Minulla on kaksikerroksinen paritaloasunto, jonka alakerrassa on varaava takka. Jos haluaisin lämmittää taloani kesämökiltä kerätyllä kuorikkeella, siis risuilla, kävyillä jne, niin eikö tähän sopisi paremminkin kiertoilmatakka?
Kiertoilmatakka ja lämmitys?
Anonyymi-ap
35525
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 35
Vanhimmat
Olet oikeassa: ei olisi.
No no, Sampale!
Unohda ne risut ja männynkävyt! Poltettaessa niistä saa niin vähän energiaa että sillä ei ole mitään merkitystä. Muutaman makkaran saa paistettua, ei muuta.
Ihan sama millainen tulisija, lämpöä et saa millään mökiltä kerätyillä kävyillä ja risuilla. Tarvitset siis ihan oikeita polttopuita ja niitäkin takan koosta riippuen puolesta kantokopallisesta yhteen kopalliseen / lämmityskerta. Kovilla pakkasilla voit tarvita kaksikin lämmityskertaa.
Paljonko on "kantokopallinen"?
Riippuu polttopuun laadusta sekä pituudesta ja kopan koosta. Sanoisinko, että kopallinen 35 cm kuivia koivuklapeja painaa viitisentoista kiloa...
Onpa kopalla kokoa jos kuivat klapit painavat sen verran.
Meillä on olohuoneessa noin 2500 kg painava varaava tiilitakka. Takan tehnyt muurari sanoi että tuon painoluokan takan kertalämmitys puumäärä on noin 12- 15 kg. Tuon polton jälkeen takka on sisäosiltaan sen verran kuuma ettei enempi hehkuttaminen enää hyödytä, vaan lisälämpö menee suoraan läpi harakoille.
Kilomäärä tässä ratkaisee, ei kopan koko. Menestyksellinen lämmitys risuilla ja männynkävyillä ei todellakaan onnistu tai sitten tarvitset ison peräkärryn ja paljon aikaa harrastamiseen.
Nimenomaan sitä aikaa tarvitsee. Samalla lailla risuissakin on energiaa per kg, mutta...
Mökillä tätä risujen polttamista harrastin taannoin. Tosin tavoitteena oli lähinnä päästä niistä eroon. Pätkin muutaman millin paksuiset oksatkin 35-40 cm pätkiksi. Ison kopallisen tekoon meni ainakin tunti ja polttaminenkin on työlästä. Risuissa on paljon enemmän pinta-alaa kun klapeissa, joten ne palavat rajummin. Ei voi lyödä mitään 5 kg satsia kerralla sisään, vaan pitää annostella pikkuhiljaa, pari kourallista kerrallaan eli takkaa "panostetaan" 10 min välein. Sama juttu käpyjen kanssa, mutta niiden käsittely on viheliäisempää - kouraa mahtuu vain pari kerrallaan ja jos niitä koittaa paiskoa vaikka lapiolla, niin saa myös koko ajan jahdata "karkulaisia". Sotkua on taatusti luvassa myös hakkeen kanssa pelattaessa. Siihen on syynsä, että lämmityskäyttöön on muinoin kehitetty erillinen pannuhuone....
Tilaakin risut jvievät klapeja enemmän, joten ei auton takakonttiin mahdu kuin satsi tai 2 eikä peräkärrylliselläkään taida kovin montaa kertaa takkaa lämmittää.
Aika nopeasti tuli mitta täyteen tuon nysväyksen kanssa ja hommasin oksasilppurin.
Painossa iso ero, onko polttopuu koivua vai havupuuta.
Puun painolla ei ole mitään merkitystä ostotilanteessa, hinta määräytyy tilavuuden mukaan.
Ja lämmityksessä ei ole puulajilla merkitystä, poltetut kilot ratkaisevat.
Paljonko maksaa 100 kiloa kuivaa koivua ?
Siitä vaan laskemaan. Pyydä tarvittaessa äidiltä tai isosiskoltasi apua
https://halkoliiteri.fi/tietoa-polttopuusta/polttopuun-ominaisuudet/
https://halkoliiteri.fi/osta-puuta/
Tuloksella ei ole mitään merkitystä koska puukauppaa ei käydä painomitoilla.
Halkoliiterin puu on kuivaa kun kosteusprosentti on 25. Todellisuus on että kuivaa on enintään 18 prosentin kosteus. Huijausta !!!
Kantokassillinen kuivaa 35 cm koivuklapia painaa tavallisesta kassin koosta riippuen noin 11–15 kilogrammaa. Koivu on tiheää lehtipuuta, joten se painaa täydessä kassissa huomattavasti enemmän kuin havupuut tai leppä.
Painojakauma kassin koon mukaan:
Pieni kassi (n. 30 litraa): Painaa noin 11 kg.
Standardi klapikassi (n. 40 litraa): Painaa noin 13–15 kg. Tämä vastaa painoltaan tyypillistä huoltoasemien ja kauppojen myymää verkkosäkkiä.
Suuri kestokassi (n. 50–60 litraa): Painaa kukkuralle täytettynä jo 18–22 kg.
Aktivointikommentoinnissa mittayksiköllä ei kaikkien mielestä ole mitään väliä...
Aktivointikommentoinnissa??
Puukauppaa pitäisi käydä painomittojen sijasta kilomitoilla.
Painomittoja ei ole koskaan käytetty eikä sitä tehdä nykyäänkään.
Käytetäänkö kilomittoja?
Haluat maksaa vedestä?
Kauppaa pitäisi oikeasti käydä puun kuivapainon mukaan, mutta sen määrittäminen....
Joten toistaiseksi tyydytään tilavuusmittoihin (motti yms.) ja maksetaan tiheydeltään suuremmista puulajeista (esim. koivu) korkeampaa hintaa/m². Jolloin kilohinta / hinta/kWh likimain vakio....
Minä haluan kilopainomitoilla. En kuutiopainomitoilla. Puuta.
Meni näköjään vettä koskeva kommentti kovaa ja korkealta yli hilseen....
Niin siis tarkoitat tuota missä puhutaan veden sisältämästä kwh:sta?
Jos puu myydään kilohinnalla, parhaan tilin tekee myymällä märkää puuta...
Sitä ei ole missään tarjolla.
Kiertoilmatakka "puhaltaa" kuumaa ilmaa minkä ansiosta se leviää paremmin sisätiloihin kuin varaavan takan säteilemä lämpö. Kiertoilmatakan lämpö varastoituu talon rakenteisiin.
Noin omaan kokemukseen perustuen kiertoilmatakka on paljon energiatehokkaampi kuin esim. leivinuuni.
Kuitenkin lämmitämme pääasiassa ilmalämpöpumpulla, koska yhdellä kilowattitunnilla sähköä saa useita kilowattitunteja lämpöä.
Eli kiertoilmatakka lämmittää kattoa...
Säteilylämmitys olisi oikeasti se paras tapa ylöslämmitykseen. Se kun lämmittää myös lattiaa.
Kyllähän se lämmin ilma kiertelee kodin kaikki pinnat.. itsekin pidän kiertoilmatakkaa tehokkaampana ja taloudellisempana ratkaisuna vaikka minulla ei sellaista koskaan ole ollutkaan.
Lämpimällä ilmalla on tapana kerrostua katonrajaan. Tämä vaivaa erityisesti korkeissa / vinokattoisissa tiloissa. Pitää "ylilämmittää", jotta saadaan lattian rajaan sopiva lämpötila. Lattian lämpeneminen on hidasta ja energianhukka kasvaa, kun siellä katon rajassa pidetäänkin 30 °C lämpötilaa.
Kevyttakasta sentään tulee säteilylämpöäkin huoneen alaosaa lämmittämään. Myös lämpöpuhallin toimii - sillä kun saa lämmintä ilmaa pakotettua lattian pintaan. Puhdas konvektiolämmitys (esim. halvat läpivirtauspatterit) lämmittää huoneilman nopeasti, mutta lattia ja nurkat pysyvät kylminä pitkään.
Energiatehokkaat talot ovat 1½- tai 2-kerroksisia, joissa on avoin portaikko kiertoilmatakan lähellä. Kiertoilmatakan lämpö leviää myös yläkertaan.
Kyllä se kiertoilmatakka on energiaa säästävän valinta.
Toinen ääripää on 80-luvun lättytiilitalo, jossa avotakka sijaitsee talon toisessa päässä erillisessä takkahuoneessa. Avotakka vetää niin paljon ylimääräistä ilmaa, että muut huoneet jäätyvät.
Eli makuuhuoneet kuumiksi ja alakerta kylmänä?
Ostin Puuilosta Laastikulman Tulenkestävää korjausmassaa kaksi viiden kilon keltaista purkkia ja pari pussia Tytanin palokuitua.
Vaihdoin vanhat palolasivillat Tytanin palokuituihin ja peitin korjausmassalla takan peräseinään vuosien saatossa syntyneen ison halkeaman, joka johtui puiden heittelystä takkaan, sekä peitin korjausmassalla myös luukun ympärille asennetut uudet palokuidut.
Purkki Laastikulman Tulenkestävä korjausmassa 5 kg maksoi Puuilossa 64,90 euroa ja pakkaus Tytanin Palokuitua 600mm maksoi 17,90 euroa.
Korjausmassan kuivuttua voinkin sitten tilata nuohoojan kun takka muutenkin puhdistettu perusteellisesti pl. savukanavat, koska tuhkaimuri ei ole nyt käytettävissä.