Ruotsalaiset kokosivat yhteen lähes 10 000 vuosina 2022–2026 tehtyä akkutestiä. Tulosten perusteella monien yleisten sähköautomallien akuissa oli jäljellä yli 90 prosenttia alkuperäisestä kapasiteetista sen jälkeen, kun autoilla oli ajettu yli 100 000 kilometriä.
Tulokset viittaavat siihen, että sähköautojen akut kuluvat käytössä monia ennakko-odotuksia hitaammin.
Testin 20 auton kärki listattuna. Suluilla on merkitty samojen automallien eri akkuvalmistajat.
https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/uutiset/9cd8ef82-799c-4b5a-829a-d256bf6da477
Tulokset viittaavat siihen, että sähköautojen akut kuluvat käytössä monia ennakko-odotuksia hitaammin.
Testin 20 auton kärki listattuna. Suluilla on merkitty samojen automallien eri akkuvalmistajat.
https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/uutiset/9cd8ef82-799c-4b5a-829a-d256bf6da477
Vastaukset 43
Vanhimmat
gookleta sinä vaan electri car bearing failures...
Jotain piti polttopenan taas yrittää mongertaa. Eniten löytyy googlella polttisten erilaisia moottori-, polttoainejärjestelmä- ja vaihteistovikoja.
Odotamme testiä moottoreista 150.000 km...joko on Ada purkanut..
Ei akut kulu kilometreistä, vaan lataussykleistä, ja varsinkin pikalataussykleistä!
Samoilla kilometrimäärillä autojen akkujen lataussyklit voivat poiketa toisistaan valtavasti, ja sen seurauksena toinen akku on lähes uuden veroinen ja toinen täysin lopussa.
Ei muuten pidä paikkaansa. Pikalataus ei kuluta akkua valtavasti enemmän.
eiköhän valmistajat ole laskeneet että akku loppuu kun takuu päättyy...
eli hullukaan osta käytettya sähköautoa
tuli VWskodaudi polttomoottorit mieleen-dsg ja öljynsyönti
Kaikki nykyautot on paskoja.. oli sitten sähkö tai polttiksia.
Ajoakku on suunniteltu 20-25 vuoden käyttöön.
Bensamoottori 250.000-300.000 km:n käyttöön. Dieseli jonkin verran pidempään käyttöön.
Helposti voit laskea, paljonko sinun ajomääräsi mukaisesti menee vuosia tuon rajan saavuttamiseen.
Auton käyttötapa ja huollot vaikuttavat oleellisesti noihin rajoihin….
Jos takuu tarkoittaa auton käyttöaikaa, niin useat polttikset ovat käyttöikänsä päässä jo kahden vuoden ikäisinä tai 100.000 km jälkeen. Kumpi ensin tulee.
Kiinahan näyttää näiden vatkaimien osalta esimerkkiä.
https://tekniikanmaailma.fi/il-kiinassa-sahkoauto-voi-paatya-romuksi-jo-parin-vuoden-jalkeen/
Myös Eurooppalaiset valmistajat ovat pyrkineet tekemään vatkaimista kertakäyttötuotteita
- sähkömoottorien jäähdytysnestevuotojen tarkastukset eivät kuulu huolto-ohjelmaan... mieluummin myydään (hintaan 8 000 €) kokonainen uusi moottori, eihän näihin myydä edes laakereita yms. eli korjaamisesta on tehty mahdotonta
- mersu kielsi jo aikaa sitten kaikenlaiset akuston korjaukset eli pieni pohjaosuma, yksikin uupunut kenno tms. niin ratkaisu aina sama "osta kokonainen uusi akku hintaan 60 000 €"
- valmistajien lobbauksen seurauksena EU on kieltämässä akustojen korjaamisen esim vaihtamalla viallisia moduleita purkuosiin -> pian sama tyyli kaikilla merkeillä
Ottaren huomioon patterivatkaimien polttomoottoriautoja nopeamman arvonaleneman, muutaman vuoden ikäisen vatkaimen arvo < akun uusimisen hinta. Mikä johtaa tähän
https://www.seiska.fi/katso/jateshokki-norjassa-uudenkarheita-sahkoautoja-viedaan-surutta-romuttamolle-taustalla-erikoinen-syy-ei-jarin-ymparistoystavallista/199769
Sähkömoottorien lisäksi samaa "tehdään korjaus mahdollisimman vaikeaksi & kalliiksi" peliä pelataan myös akustojen kanssa. Vanhemmissa sähköautoissa akusto on rakennettu erikseen vaihdettavissa olevista moduleista. Uusimmissa maleissa kennot intrgroidaan suoraan osaksi korirakennetta. Ideana tietysti, että korjauksen ollessa liian vaikeaa, saadaan jokaisen vaurioituneen vatkaimen tilalle myytyä uusi, vakuutusyhtiön piikkiin.
Em. seurauksena vatkaimien vakuutukset ovat jo 50 % kalliimpia kuin polttomoottoriautoilla ja arvo laskee nopeammin. Tämä joutui jo vatkaimia hehkuttanut TM myöntämään - iso arvonalenema tekee vatkaimesta kokonaiskuluiltaan polttomoottoriautoa kalliimman!
Patteriuskovaiset toki elävät omissa harhakuvitelmissaan, kuten uskikset aina. Esim uskovaiset uskovat, että akkutakuu kattaa kaikki vaivat 8 vuoden ikään asti. Ehei, monella merkillä takuuehdoissa "takuu korvaa vain auton käypään arvoon asti". Eli 50 000 € vatkaimen arvosta kun on sulanut 5 vuoden ikään mennessä 2/3 osaa pois, niin auton arvo on murto-osa akuston uusimisen hinnasta. Takuu korvaa ehkä muutaman modulin uusimisen, ei sen enempää. Jos ja kun auto on mallia mersu, joka ei salli mitään muuta korjaustapaa kuin koko akuston uusimisen....
Siitä akkutakuun piiristä on voitu rajata pois myös auton sis. rak laturi, akun ohjausjärjestelmiä yms. tekniikkaa - myös sellaista tekniikkaa, mitä on sijoitettuna akkukotelon sisälle.
Em ajaa siihen, ettei käytetyilä vatkaimilla juuri arvoa ole, etenkään (rajallista) turvaa antavan akkutakuun loputtua. Mikä tahansa vika/vaurio on kalliimpi korjata kuin autolla arvoa eli kertakäyttöisen patterivatkaimen taival päättyy 1. vikaan.
Suomessa polttomoottoriautojen keski-ikä on vajaat 14 vuotta ja keskimääräinen romutusikä 23 vuotta. Saksassa kuulemma romutusikä 17 vuotta eli tarkan markan miehiä sielläkin.
Vatkaimien keski-ikä on Suomessa 2 vuotta. Tuskin tulee keskin romutusikäkään
päälle 10 vuotta yltämään näillä kertakäyttötuotteilla.
Akku on patterivatkaimen kallein osa. Sen uusiminen maksaa yleensä yhtä paljon kuin uusi vatkain.
Joten.... akku kestää koko auton eliniän. Auton elinikä päättyy, kun akku sanoo poks. Tai vaurioituu vaikka pohjakosketuksesta.
Toistaiseksi uupuneita akkuja voidaan elvyttää korvaamalla viallliset modulit purkuosilla. Tämä lysti loppuu, koska
- EU autovalmistajien painostuksesta kriminalisoimassa moista toimintaa
- uusimmissa malleissa kennot on integroitu "painonsäästön nimissä" osaksi korirakennetta - ei ole enää helposti vaihdettavia moduleita
Toki patterivatkaimen elinikä voi päättyä muuhunkin kalliiseen vikaan, esim. sähkömoottorin jäähdytysnestevuoto. Ei sitäkään kannata 10 vuotiaaseen autoon tehdä, koska korjaus maksaa enemmän kuin autolla on arvoa.
wt erw ehyrewtr yet
eikö se soh mittaus ole tuomittu-ei kerro akun kunnosta oikeasti juuri mitään?
Jesse Haapala esitteli kahta mittautapaa, jotka ainakin yhdessä antavat luotettavan tuloksen.
Juu, noilla passiivisilla testeillä voi pyyhkiä persettä. Akkua pitää kuormittaa testin aikana, jotta totuus selviää. Vieläpä täyskiihdytyksellä, eli maksimikuormalla hetki.
Sun kannatta opastaa noits ammattilaisia oikeaan testaamiseen oman ylivertaisen osaamisesi pohjalta…
😎😄
Luehna tuosta aloituksesta.
Tässä myös tutkimus joka tukee että itse sähköauto lahoaa ensin ympäriltä kuin itse ajoakku hajoaa. 2020-luvulla valmistetuilla sähköautoilla pitäisi helposti päästä miljoona kilometriä keskimäärin.
https://keskustelu.suomi24.fi/t/19227911/uudempien-tayssahkoautojen-ajoakut-kestavat-jopa-yli-3-000-000km-
Höpäti...miksi niitä korjaillaan kokoajan..
Ainahan yksittäisiä ennenaikaisia hajoamisia tulee sähköautoihinkin kuten polttiksiinkin…. Tosin vähemmän
No tottahan toki patterivatkaimissa on vähemmän vikoja, koska Suomessa polttomoottoriautojen keski-ikä on 14 vuotta ja vatkaimien 2 vuotta.
Siis siihen asti, kun verrataan uutta patterivatkainta koko polttomoottoriautokantaan eli yli 10 vuotta vanhempiin autoihin. Tilastot ovat rumempia, kun verrataan samanikäisiä. Tällöin paljastuu, että vatkaimet tarvitsevat paljon useammin hinausautokyytiä eikä osa vatkaimista tahdo päästä katsastuksestakaan läpi.
Polttomoottoriautot romutetaan keskimäärin 23 vuoden ikäisinä.
Patterivatkaimille 10 vuottakin tulee olemaan kova suoritus. Vatkaimien korjaaminen on niin kallista, että helpompaa & halvempaa romuttaa vatkain heti ensimmäisen vian, kolarin tai pienen pohjakosketuksen jälkeen. Ao. syystä vatkaimilla onkin jo polttomoottoriautoja nopeampi arvonalenema ja kalliimmat vakuutukset.
Koska arvonalenema on ylivoimaisesti suurin kuluerä uuden auton omistajalle, patterivatkaimen kokonaiskulu on kalliimpi kuin polttomoottoriautoilla. Tämän joutui jo aiemmin vatkaimia hehkuttanut TM:kin myöntämään.
"Suomessa polttomoottoriautojen keski-ikä on 14 vuotta ja vatkaimien 2 vuotta."
Tälläiset heitot ovat juuri sitä Venäjän toivomaa propagandaa, jotta saadaan jarrutettua sähköautojen myyntiä. Millä selität sen että jopa 10 vuotta vanhat sähköautot kelpaavat autokauppiaille vaihdossa jos niitä mielestäsi hajoaa paljon?
https://keskustelu.suomi24.fi/t/19032132/vetyautojen-kannattajat-ovat-venajan-hallinnon-tukijoita
https://keskustelu.suomi24.fi/t/17471380/kannattamalla-vetyautoja-kannatat-myos-venajan-taloutta-ja-sotakassaa-
Eihän 100 tkm ajettu sähköauto ole "säästänyt" kuin max 10000 euroa halvalla kotilatauksella ja pikalatauksella vain muutaman tonnin, joten hyvässä kunnossa akkujen pitääkin olla.
Kestävät loputtomasti.
Ei, mutta kestävät loppuunsa asti !
q twtewq weteqwtwte
Minua kiinnostaisi enemmän missä kunnossa akut ovat 10-15 vuoden jälkeen.
SOH ei ole mittaustapa se on määritelmä. Se voidaan mitata monilla eri tavoin.
Paras on teitysti ajossa tai labrassa tehtävä kuormitustesti.
Sitten on ns. pikatestit mitkä kertoo sen mitä valmistaja haluaa kertoa. Tämä näkyy auton mittaristossa.
Nissan Leafsin yksi kenno oli simahtanut Norjassa.
TM käyttötestissä oli datsuni "sähköisellä voimansiirrolla". Eli polttomoottori - generaattori - sähkömoottori.
Voimalinjan loppupää siis samaa tekniikkaa kuin sähköautoissa ja sehän sitten hajosi. Eli sähkömoottoriin tuli jokin vika 60 tkm matkalla. Ei siitä koskaan saatu raporttia, mikä meni pieleen, mutta veikkaan sitä tavallista tarinaa - sähkömoottori on nestejäähdytteinen ja nestettä pääsi vuotamaan moottorin käämitykseen, mikä pilaa sen.
Tähän samaan moni täyssähköautokin kompastuu, tosin usemmat pääsevät sentään 100 tkm ennen kuin moottori pitää uusia 1. kertaa. Onneksi moottorin vaihto maksaa vaivaiset 8000 €, joten pääsee muutaman tonnin halvemmalla kuin vaihdettaessa polttomoottori tehdaskunnostettuun. Tosin näitä polttomoottorin kilahtamisia tapahtuu ani harvoin. Milloin viimeeksi / ikinä on TM käyttötestissä polttomoottori paskonut itsensä vaihtokuntoon...?
Mieleen on jäänyt myös tapauksia, missä on somessa hehkutettu jotain puoli miljoonaa km tai mailia ajettua patterivatkainta... sitten paljastuukin, että ao autoon on 2 kertaa uusittu sähkömoottori ja akusto kertaalleen.
BTW myös plugarit on luokiteltu sähköautoiksi. Näin patteriuskovaiset itse halusivat myyntitilastoja kaunistellakseen. 2025 ensimmäisen neljänneksen aikana EU+UK+EFTA ensirekisteröinneistä huikea 20,5 % osuus oli vatkaimia, mutta kun otetaan mukaan myös sähköautoksi rekisteröidyt polttomoottoriautot eli plugarit saadaan tauluun veret seisauttava 30 % lukema.
Myös plugareissa riittää remppakohteita. Niissä kun on tuplamäärä lyhytikäistä tekniikkaa. TM käyttötestissä olleen Opelin moottori jo sisältä ruosteessa 60 tkm jälkeen. Sitä se pätkäkäyttö teettää.
Plugari kestää vain, jos sitä ei lataa.
Siis 2026 Q1 tilastoissa patterivatkaimien osuus 20,5 % ja loput 79,5 % liikkuvat pääasiassa polttomoottorin voimin. Myös plugarit, minkä voi reilun 7 l/100 keskikulutuksesta (todellinen kulutus vs. 1,5 l/100 km lupaukset) päätellä
> Nissan Leafsin yksi kenno oli simahtanut Norjassa.
Patterivatkaimen akussa kennot ovat sarjaankytkettyinä. Käytännössä johtaa siihen, että auto toimintamatka määräytyy heikoimman kennon/modulin mukaan. Kun yksi kenno alkaa uupua, on toimintamatka pian -30 %, sitten -50 %, sitten -70 %...
Tähän asti tilanteen on voinut muutaman tonnin kustannuksella paikata korvaamalla heikkokuntoisimman akkumodulin purkuosalla. Jatkossa moinen ei enää onnistu, koska
- tällaisia akuston korjaamisia "villeissä" korjaamoissa ollaan kriminalisoimaissa - korjaukset sallittuja vain merkkihuolloissa... jotka saa kilpailun puuttuessa hinnoitella operaatiot niin, että tulee halvemmaksi ostaa uusi auto, mersu harrastanut tätä jo pari vuotta, minkäänlaiset korjaukset ei sallittuja eli oli vaurio mikä tahansa, pitää uusia koko akusto hintaan 60 000 €
- uusimmissa automalleissa ei enää ole akkua rakennettu erikseen vaidettavista moduleista, vaan kennot on suoraan integroitu osaksi korirakennetta, moisen väitetään säätävän painoa, minkä ansiosta esim. EX60 on höyhenen kevyt (omamassa vaivaiset 2189 kg)... paskapuhetta siis, pelkästä valmistuskustannuksien karsimisesta siis kyse
Em. intregointi tekee korjauksista todella vaikeita = kalliita. Eli halvemmaksi tulee kertakäyttöisen vatkaimen romuttaminen ja (vielä) ehjän käytetyn ostaminen tilalle.
Laakerit ei kestä...
Sekä akut että laakerit kestävät.
Patterivatkaimen todellinen uhka on vauriot. Pienikin kolari tai osuma pohjaan -> kertakäyttöinen vatkain romutetaan.
Autovalmistajien lobbauksen vuoksi akkujen korjaaminen mm. purkuosia hyödyntäen tullaan kriminalisoimaan. Ainoa sallittu korjaus on "uusi koko akku" ja sehän maksaa sitten tyyliin 40 000 +/-20 000 €.
Eli korjaus maksaa lähes aina enemmän kuin käytetyllä vatkaimella on arvoa. Ja tässä kohtaa syytä muistuttaa, että vatkaimien arvonalenema (%/vuosi) on suurempi kuin polttomoottoriautoilla.
Lisäksi vatkaimien myynnin takutessa keskitytään myymään autoja vakuutusyhtiöille. Eli tehdään vatkaimista kaikin puolin niin vaikeita ja kalliita korjata, että minkä tahansa vaurion jälkeen on helpointa romuttaa kertakäyttöinen vatkain.
Esim. vatkaimihan riivaa akkuvaurioiden lisäksi mm. sähkömoottorien jäähdytysnestevuodot. Kuuluuko vuotojen tarkastus ja vuotonesteen keräysastian tyhjennys huolto-ohjelmaan? No ei tietenkään! Odotetaan vaan, kunnes keräysastia tulvii yli ja neste pilaa sähkömoottorin ja/tai alennusvaihteen. Sen jälkeen pakotetaan ostamaan kokonainen uusi moottori (hintaan 8000 €), eihän se nyt passaa, että mitään korjattaisiin eli ei myydä laakereita, akselitiivisteitä yms. erikseen.
https://kuljetusnet.fi/s%C3%A4hk%C3%B6autoja-p%C3%A4%C3%A4tyy-h%C3%A4t%C3%A4isesti-romutettavaksi.html
Koska vatkaimista on tehty kertakäyttöisiä, niillä ei Kiinassa ole enää lainkaan jälleenmyyntiarvoa
https://tekniikanmaailma.fi/il-kiinassa-sahkoauto-voi-paatya-romuksi-jo-parin-vuoden-jalkeen/
Ja tätä samaa kertakäyttökulttuuria nyt halutaan Eurooppaankin.
Älä suotta huoli kiinalaisten tavoista ja autoista, ei niitä ole pakko ostaa, vaan kunnollinen länsiauto alle ja matka jatkuu.
Eurooppalaisilla valmistajilla olisi ollut tilausuus pistää kampoihin nimenomaan panostamalla jälkimarkkinointiin ja autojen arvon säilymiseen. Siis varaosia saataville, mahdollistetaan (iäkkäämpien) autojen korjaaminen muuallakin kuin merkkihuolloissa jne. Kuten polttomoottoriautojen kanssa on toimittu.
Ahneus voitti. Haluavat kilpailla kiinalaisia vastaan kiinalaisten ehdoilla. Ajo-ominaisuuksilla ja hyvällä käyttäliittymällä ei niin väliä. Panostetaan sen sijaan bling blingiin, esiin pomppiviin ovenkahvoihin, valaistuun maskiin ja jättikokoisiin näyttöihin. Joiden korjaaminen lie halpaa hupia...?
Autoista on jo useamman vuoden pyritty tekemään mahollisimman vaikeita ja kalliita korjata. Polttomoottoriautoja menee huonosti kaupaksi, kun jengi ajaa tyytyväisenaä 10+ vuoden ikäisillä ja autot romutetaan vasta noin 20 vuotiaina (Saksassa keskim 17 vuotiaina ja Suomessa 23 vuotiaina). Halutaan lisää myyntiä lyhentämällä autojen käyttöikää!
On muuten todella järjenvastaista .. kuten kaikki muukin viherpiiperöiden toiminta ... että EU lainsäädäntö vaatii kännyköihin vaihdettavissa olevia akkuja ja varaosahuoltoa. Ja samaan aikaan ihan OK, että patterivatkaimiin ingegroidaan akut korirakenteeseen (ei enää erikseen vaihdettavia moduleita), kielletään akun korjaukset kokonaan ja estetään myös sähkömoottorien korjaukset (ei ohjeita, ei laakereita yms. erikseen saatavana). Ei autoista tehtiin kertakäyttötuotteita.
Patteriuskovaisilla katse tukevasti taustapeilissä. Uskovat yhä lahkon lupauksiin siitä, miten pian saa akun uusittua muutamalla tonnilla, vikaa ei tule koskaan jne.
Em. tarkoitta entistä jyrkempää syöksykierrettä vatkaimien arvolle. Mikä taas johtaa siihen, ettei pieniäkään vikoja kannata enää korjata. 1 vika tai mikä tahansa vaurio (kolari, pohjakosketus) -> kertakäyttöinen vatkain romutetaan.
Siinäpä sitä ympäristö kiittää, kun yhden 23 vuotta kestävän ja 1300 kg massaisen polttomoottoriauton korvaamiseen tarvitaan 3 kpl 2000 kg sähkövatkaimia. Eli materiaa 4,6 kertainen määrä.
Käytännössä ero on vielä suurempi, kun korvataan helposti kierrätettävää terästä kuparilla ja akkumineraaleilla.
Akustot ovat tuona aikana kehittyneet parempaan suuntaan, eli asiat alkavat olla kovin hyvällä tasolla.
Akustoissa kehitys kulkee kohti kertakäyttöisyyttä. Ei enää erikseen vaihdettavia moduleita, vaan intergoidaan kennot suoraan osaksi kantavaa korirakennetta. Varmuuden vuoksi voidaan myös ilmoittaa, ettei minkäänlainen korjaaminen ole sallittua (tyyliin mersu), vaan aina pitää uusia koko akusto. Mikä töineen samaa luokkaa kuin uuden auton hinta.
Johtaa siihen, että pienenkin kolarin, pohjakosketuksen tai akuston vian tapauksessa halvin vaihtoehto on romuttaa kertakäyttöinen vatkain ja ostaa vastaava käytetty tilalle.
Työsuhdeautoilla ajavat nyt keulii, ettei vaikuta millään lailla... mutta kyllä se entistä jyrkempi arvonalenema tullaan leasing hinnoissakin huomioimaan.
Sähköauto kestää 100- 150 tuhatta aj sitten alkaa remontit ..voimansiirto jarrut ,jne..
Ei ala remontit. Sähköautot muuttuvat kertakäyttötuotteiksi. Akkujen korjaaminen kielletään jne. Tai siitä tulee niin kallista, ettei kannata - aina tulee halvemmaksi ostaa ehjä uusi/käytetty tilalle.
Ainoastaan jotain alustan puslia yms. parin satasen juttuja kannattaa tehdä. Patterivatkaimen akun vaihto maksaa liki saman kuin uusi auto. Ei kannata ikinä. Ja akkujahan ei pian korjata, kun a) uusimmissa malleissa ei enää ole erikseen vaidettavia moduleita b) moinen kielletään (ei saa käyttää purkuosia)
Jo nyt on patterivatkaimien sähkömoottorien korjauksetkin saatu lähes yhtä kalliiksi kuin polttomoottorin uusiminen tehdaskunnostettuun. Tätä viimeksi mainittuakin harvoin tehdään, koska liian kallista suhteessa käytetyn arvoon.
Norjassa onkin jo vuosia ollut tyylinä, ettei vaurioitunutta vatkainta kannata edes tutkia, olisiko se korjattavissa. Kun tulos on lähes aina sama - ei kannata. Kaikille helpointa ja halvinta paalata kertakäyttöinen vatkain oitis.
Tämä näkyy jo Suomessakin siinä, että vatkaimien arvo laskee nopeammin ja niiden vakuutukset ovat kalliimpia kuin polttomoottoriautoissa.
Koska arvonalenema on uuden auton omistajan ylivoimaisesti suurin kuluerä, patteriauton kokonaiskulut ovat kalliimmat kuin polttomoottoriautolla. Tämän joutui lopulta myöntämään jopa kovasti vatkaimia puffannut TM.
Tavanomaisessa käytössä vuodet ja auton ikä ovat kriittisempi tekijä, joka lopulta määrittää akun eliniän.
No akut kestää 20 vuotta vähintään.
Museoautona ja papan silmäteränä sähköautoa tuskin koskaan nähdään. Näin menetettiin autoihin liittyvä historiallisuus muuten kuin paikallaan seisovina patsaina.