---
5️⃣ Piiritystilanne: mitä se vaati?
Piiritetty linnavuori:
* kulutti ruokaa, vettä ja polttopuita nopeasti
* vaati kurinalaista jakelua
* edellytti johtoa, joka hallitsi resursseja
Vain linnavuoret, joilla oli:
* **ennakkoon kerätyt varastot**
* **keskitetty johto**
* **läheinen pysyvä asutus**
…pystyivät kestämään pidempää sotilaallista painetta.
---
Yhteenveto
Linnavuoret eivät ole ymmärrettävissä ilman:
* hierarkkista rakennetta
* jatkuvaa huoltoa ja varastointia
* verotusta ja työvelvoitteita
* ympärivuotista lähiasutusta
Ne edustavat **varhaista aluehallintoa ja sotilaallista organisaatiota**, eivät satunnaista puolustautumista.
Suomenniemen linnavuorissa ja niiden lähiseuduilla paikallisen väestön eli horsirakennuksissa. Ne hirsirakennukset ja savupirtit piti talvella lämpöä paremmin sisällä pienellä määrällä polttopuuta kuin kivimuuri ja kivinenrakennus jossa on kivinen savupiippu.
Kivilinnojen kuten esim Turunlinna ja Olavin linnan lämmittämiseen syksystä seuravaan kevääseen asti kulutti valtavan määrän puuta. Jotta ne ei olisi olleet kuolemanloukkuja talvisin. Sielläkin oli muinoin myös hirsirakennuksia lähellä joissa ainakin osa linnanväestä eli talvisin.
Vasta Ruotsin kuningatar Kristiina valtaaikoina Suomenniemen tavis väestön keskuudessa levisi rakennuksiin kivinen savupiippu. Joka korvasi savupirtit joissa katonrajassa oli katonrajassa savua ja seinässä räppänät joista savua pääsi ulos. Savupirtit altisti asujat erinlaisille keuhkosairauksille.
(1/2 , Savupirtin tai Hirsitalon lämmitys vs. Kivilinnan lämmitys)
Yksi asia kannattaa kuitenkin korjata alkuperäiseen väitteeseen: savupiippujen yleistymistä ei ole hyvä ajoittaa yksiselitteisesti vain kuningatar Kristiinan valtakaudelle, koska kehitys oli alueellista ja savupiippuja tunnettiin Suomessa jo paljon aikaisemmin. Joten tuota kannattaa muotoilla varovaisemmin.
Kirjoitus...
Hirsirakennukset, savupirtit ja kiviset linnat Suomenniemellä
Suomenniemellä eli nykyisen Suomen alueella paikallinen väestö asui pitkään pääasiassa hirsirakennuksissa. Hirsirakentaminen soveltui hyvin pohjoisiin oloihin, koska puuta oli runsaasti saatavilla ja hirrestä rakennettu seinä pystyi pitämään lämpöä suhteellisen hyvin sisällä. Erityisesti talvella tällä oli suuri merkitys, sillä asuntojen lämmittäminen vaati huomattavan määrän polttopuuta.
Varhaisissa savupirteissä ei aluksi ollut varsinaista savupiippua. Tulisijasta noussut savu täytti osan huonetilasta ja poistui vähitellen katon tai seinän aukkojen eli räppänöiden kautta. Kun tuli oli palanut ja savua oli riittävästi poistunut, ihmiset saattoivat oleskella tuvassa. Savupirtti oli lämmityksen kannalta tehokas ratkaisu, vaikka asumismukavuuden ja terveyden kannalta siinä oli merkittäviä ongelmia. Savu, noki ja pienhiukkaset altistivat asukkaat hengitysteiden ärsytykselle ja muille terveyshaitoille.
Hirsirakennuksilla oli myös toinen merkittävä etu verrattuna massiivisiin kivirakennuksiin. Kivi pystyy varastoimaan lämpöä, mutta kylmä kivirakennus vaatii paljon energiaa lämmetäkseen. Keskiaikaiset kivirakennukset olivat usein suuria, korkeita ja paksuseinäisiä, joten niiden lämmittäminen talvipakkasilla oli erittäin haastavaa. Pelkkä suuri tulisija ei välttämättä tarkoittanut, että koko rakennus olisi ollut lämmin.
Tämä koski myös keskiaikaisia kivilinnoja. Esimerkiksi Turun linna ja Olavinlinna olivat ennen kaikkea puolustus- ja hallintorakennuksia, eivätkä ne vastanneet nykyajan käsitystä lämpimästä ja mukavasta asuinrakennuksesta. Paksut kiviseinät suojasivat linnaa ulkopuolisilta hyökkäyksiltä ja antoivat rakenteelle kestävyyttä, mutta talvella ne olivat myös kylmiä. Lämmitykseen tarvittiin runsaasti puuta, ja lämpö keskittyi usein tulisijojen läheisyyteen.
Linnassa asuvien ihmisten elämä ei kuitenkaan tapahtunut välttämättä kokonaan suurissa kivisaleissa. Linnojen yhteydessä oli erilaisia puisia rakennuksia, varastoja, talleja, työtiloja ja muita rakennelmia. Myös linnanväen asumisjärjestelyt saattoivat vaihdella vuodenajan, henkilön aseman ja rakennuksen käyttötarkoituksen mukaan. Puuta käytettiin siis linnojen yhteydessä paljon muuhunkin kuin pelkästään lämmittämiseen.
Sama periaate näkyi myös linnavuorten yhteydessä. Linnavuoret olivat yleensä luonnonmaaston ja rakennettujen puolustusvarustusten muodostamia linnoitettuja paikkoja. Niitä ei pidä kuitenkaan ajatella samanlaisina pysyvinä kivirakennuksina kuin myöhempiä keskiaikaisia linnoja. Linnavuorten rakenteissa voitiin käyttää esimerkiksi puisia rakenteita, maavalleja ja kivirakenteita. Niiden käyttötarkoitus ja käyttöaika vaihtelivat suuresti.
Hirsirakentaminen oli Suomen oloissa käytännöllinen ratkaisu juuri siksi, että rakennusmateriaalia oli saatavilla läheltä. Paksut hirsiseinät hidastivat lämmön karkaamista, ja suhteellisen pieni rakennus oli mahdollista lämmittää huomattavasti helpommin kuin suuri kivinen rakennus. Taloudellisesti tällä oli suuri merkitys, sillä polttopuun hankkiminen, kuljettaminen ja varastointi vaativat paljon työtä.
Savupirtti ei siis ollut pelkästään primitiivinen asumismuoto, vaan se oli aikansa olosuhteisiin soveltuva ratkaisu. Se hyödynsi avotulen lämpöä tehokkaasti ja mahdollisti rakennuksen lämmittämisen ilman varsinaista savupiippua. Sen suurin ongelma oli savu. Savun poistuminen huoneesta ei ollut täydellistä, ja sisäilma saattoi olla erittäin huono etenkin silloin, kun ulkona oli kylmä eikä tuuletusta voitu pitää jatkuvasti avoinna.
Myöhemmin savupiipulliset tulisijat yleistyivät vähitellen. Kehitys ei kuitenkaan tapahtunut kaikkialla Suomessa samanaikaisesti. Savupiippujen, uunien ja muiden savunpoistojärjestelmien yleistyminen oli pitkä prosessi, joka liittyi sekä rakennustekniikan kehittymiseen että asumiskulttuurin muutoksiin. Savupiippu mahdollisti sen, että savu johdettiin ulos rakennuksesta ilman, että koko huonetila täyttyi savusta.
Tällä muutoksella oli suuri merkitys asumisen kannalta. Kun savu saatiin johdettua ulos, sisätiloista tuli puhtaampia ja asuminen miellyttävämpää. Samalla kehittyneet uunit pystyivät varastoimaan lämpöä ja luovuttamaan sitä hitaasti huoneeseen. Tämä oli erityisen tärkeää Suomen kylmässä ilmastossa.
On kuitenkin hyvä muistaa, että savupiippu ei merkinnyt välitöntä siirtymistä savupirtistä moderniin asuntoon. Vanhoja savupirttejä käytettiin Suomessa vielä pitkään sen jälkeen, kun savupiipullinen rakentaminen oli jo tunnettu. Eri alueilla ja eri yhteiskuntaryhmien keskuudessa muutokset tapahtuivat eri aikaan.
(2/2 , Savupirtin tai Hirsitalon lämmitys vs. Kivilinnan lämmitys )
Näin tarkasteltuna Suomen rakennushistoriassa näkyy mielenkiintoinen ero kivisen linnan ja tavallisen hirsitalon välillä. Kivilinna oli puolustuksellisesti vahva, mutta sen lämmittäminen oli kallista ja vaikeaa. Hirsirakennus taas oli materiaaliltaan yksinkertaisempi, mutta Suomen ilmastossa erittäin käytännöllinen. Talven kannalta pieni, hyvin eristetty hirsirakennus saattoi olla paljon helpompi lämmittää kuin suuri kivinen linna.
Siksi keskiaikaista linnaa ei pitäisi kuvitella kokonaisuudessaan lämpimäksi kivipalatsiksi. Kivilinnan tärkein tehtävä oli tarjota puolustusta, hallintotiloja ja arvovaltaa. Talvella elämä keskittyi mahdollisimman paljon lämmitettäviin tiloihin, tulisijojen ympärille ja sellaisiin rakennuksiin, joissa lämpö pysyi parhaiten.
Suomenniemellä tavallisen väestön elämässä taas hirsirakennus, tehokas tulisija ja myöhemmin savupiipullinen uuni muodostivat yhdessä rakennustavan, joka sopi hyvin pohjoisen ilmaston vaatimuksiin. Rakennusten historiaa tarkastelemalla voidaan siis nähdä, kuinka tärkeää lämmön säilyttäminen, polttopuun saatavuus ja savun poistaminen olivat suomalaisessa asumisessa jo vuosisatoja sitten.
THE ANCIENT KINGS OF FINLAND AND KVENLAND – THE SHARED HISTORY OF THE NORDIC COUNTRIES
The Most Important Historical Questions
1. The Double Standard in Historical Writing
Medieval Icelandic and Norwegian sagas, together with later historical writings, are used in research into the early royal history of Sweden, Norway and Denmark. They provide material for examining kings, royal dynasties, genealogies, military campaigns and the origins of kingdoms.
This raises an important scholarly question:
If the same sagas and historical narrative traditions are accepted as research material for the kings and ruling dynasties of other Nordic countries, why are the kings of Finland and Kvenland mentioned in those same sources not similarly recognised as historical rulers?
Why can a Swedish king mentioned in a source be included in Sweden's royal tradition, while a king of Finnland or Kvenland appearing in the same narrative is often left classified merely as a mythical figure?
This does not mean that every king mentioned in the sagas was definitely historical. It means that the same standards of source criticism must be applied to everyone. If a source is accepted as a starting point for research into Sweden, Norway or Denmark, its references to rulers of Finland and Kvenland cannot be disregarded without separate justification.
2. Swedish Kings and Royal Marriages in Finnland
Ynglinga saga contains two particularly noteworthy marriage accounts.
Vanlandi and Drífa: The Swedish king Vanlandi travelled to Finnland, spent the winter with Snær the Old and took his daughter Drífa as his wife.
Agni and Skjálf: The Swedish king Agni launched a military expedition to Finnland, encountered the local leader Frosti and took his daughter Skjálf as his wife.
In these narratives, Finnland is not merely a destination for military campaigns. It is also portrayed as the homeland of local ruling families from whom Swedish kings take royal wives.
These marriage connections may reflect political relationships and alliances, although the saga does not explicitly confirm their purpose.
3. Faravid – King of Kvenland
Chapter 14 of Egils saga explicitly uses the royal title:
Faraviðr konungr af Kvenlandi.
In English: Faravid, King of Kvenland.
The saga describes Faravid's territory, the military activities of the Kvens, an attack by the Karelians and his cooperation with the Norwegian Þórólfr.
Faravid's identity has not been confirmed by an independent contemporary document. Nevertheless, he should not be removed from historical examination. He should be recognised as a King of Kvenland mentioned in a medieval source.
4. Fornjótr and the Northern Royal Dynasties
Fundinn Noregr connects Fornjótr, Frosti, Snær, Þorri, Nórr and Górr with Nordic origin traditions.
The Gotland/Jótland manuscript variant is important and must not be overlooked. The narrative is mythical and genealogical, but its names and genealogies are relevant to the study of the origin traditions of Finland, Kvenland and Norway.
If Fornjótr's genealogy is not regarded as a proven Finnish royal dynasty, the same critical standards must also prevent Nórr's genealogy from automatically being presented as a verified historical Norwegian royal dynasty.
5. Gusi Finnakonungr
Ketils saga mentions Gusi by the title Finnakonungr, meaning King of the Finns. It must be established whether Finnar in this context refers to the Sámi or other northern peoples. The term should not automatically be equated with the modern Finnish population.
6. The Same Standards for the Histories of Sweden, Norway, Denmark and Finland
The early Swedish kings in Ynglinga saga contain legendary and mythical elements. Fundinn Noregr contains mythical genealogies concerning the origins of Norway. Saxo Grammaticus's Gesta Danorum includes early Danish royal narratives that must also be examined critically.
For the sake of historical consistency, the rulers of Finland and Kvenland must be examined using the same methods.
The scholarly problem is not that the existence of the Finnish kings has already been proven. The problem is why their historical status is not evaluated according to the same standards as the early kings of the other Nordic countries.
7. Ancient Finnish History in Later Historiography
In the 17th century, Johannes Messenius compiled traditions concerning the ancient kings of Finland in Scondia Illustrata and the Finnish Rhymed Chronicle.
Olaus Magnus described the peoples and geography of the Nordic region in his works and in his Carta Marina map (1539).
The interpretations of these later historians must be distinguished from the original medieval sources, but they form part of the history of historical writing about ancient Finland.
8. Three Central Questions for Historical Research
Why are the royal traditions of other Nordic countries treated as subjects of historical research, while the corresponding rulers of Finland and Kvenland are often classified merely as myt