Trias-kausi oli ilmeisesti kuumin ajanjakso aurinkokunnan ja maapallon syntyaikojen jälkeen (Hadean eon, 4,6 – 4,0 miljardia vuotta sitten), jolloin jatkuva vulkanismi ja meteoripommitus piti planeetan kuumana. Syyksi on esitetty "kasvihuoneilmiötä". Triaskausi oli kuuma ja kuiva. Vai oliko sittenkään? Kuuma se oli, mutta oliko se sittenkään kuiva? Kuivuus voi olla aika kinkkinen käsite. Triaskaudella oli yksi suuri manner, pangea ja yksi suuri valtameri panthalassa. Pangean sisäosissa oli aavikkoilmasto. Maa oli rutikuivaa, sen geologia todistaa, mutta oliko ilma kuivaa? Palentologit ovat suureksi yllätyksekseen löytäneet muinaisten matelijoiden fossiileja geologisista kerrostumista, jotka ovat muodostuneet rutikuivasta maaperästä. Triaskauden aavikoilla näyttää kukoistaneen kokonainen ekosysteemi, miten ihmeessä se oli mahdollinen? Triaskauden kuivuus saattaa olla väärin ymmärretty. Ehkä olisi parempi sanoa, että pangean sisäosat olivat vähäsateisia. Maaperä oli kuivaa koska sateita oli vähän, mutta ilman kosteusprosentti saattoi olla korkea. Viileinä öinä kosteus tiivistyi kasteeksi, joka riitti ylläpitämään tiettyjä kasveja kuten leviä ja jäkäliä sekä pitkälle erikoistuneita aavikkokasveja. Kasvillisuus ei ollut rehevää, mutta se oli riittävää ylläpitämään ekosysteemiä. Siis tarkkaan ottaen pangean sisäosien ilma ei ollutkaan kuumaa ja kuivaa vaan pikemminkin hautovan kuumaa ja kosteaa. Sateita ei ollut koska ei ollut pilviä ja pilviä ei ollut koska ei ollut pienhiukkasia, joiden ympärille vesihöyry olisi tiivistynyt. Triaskauden ilma oli kuumaa ja kosteaa koska vulkaaninen toiminta oli pangean muodostumisen jälkeen rauhoittunut ja pienhiukkasten määrä ilmakehässä oli vähäinen. Vesi pysyi kaasuna ilmakehässä. Aurinko pääsi porottamaan esteettä maan pintaan asti ja kostea ilma säilytti lämmön. Kasvihuoneilmiö vaikutti, mutta vain myötävaikutti eikä ollut pääsyy. Mitä sitten tapahtui kun pangea alkoi triaskauden lopulla hajota ja vulkaaninen toiminta pääsi uudelleen vauhtiin? No, tapahtui semmoinen juttu kuin "carnian pluvial event" (googlatkaa).
Trias-kausi oli outo ajanjakso maapallon historiassa, kuuma ja kuiva. Hiilidioksidiko syynä?
22135
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 22
Vanhimmat
Dinot piereskelivät varmaan niin paljon
Kiitos kun jaksoit lukea kommentistani edes otsikon.
Eihän tuollaisesta pitkästä pökäleestä nyt muuta jaksa lukeakaan.
Olisi ihan hyvä opetella jaksottamaan kirjoituksiaan kappaleisiin
Jos asia kiinnostaa niin jaksaa kyllä lukea. Jos asia ei kiinnosta niin minulle on ihan yks hailee lukeeko sen vai ei. Tietysti on vaikea kiinnostua asiasta, josta ei ymmärrä mitään.
Osaan kyllä kirjoittaa hupijuttujakin. Joskus kun jutun huumori on vähän härskiä niin heitän sen Anona. Pohjimmiltani olen kuitenkin asioihin vajavasti (krhm) suhtautuva kirjoittelija. Huumori voi olla vähän niinku piilossa. Jos ei ymmärrä asiaani niin ei ymmärrä huumorianikaan.
Jos on kiinnostunut asiastaan ja sen esittämistavasta, niin jaksaa kyllä jäsennellä tekstinsä selkeisiin kappaleisiin.
AI-yhteenveto Maapallon historian kuumin tunnettu jakso oli varhaiseoseenella noin 50 miljoonaa vuotta sitten. Tuolloin maapallon keskilämpötila oli arviolta noin 15–20 astetta lämpimämpi (+27° C - +32° C) kuin nykyään, ja navoilla kasvoi trooppisia metsiä. Pitkän aikavälin mittakaavassa kaikkein kuumin yksittäinen piikki koettiin Paleoseeni-eoseenin lämpöhuipulla (PETM) 56 miljoonaa vuotta sitten.Maapallon ilmastohistoria jakautuu karkeasti kuumiin kasvihuonekausiin ja kylmiin jääkausiin.Maapallon historian kuumimmat ajanjaksotEoseenikausi (n. 56–34 miljoonaa vuotta sitten): Maapallon historian tunnetusti kuumin yhtenäinen aikakausi. Ilmakehän hiilidioksidipitoisuus oli poikkeuksellisen korkea, ja maapallolla vallitsi tropiikki navalta navalle. Keskilämpötila huiteli jopa lähempänä 30 astetta, kun se nykyisin on noin 15 astetta.Paleoseeni-eoseenin lämpöhuippu (PETM): Eoseenin alussa koettu noin 150 000 – 200 000 vuotta kestänyt äärimmäinen lämpöpiikki, jolloin maapallon keskilämpötila nousi nopeasti noin 5–8 astetta.Prekambrikausi (n. 600–800 miljoonaa vuotta sitten): Geologiset tutkimukset viittaavat siihen, että maapallo on kokenut vieläkin kuumempia kausia satoja miljoonia vuosia sitten, mutta näiden aikakausien lämpötiloihin ja ilmakehän koostumukseen liittyy enemmän epävarmuutta.Viime vuosituhansien ja nykyhetken lämpötilatIhmisen ja nykyisen luonnon kehityksen kannalta maapallo on ollut pitkään viileämmässä vaiheessa. Viimeisen 10 000 vuoden aikana maapallon ilmasto on pysynyt melko vakaana.Nykyinen ilmastonmuutos: Keskilämpötila on noussut esiteolliselta ajalta. Vuodet 2014–2023 olivat mittaushistorian kuumin vuosikymmen. Vuosi 2024 oli mittaushistorian kuumin yksittäinen vuosi, jolloin keskilämpötila oli 15,10 astetta.
Meidän aurinkokunta tuhoutuu 5079.
Aurinko polttaa kaikki romut ja planeetat ja räjähtää.
Miksi et ota selvää asioista?
Triaskaudella maapallon mantereet olivat kasautuneet yhdeksi valtavaksi jättimantereeksi ja se vaikutti merkittävästi ilmastoon. Lähes kaikki maapallon maamassa oli kasautunut yhdeksi valtavaksi jättimantereeksi. Etelämannerkaan ei ollut siellä missä se on nykyään. Jättimanner aiheutti äärimmäistä kuivuutta, koska sitä ympäröivän meren kosteus ei yltänyt mantereen sisäosiin. Jättimantereen sisäosat olivat äärimmäisen kuivaa aavikkoa kun taas mantereen rannikot saivat voimakkaita monsuunisateita. Maapallolla ei ollut Triaskaudella jäätiköitä, ei napajäätiköitäkään. Lisäksi trooppinen lämpö ylti paljon nykyistä lähemmäs maapallon napoja. Triaskaudella maapallon keskilämpötila oli jopa 5 - 10 astetta nykyistä kuumempi ja mantereen sisäosissa lämpötila nousi jopa pitkälti yli 50asteeseen.
T. miksuh
OK, miksuh, perusasiat ovat oman näkemykseni mukaan sinulla kohdallaan. Pari asiaa kuitenkin mielestäni poikkeaa siitä, mitä ihan viimeisen tutkimus on esiin nostanut. Jättimantereen sisäosat eivät olleet "äärimmäisen kuivaa aavikkoa" koska siellä toimi ekosysteemi, johon kuului isokokoisia eläimiä, arkosauruksia ja varhaisia dinoja. Varmaan niitä rutikuivia hiekka-aavikoitakin oli paikoin, mutta eivät kaikki pangean sisäosat sellaisia olleet. Ympäröivät meret olivat varmaankin todella lämpimiä joten niistä on täytynyt haihtua hirmuinen määrä kosteutta. Vuoristojen yllä kostea ilma jäähtyi niin paljon, että sateita syntyi vaikka ilmassa oli vähän pienhiukkasia. Kaikki kosteus ei kuitenkaan purkautunut vuoristoihin vaan huomattava osa suurella todennäköisyydellä pääsi sisämaahan. Jättimantereen sisäosissa sateita oli vähän, paikoin varmaan yhtä vähän kuin Namibin aavikolla, mutta ilma saattoi olla hyvinkin kosteaa. Tuo "carnian pluvial event" sitten näytti, mitä seurasi kun vulkaanisen toiminnan lisääntyminen triaskauden lopulla toi ilmaan niitä pienhiukkasia. Seurasi kovia rankkasateita pari miljoonaa vuotta putkeen ja triaskautta seuranneella jurakaudella maailma näytti hyvin erilaiselta.
<< Pari asiaa kuitenkin mielestäni poikkeaa siitä, mitä ihan viimeisen tutkimus on esiin nostanut. >>
Annas kun minä arvaan: sinulla ei ole esittää näitä "viimeisiä tutkimuksia", koska väite on vain omaa uskomustasi ?
Ja tosiaan, eipä niitä "viimeisiä tutkimuksia" sitten ollutkaan. Ne olikin vajakkimme mielikuvitusta.
Arvasin siis täsmälleen oikein.
Ja taas tulee itsekeksittyä kurapaskaa lisää kun entinen vammailusi osoitettiin silkaksi idiotismiksi.
Mitä hyötyä noista uskomustesi esittelyistä on mihinkään suuntaan ?
<< Trias-kausi oli ilmeisesti kuumin ajanjakso aurinkokunnan ja maapallon syntyaikojen jälkeen (Hadean eon, 4,6 – 4,0 miljardia vuotta sitten), jolloin jatkuva vulkanismi ja meteoripommitus piti planeetan kuumana. Syyksi on esitetty "kasvihuoneilmiötä". >>
Jes. Tuolloinhan Auringon teho oli huomattavasti nykyistä pienempi, joten jos Maapallo pysyi lämpimänä, sillä on pitänyt olla hyvin voimakas lämmittävä eristekerros. Mutta mutta, eikös silloin ollutkin mm. hiilidioksidia valtavasti ?
Mikäpä muukaan se voi olla.
<< Syyksi on esitetty "kasvihuoneilmiötä". Triaskausi oli kuuma ja kuiva. Vai oliko sittenkään? Kuuma se oli, mutta oliko se sittenkään kuiva? >>
Kaikki haihtuva vesi myös sataa alas. Jos jossain on kuivaa, niin jossain on märkää.
<< Triaskaudella oli yksi suuri manner, pangea ja yksi suuri valtameri panthalassa. Pangean sisäosissa oli aavikkoilmasto. >>
Jes, se tosiaan menee niin, että mitä etäämmällä alue on merestä (haihtumisen lähteestä), keskimäärin kuivempaa on. Varmasti jättimantereen keskellä on ollut kuivaa.
<< Palentologit ovat suureksi yllätyksekseen löytäneet muinaisten matelijoiden fossiileja geologisista kerrostumista, jotka ovat muodostuneet rutikuivasta maaperästä. >>
Hyvä kysymys on sitten vaan se, että ovatko matelijat eläneet tuolla kuivalla alueella vai onko kenties ollut lähellä jotain lähteitä (tai jopa että fossiilit ovat hautautuneet eri prosessissa kuin jäänteet ovat syntyneet).
<< Ehkä olisi parempi sanoa, että pangean sisäosat olivat vähäsateisia. Maaperä oli kuivaa koska sateita oli vähän, mutta ilman kosteusprosentti saattoi olla korkea. >>
Ja tuohan on vedetty hihasta, hatusta tai huivista. Pelkkä uskomus vailla mitään järkeä.
<< Viileinä öinä kosteus tiivistyi kasteeksi >>
Mistä se kosteus tulisi ?
Ei nykyisinkään Saharan keskiosissa mitenkään erityisen kosteaa ole vaikka sielläkin saattaa öisin olla lämpötilat lähellä nollaa.
<< Siis tarkkaan ottaen pangean sisäosien ilma ei ollutkaan kuumaa ja kuivaa vaan pikemminkin hautovan kuumaa ja kosteaa. >>
Siis vajakin oman sekoilun mukaan.
Ei sentään minkään tosiasian.
<< pienhiukkasten määrä ilmakehässä oli vähäinen. Vesi pysyi kaasuna ilmakehässä. >>
Ei sateiden muodostuminen pienhiukkasia tarvitse.
Luulitko oikeasti, että haihtunut vesi pysyisi ilmassa, jos ei ole normaalia enemmän pienhiukkasia ?
Ei saatana, mitä idiotismia.
Ei tuossa sekoilussa ole mitään tolkkua. Kun et vaan osaa ja tiedä hevonvittuakaan, niin ei sinusta tule uusien asioiden selvittäjää. Tasosi ei vaan riitä. Olet vain ylivertaisuusvinoutunut vajakki, joka yrittää levittää omaa uskontoaan kuten kreationistit muilla palstoilla.
<<Tuolloinhan Auringon teho oli huomattavasti nykyistä pienempi>>
- HUOMATTAVASTIKO nykyistä pienempi? - siis triaskaudellako? 200 miljoonaa vuotta sitten? Voi herranen aika sentään.
<<Luulitko oikeasti, että haihtunut vesi pysyisi ilmassa, jos ei ole normaalia enemmän pienhiukkasia ?>>
- jaa, että luulinko? - jos ei ole normaalia enemmän? Ja kun just kerroin, että triaskaudella pienhiukkasia oli ilmassa "normaalia" paljon vähemmän.
Ota nyt rassukka selvää, miten pilvet syntyvät ja ja miten sadetta keinotekoisesti tehdään.
ITL:n nettisivuilla säätiedotuksissa näkyy arvo nimeltä kastepiste. Se on nyt 17°. "Kastepiste on se lämpötila, johon ilman pitää jäähtyä, jotta siinä oleva vesihöyry tiivistyy vedeksi eli kasteeksi" - tietää AI. Wikipedia puolestaan kertoo, että "Jos kastepiste on niinkin suuri kuin 15–20 °C, tulee useimmille ihmisille tukala olo, ja yli 21 °C on jo ankaran painostava". Ilma viilenee ja olo helpottuu aina sateella ja sen jälkeen, mutta sateen alkaminen vaatii, että syntyy pilviä ja pilvien syntyminen vaatii, että ilmassa on pienhiukkasia. Triaskauden jättimantereen keskiosissa ilma saattoi olla todella kuumaa ja kosteaa siis "ankaran painostavaa", mutta dinot ja muut sen aikaiset eläimet olivat siihen varmaankin tottuneet.
<< <<Tuolloinhan Auringon teho oli huomattavasti nykyistä pienempi>>
- HUOMATTAVASTIKO nykyistä pienempi? - siis triaskaudellako? 200 miljoonaa vuotta sitten? Voi herranen aika sentään. >>
Puolikin prosenttia tarkoittaa jo tuplaten sitä energiamäärä kuin ilmastonmuutos on aiheuttanut.
<< Ota nyt rassukka selvää, miten pilvet syntyvät ja ja miten sadetta keinotekoisesti tehdään. >>
Tekikö joku siis triaskaudella keinotekoista sadetta ?
Jep jep.
No tuossa on sinulle Ylen oppimisen tuottama artikkeli pilvien muodostumisesta:
https://yle.fi/a/20-151940
Niin, eipä se mitään pienhiukkasia vaadi.
<< <<Luulitko oikeasti, että haihtunut vesi pysyisi ilmassa, jos ei ole normaalia enemmän pienhiukkasia ?>>
- jaa, että luulinko? - jos ei ole normaalia enemmän? Ja kun just kerroin, että triaskaudella pienhiukkasia oli ilmassa "normaalia" paljon vähemmän. >>
Miksi sitten kirjoitit, jos et luullut ?
[Eikä sinulla ole kuin uskomus aerosolimääristä.]
<< just kerroin, että triaskaudella pienhiukkasia oli ilmassa "normaalia" paljon vähemmän. >>
Niin. Ja siis senkö takia kuvittelet nyt, että oli jotain uskottelemaasi kosteutta mutta ei pilviä, koska niitä aerosoleja ei ollut tolkuttomasti ? Ja Yle/oppiminen juuri opettaa, että ei niitä aerosoleja tarvita. Pilviä muodostuu ihan ilman aerosolejakin. Sinulla on siis läksyt jäänyt taas kerran tekemättä. Puhut asiasta, josta et tiedä hevonvittuakaan. Pää auki mutta tietoa nolla.
Ei saatana.
<< "Kastepiste on se lämpötila, johon ilman pitää jäähtyä, jotta siinä oleva vesihöyry tiivistyy vedeksi eli kasteeksi" >>
Meinaatko, että kun ylempänä ilmakehässä on myös tuo ilmiö, että lämpötila laskee, niin siellä ei kuitenkaan tapahtuisi tuota vedeksi tiivistymistä eli käytännössä pilvien muodostumista ?
<< Triaskauden jättimantereen keskiosissa ilma saattoi olla todella kuumaa ja kosteaa >>
Mutta siis pelkästään sinun oman uskomuksen mukaan. Saattoi siellä olla olemattakin kosteaa.
Triaskaudella oli ainakin kolme erilaista vaihetta.
Pangean ilmasto oli suurelta osin kuuma ja kuiva, kuten aavikkoalueilla
nykyään. Sitten tapahtui äkillinen muutos: ilmasto muuttui huomattavasti
kosteammaksi, sateet lisääntyivät monilla alueilla ja jokien sekä järvien
määrä kasvoi.
Carnian Pluvial Eventin syynä nykyisin pidetään valtavaa
tulivuoritoimintaa Wrangell tulivuorella.
Seurauksena hiilidioksidia pääsi ilmakehään ja aiheutti voimakkaan
lämpenemisen, enemmän haihtumista ja sateita, ilmakehä muuttui
epävakaaksi lämpenemisen ja lisääntyneen kosteuden vuoksi,
hiukkasia ei välttämättä tarvita oleellisesti lisää.
Itse asiassa nykyään vastaava ilmasto vallitsee Filippiineillä kesäaikaan.
Siis kosteuden ja lämpötilan suhteen, siellä ilmakehä on usein lähes
kyllästynyt vesihöyrystä usean kilometrin korkeuteen. Ihmiset elävät
pilven alapuolella ilmakehässä, joka on jatkuvasti valmis muuttumaan pilveksi.
Tietysti Filippiineillä ei ole samaa CO2 pitoisuutta kuin silloin Pangealla,
ehkä noin 4000 ppm, mutta ilmakehän vesimäärä oli 60-70 kg/m2,
on samaa luokkaa. Manilassa on kastepiste 26 astetta ja lämpötila
30-32 päivällä.
Pangeassa on ollut samanlainen tilanne, siellä on ollut jatkuva monsuuni
sade 1-2 miljoonaa vuotta. Kun ilmakehässä on noin 65 kg/m²
vesihöyryä, ilma on kirjaimellisesti täynnä kosteutta. Tämä ei tarkoita,
että kaikki sataisi kerralla, mutta se merkitsee, että energiaa ja kosteutta
on runsaasti saatavilla pilvien ja rankkasateiden muodostumiseen. Siksi
Filippiineillä voi esiintyä pitkiä jaksoja, jolloin ukkoskuuroja syntyy lähes
päivittäin.
Sääennuste – Pangean päivä, noin 233 miljoonaa vuotta sitten
(Carnian Pluvial Event)
Yleiskuva.
Laaja matalapainevyöhyke jatkuu Pangean trooppisten alueiden yllä.
Lämmin meri ylläpitää erittäin kosteaa ilmamassaa, ja monsuunivirtaus
kuljettaa kosteutta syvälle mantereelle.
Ilmakehä on epävakaa koko päivän.
Lämpötila
Aamulla: 27–29 °C
Iltapäivällä: 35–37 °C
Yöllä: 25–27 °C
Kastepiste
29–31 °C
Ilma tuntuu erittäin tukalalta koko vuorokauden.
Tuuli.
Kaakosta 5–10 m/s.
Ukkospilvien yhteydessä puuskat voivat ylittää 20 m/s.
Pilvisyys.
Aamulla runsaasti kumpupilviä.
Keskipäivästä lähtien pilvet kasvavat nopeasti ukkospilviksi, joiden
huiput kohoavat 15–17 kilometrin korkeuteen.
Sade
Todennäköisyys iltapäivän rankkasateille on yli 90 %.
Paikallisesti 50–100 mm sadetta muutamassa tunnissa.
Jokilaaksoissa odotettavissa tulvimista.
Ukkoset.
Voimakkaita ukkosia esiintyy laajalti. Salamaniskuja runsaasti,
ja yksittäiset syöksyvirtaukset ovat mahdollisia.
Ilmakehä.
Precipitable Water (PWAT): noin 65–75 mm.
Lifting Condensation Level (LCL): hyvin matala.
Konvektiivinen energia (CAPE): erittäin suuri.
Ilmakehä on lähes koko troposfäärin paksuudelta kostea,
joten pienikin nosto riittää käynnistämään voimakkaan konvektion.
Huomio luonnossa liikkuville.
Pitkäaikainen oleskelu avoimilla alueilla ei ole suositeltavaa.
Iltapäivän ukkoset kehittyvät nopeasti, ja korkea lämpö sekä kosteus
vaikeuttavat lämmön poistumista elimistöstä.
Suojaisat metsiköt ja jokivarsien korkeammat penkereet tarjoavat
parhaat mahdollisuudet välttää tulvavedet.
Voisi näyttää aika tutulta meterologille erona vain se,että tämä
"sadekausi" ei olisi kestänyt viikkoja tai kuukausia vaan miljoona vuotta,
ei ikuinen sade vaan ikuinen sadekausi.
Jos Carnian Pluvial Eventin ilmasto todella muistutti kosteimpia nykyisiä trooppisia alueita, päivittäinen sää olisi voinut olla tälläinen.
Hölynpölyä. Runsas tulivuoritoiminta aiheuttaa ilmaston viilenemistä eikä lämpenemistä. Se johtuu siitä, että tulivuoret syytää ilmakheään rikkioksidia, joka muodostaa ilmakehässä auringonvaloa heijastavia oksideja.Vaikka tulivuorenpurkauksissa vapautuukin myös kasvihuonekaasuja kuten hiilidioksidia, niin tulivuoritoiminnan purkauksissa vapautuu huomattavasti enemmän rikkioksidia jna muuta vastaavaa vulkaanisen tuhkan lisäksi mikä viilentää ilmakehää. Runsas tulivuoritoiminta siis viilentää ilmakehää, ei lämmitä sitä. Sama liittyy myös ns. keskiajan lämpöhuippuun euroopassa. Sillon oli poikkeuksellisen vähän tulivuoritoimintaa mikä oli yksi niistä syistä mitkä synnytti kyseisen ajan lämpimän jakson. Kannattaa myös muistaa se mitä puhutaan ns ydintalvesta. Ydinsotakin syytäisi valtavan määrän tuhkaa ja muuta ilmakehään mikä aiheuttaisi ilmaston kylmenemisen auringonvalon estyessä. Runsas tulivuoritoiminta tekee saman. Se aiheuttaa rikkioksidin, vulkaanisen tuhkan jne päätymistä ilmakehään mikä laskee ilmaston lämpötilaa.
"Hölynpölyä."
Olet näköjään olettanut kaikki tulivuoritoiminnan samanlaisiksi.
Tosiasiassa niitä kahta eri tyyppiä CO2 tapauksessa.
Basalttiset laavapurkaukset, paljon CO2 vapautumista, vähemmän
korkealle nousevia tuhkapilviä.
Vulkaaninen pylväs ilman räjähtävyyttä, etenkin jos kaasua tulee
jatkuvasti tai laajoina pulsseina, CO2 korostuu näissä.
Sitten toinen tyyppi.
Voimakkaasti räjähtävät purkaukset, paljon hienoa tuhkaa ja aerosoleja
stratosfääriin.
Vaikka Vesuviuksen purkaus Pompeijissa.
Sitten on syytä huomioida maapallon jäähtyminen "lumipalloksi" jolloin
jäätiköt ulottuivat lähelle päivntasaajaa tai jopa sinne.
Lisääntynyt tulivuoritoiminta myöhemmin nosti CO2 pitoisuudet ja
lämpeneminen sulattivat jäätiköt pois. Ne eivät tainneet olla tuhkaa ja
aerosoleja päästäviä purkauksia.
<< Se johtuu siitä, että tulivuoret syytää ilmakheään rikkioksidia, joka muodostaa ilmakehässä auringonvaloa heijastavia oksideja. >>
Rikkioksidi muodostaa jotain oksideja ? Nyt tulee uutta kemiaa, ehkä jopa hassukemiaa.
<< Runsas tulivuoritoiminta siis viilentää ilmakehää, ei lämmitä sitä. Sama liittyy myös ns. keskiajan lämpöhuippuun euroopassa. >>
Minkä lähteen mukaan ?
<< Kannattaa myös muistaa se mitä puhutaan ns ydintalvesta. Ydinsotakin syytäisi valtavan määrän tuhkaa ja muuta ilmakehään mikä aiheuttaisi ilmaston kylmenemisen auringonvalon estyessä. >>
Mutta sehän riippuu pelkästään siitä, miten korkealle tuota tuhkaa menee. Jos se jää jokuseen kilometriin, se sataa pienessä hetkessä alas, mutta riittävän korkealle päädyttyään se tosiaan viilentää. Jos siis tulivuoritoiminta on sellaista, missä ei ole valtavia räjähdyksiä, se on lämmittävä. Isot, korkealle yltävät räjähdykset viilentävät.