eihän se vesi saatna tuo sähköä enemman mitä ylöspumppaaminen vaatii sähköä PÖSILÖT.
vesi sameutuu molemmat mnee pilalle sekä ala että ylä allas . saoatuu paskalla ja nostaa pohja sementeistä kaikki vaaralliset aineet kiertoon.
vesi sameutuu molemmat mnee pilalle sekä ala että ylä allas . saoatuu paskalla ja nostaa pohja sementeistä kaikki vaaralliset aineet kiertoon.
Vastaukset 21
Vanhimmat
Pumppuvoimaa pidetään kaupallisesti kiinnostavana sähköenergian varastointitekniikkana. Säätövoimana merkitys on vähäinen, mutta mahdollistaa halvan sähkön myymisen kun sähkön hinta on korkealla.
Vaikka pumppuvoimalaitos tuottaa sähköä esimerkiksi vedestä, ei sitä tule sekoittaa vesivoimalaitokseen. Energian säilymislaki ilmaisee selvemmin sen, miksei pumppuvoimalaitos voi tuottaa sähköä: veden varastointiin varastoaltaisiin kuluu enemmän sähköä kuin mitä siitä saadaan purettaessa tuotettua. Hyötysuhde on kuitenkin uudemmissa laitoksissa noin 80 %. Pumppulaitoksen sähköntuotto on siis negatiivinen eikä sitä lasketa mukaan esimerkiksi valtioiden energiantuotantolukuihin.[2][3][4]
Energian säilymislaki ilmaisee selvemmin sen, miksei pumppuvoimalaitos voi tuottaa sähköä: veden varastointiin varastoaltaisiin kuluu enemmän sähköä kuin mitä siitä saadaan
hölömöläisten hommia
mutta kun sitä pumppuvoimalalla tuotettua kallista sähköä sitten myydään hölmöläisille, niin voittoa tulee yhtiölle...
Käytännössä tarkoittaa sitä. Nyt on saanut omakotiasujat ja sähköautojen lataajat hyödyntää pörssisähkön halvat tunnit ja päivät. Pumppuvoimaloiden käynnistyttyä ne tulevat viemään ne sähkön halvat tunnit ja päivät sähköyhtiöiden hyväksi.
pumppuvoimala on lähes ikiliikkuja
Jos ylöspumppaukseen menee 1000kW niin alastullessa saadaan 700-800KW
Näin se menee.
Jos tuonne ylös pumpataan 1000KW/ 5c/KV ja alastullessa 750kW/50c/KW
Tästä se tuotto tulee.
Tämä hyötysuhdeasia sähköstä on opetettu jo peruskoulussa hieman yli 10 vuotiaille.
On vain sellaisia henkilöitä kouluissa opetettavana, ettei opettajan sana ole kuulunut, tai selostusta ei ole ymmärretty tai ei enää muisteta mitä olen joskus ymmärtänyt.
Sen vuoksi vastustetaan mm. Pumppuvoimaloita Kemijärvelle.
Toki muutama tutkinnon suorittanutkin on vastustajissa, kun on omistuksessa esim. mökki Kauhaselän rannalla. Pelätään tontin ja rakennuksen arvonalenemaa.
Viisasta teeskentelet mutta kirjoituksesi on muuten aika typeä.
Pumppuvoimaloiden vastustus tulee siitä, kun järveä käytetään ala-altaana.
Turha väittää ettei mitään haittoja ei ole, koska täysin vastaavaa ei maailmasta löydy, kaikki on kokeilua.
Ranta-asukkaat ovat hankkineet kalliita kiinteistöjä, ja tontteja ei heille tulla hyvittämään mitään vaikka haittoja on edessä. Asukkaat ovat kokeneet miten säännöstelyn haittoihin on suhtauduttu.
Kemijärvi on jo tarpeeksi luontonsa raiskannut, ilman pumppuvoimaloitakin.
Jo satoja vuosia on keväisin tulvat huuhdelleet niittyjä nykyisellä järven maksimi korkeudella
Metsä ojitukset on tulleet 1970 luvulla. Soilta yritetään huonolla menestyksellä kuivattaa. Eipä niistä kunnon metsämaita ole tullut, hillasuot on vain menetytty.
Toki metsiä pitää kasvattaa mutta kova hinta on maksettu. Järvet on suureltaosin pilattu. Kemijärven vesi luokitellaan nyt tyydyttäväksi.
Juuri tuon aina toistuvan" kevättulvan" vuoksi Kemijärvi on ollut tunnetusti humuspitoinen ja samea iät ajat. Syystulvat ovat olleet myös runsaita, mutta ei niin säännöllisiä.
Säännöstely on sittemmin runsastanut mudan erittymistä Kemijärveen.
Kemijärven veden nopea samentuminen oli nähtävissä 60 ja 70 luvuilla, jos seurasi asiaa esim. kalastajana ymmärryksen kanssa.
Hyvittäminen olisi pumppuvoimala-asian ratkaisemista rahalla. Ihminen nöyrtyy perinteisesti riittävän rahasumman edessä.
Rahalla jokiyhtiö sai 60-luvulla kylätason luvan Kemijärven säönnöstelyynkin manttaalien mukaan.
Pientilalliset, ranta-asukkaat saivat vain hitusen, kun osuutta yhteisiin oli vain vähän.
Manttaalitilalliset, Kemijärven vesistön pääosakkaat suorastaan rypöivät vesirahoissa ja suhtautuivat säännöstelyyn suopeasti rahan voimalla.
Kaikilla pumppaamoiden himokannattajilla on tietenkin omanedun tavottelu, paskat välittävät yhteisisttä eduista.
Olisi manttaalimiehille jo pitänyt riittää edut ilman tulevia voimaloitakin. Harva manttaalimies on ostanut tiloja kyllä ne aikoinaan on tullut valtiolta lahjaksi.
Eikä valtio ole vieläkään metsänomistajia unohtanut, hallitus jakoi heille verovaroja 37 miljoonaa, josta Kemijärvelle riitti 96000€
siis hahahah apina opettele laskeen ahhaheheh
Muistan kun eräs vanha mies maailmaanähnyt, ei ollut tutkintoja osasi kait lukea. Ukolla oli kuitenkin elämänviisautta. Tuumasi humalasakin selviää, mutta synnynnäisestä typeryydestä ei koskaan.
Olen tätä monesti miettinyt, kyllähän asia näin on. Synnynnäistä typeryyttä ei saa rahalla pois, eikä edes monilla tutkinnoillakaan. Ihmisen perusluonne saadaan syntymälahjana.
SINÄ OLET SIITÄ OIVA ESIMERKKI
Pumppaamalla vettä saadaan samalla elämää Kemijärvelle ja uskoa tulevaisuuteen...
bnbn
vbbv
sdfdf