Vauva ei voi ostaa edes karkkia, koska hänellä ei ole tahdonmuodostuskykyä sellaiseen oikeustoimeen.
Lapsella on vajaavaltaisena oikeus tehdä oikeustoimia, jotka ovat vähäisiä ja merkitykseltään tavanomaisia (ks. laki holhoustoimesta). Vauvaa tämä ei koske, koska hänellä ei ole kykyä ymmärtää edes näitä vähäisiä eikä tavanomaisia oikeustoimia.
Syvästi dementoituneellakaan ei ole kykyä muodostaa eikä ilmaista tahtoaan, eikä hänkään voi ostaa edes karkkia kaupasta. Sellainen "oikeustoimi" olisi mitätön.
Kummankaan kohdalla ei tule kysymykseen testamentin tekeminen. Alle 15-vuotiaana lapsen tekemä testamentti olisi pätemätön jo muutenkin, mutta syvästi dementoituneella ei ole edellytyksiä tehdä minkäänlaisia oikeustoimia eikä siten edes moitteenvaraista testamenttiakaan.
Näitä asioita ei kannattaisi kommentoida, ellei ymmärrä perusasioita siviilioikeudesta.
Lapsella on vajaavaltaisena oikeus tehdä oikeustoimia, jotka ovat vähäisiä ja merkitykseltään tavanomaisia (ks. laki holhoustoimesta). Vauvaa tämä ei koske, koska hänellä ei ole kykyä ymmärtää edes näitä vähäisiä eikä tavanomaisia oikeustoimia.
Syvästi dementoituneellakaan ei ole kykyä muodostaa eikä ilmaista tahtoaan, eikä hänkään voi ostaa edes karkkia kaupasta. Sellainen "oikeustoimi" olisi mitätön.
Kummankaan kohdalla ei tule kysymykseen testamentin tekeminen. Alle 15-vuotiaana lapsen tekemä testamentti olisi pätemätön jo muutenkin, mutta syvästi dementoituneella ei ole edellytyksiä tehdä minkäänlaisia oikeustoimia eikä siten edes moitteenvaraista testamenttiakaan.
Näitä asioita ei kannattaisi kommentoida, ellei ymmärrä perusasioita siviilioikeudesta.
Vastaukset 42
Vanhimmat
Ei vattu että olette joko täys idiootti, tai sitten olette täysin aivoton.
Ensinnäkin, kaksi täysin toistensa vastakohtia ja niistä vedätte suoran vertauksen lain asettami8n hallitusmuodon mukaisiin vanhentuneisiin ehtoihin jolla ei ole sijaa nykykäytäntöön jonka on luonut uusi perustuslaki jokaiselle oikeuden määrätä omasta omaisuudestaan.
Lukisit edes hallituksen esityksen uudeksi laiksi holhoustoimesta jolloinka sinulle selviäisi lain soveltuvuudet.
Olisit jättänyt kommentoimatta.
Näitä asioita ei kannattaisi kommentoida, ellei ymmärrä perusasioita siviilioikeudesta.
Miten siviilioikeus liittyy perintöön ja testamenttiin, joka on foorumin aihe? Tarkoitat siis ilmeisesti perintökaarta tai em. holhoustoimilakia?
Sekä perintöoikeus että testamenttioikeus ovat osa siviilioikeutta.
Aloittaja tarkastelee asiaa aivan liian laveasti. Sopimusoikeus on yksi siviilioikeuden osa-alue, ja aloittaja tarkoittanee todellisuudessa sopimuksia, vauvojen ja dementikkojen sopimuksia.
Aloitus ei koska perintöä ja testamenttia, vaan vauvan karkkeja.
Siviilioikeuden periaatteet koskevat niin testamentteja kuin sopimuksia, ihan samalla tavalla.
Kaikkien oikeustoimien tekemisen edellytyksenä on tahdonilmaisu. Ilman sitä ei voi kukaan tehdä minkäänlaista oikeustoimea. Vauvat eivät voi muodostaa ja ilmaista tahtoaan juridisesti, koska vauvoilla ei ole riittävää kykyä tahtonsa muodostamiseen.
Kaikkiin testamentteihin pätee, että niitä ei voida tehdä pätevästi, jos testamentin tekijältä puuttuu kyky muodostaa ja ilmaista tahtoaan.
Siten syvästi dementoitunut ei voi tehdä lainkaan mitään testamenttia. Testamentti olisi mitätön. Vauvan testamenttiin soveltuu sama asia, se on mitätön.
Jos kehitysvammainen on niin heikkolahjainen, ettei ymmärrä lainkaan oikeustoimen luonnetta ja seurauksia, testamentti on joko mitätön tai se voidaan julistaa pätemättömäksi. Rajanveto on vaikea tarkasti rajata, sillä sen tekee lopulta juristit sen tiedon perusteella mitä psykiatrian erikoisasiantuntijat arvioivat.
Testamentin tekijän kyvyttömyys tahdonmuodostukseen voidaan todeta välittömästi. Jos tahdonmuodostuskykyä ei ole niin sitä ei ole, ja oikeustoimi on mitätön aina ja ikuisesti.
Jos mitätön testamentti halutaan virallisesti todeta mitättömäksi, sitä vastaan voidaan nostaa kanne vasta tekijänsä kuoltua, koska testamentti saa oikeudellista merkitystä vasta tekijänsä kuoltua. Testamentintekijällä on aina oikeus muuttaa tai peruttaa testamentti ennen kuolemaansa.
Vasta, kun testamentintekijällä on ollut tahdonmuodostuskykyä testamentin tekemistä tahtoakseen, voidaan arvioida itse oikeustoimen pätevyyttä.
Iän puolesta pätevän testamentin voi tehdä 18-vuotiaana. Tämä on testamentin tekemisen kelpoisuuden ikäraja. Rajoitetusti itse hallitsemaansa omaisuuteen testamentin voi tehdä 15 vuotta täytettyään.
Molemmat ovat moiteperusteita PK 13:1 mukaisesti. Jos testamentti olisi päiväämätön, mikä on täysin lain mukainen tapa toimia testamenttia tehtäessä, esitetty näyttö ratkaisee, onko testamentintekijä ollut kelpoisuuden saavuttamassa iässä.
Vauva ostaisi karkkia jos olisi rahaa, jo puolitoista vuotias ymmärtää mitä karkki on, mistä sitä saa ja miten.
Kandeisko tehdä omia lapsia, taikka jos inhottaa, niin tutustu tiktok videoihin.
Asiaa tuntemettomat ovat kuvitelleet, että testamentin tekijän kuolinhetki voisi vaikuttaa jollakin tavalla testamentin lainvoimaisuuteen.
Lainvoimaisuus testamenttia koskien tulee aina vain kahdesta asiasta, joka on se, milloin testamentti on annettu tiedoksi perillisille ja siitä, milloin tiedoksiannosta laskettava moiteaika (6kk) kuluu umpeen.
Mutta kun testamenttioikeutta täysin ymmärtämättömät kuvittelevat, että testamentin lainvoimaisuus tarkoittaa jotakin "pätevöitymmistä", niin he luulevat, että testamentin lainvoimaisuuden pitää tapahtua testamentintekijän kuollessa täysi-ikäisenä. :D
EI, testamentti ei "pätevöidy" millään keinolla! Testamentin tekemisen kelpoisuus määrittyy testamentin tekemisen hetkellä eikä se korjaudu millään oikeustoimella myöhemmin. Testamentin lainvoimakaan ei muuta testamentintekijän kelpoisuutta millään tavalla. Lainvoimaisuus on prosessuaalinen käsite, joka tarkoittaa testamentin kohdalla sitä, että lainvoiman saanutta testamenttia ei voida enää kanneteitse moittia tuomioistuimessa PK 13:1 mukaisin moiteperustein. Muut testamenttikanteet ovat silloin vielä mahdollisia.
-Vauva ostaisi karkkia jos olisi rahaa, jo puolitoista vuotias ymmärtää mitä karkki on, mistä sitä saa ja miten.
Siellähän lapset tosiaan markettien lattialla huutavat karkin perään.
Vauva ei kuitenkaan ymmärrä, mitä on karkin ostaminen.
Ette näemmä tekään....
> Siellähän lapset tosiaan markettien lattialla huutavat karkin perään.
Aloittaja haluaa ilmeisesti sanoa, että lapset huutavat karkin perään, mutta he eivät ymmärrä sopimuksen luonnetta. Ei todellisuudessa ole merkitystä sillä, ymmärtävätkö he sopimuksen luonnetta sillä hetkellä, kun kolikko tippuu tiskiin ja karkki menee taskuun tai suoraan suuhun. Tavara vaihtaa rahaa vastaan omistajaa, ja lapsi tekee sellaisia kauppoja, jotka ovat hänen iälleen tyypillisiä.
Aikuisena ihmiset tekevät sopimuksia, joista he eivät todellisuudessa ymmärrä mitään. Mutta sopimus se on huonokin sopimus.
> Siviilioikeuden periaatteet koskevat niin testamentteja kuin sopimuksia, ihan samalla tavalla.
Tuo on tietenkin aivan laveasti tulkittu väite, sillä testamentteja ja sopimuksia koskevat hyvin erilaiset siviilioikeudelliset periaatteet. Vaikka molemmat ovat siviilioikeudellisia oikeustoimia, niiden sääntelylogiikka ja taustaperiaatteet eroavat toisistaan kuin yö ja päivä. Yhteistä näille kahdelle on vain oikeustoimilain mukaiset yleiset pätemättömyysperusteet eli ei saa syyllistyä vaikkapa pakottamiseen tai petolliseen menettelyyn. Sopimuksissa kuitenkin suojataan vilpitöntä mieltä eli vaikkapa dementikon tekemä sopimus voi hyvinkin jäädä voimaan. Testamentissa suojataan vain vainajan tahtoa.
Suomessa vallitsee sopimusvapaus, ja sopimukset on pidettävä sellaisina kuin ne ovat tarkoitetut. Sopimus vaatii aina vähintään kaksi osapuolta, joiden tahdot kohtaavat, siis tarjous ja vastaus. Myös suullinen sopimus on sitova. Sopimuksia tulkitaan aina objektiivisesti.
Testamenttia koskee ankara muotosidonnaisuus laissa asetun perintökaaren mukaan. Testamentti ei ole vapaamuotoinen, ja testamentti on aina yksipuolinen ja kuolemanvarainen oikeustoimi. Testamentin tulkinnassa noudatetaan aina vain subjektiivista tulkintaperiaatetta eli yksinomaan testamentintekijän tahtoa.
Oikaistaan virheet:
" Ei todellisuudessa ole merkitystä sillä, ymmärtävätkö he sopimuksen luonnetta sillä hetkellä, kun kolikko tippuu tiskiin ja karkki menee taskuun tai suoraan suuhun."
Todellisuudessa on ratkaiseva merkitys, mikä on tahdonilmaisu juridisesti, jos kuka tahansa kauppaa tekee. Ilman tahdonilmaisua ei synny kauppasopimuksia kuten ei testamenttejakaan.
"Yhteistä näille kahdelle on vain oikeustoimilain mukaiset yleiset pätemättömyysperusteet eli ei saa syyllistyä vaikkapa pakottamiseen tai petolliseen menettelyyn."
No, oikeustoimilain pätemättömyysperusteet EIVÄT koske testamenttia. Testamnetteja koskevat ainoastaan perintökaaressa (=PK) säädetyt (ks. PK 13:1) pätemättömyysperusteet.
"Sopimuksissa kuitenkin suojataan vilpitöntä mieltä eli vaikkapa dementikon tekemä sopimus voi hyvinkin jäädä voimaan."
Tämäkään ei pidä paikkaansa. Jos sopimuksen soapuoli on oikeustoimikelvoton, sopimus on mitätön. Ei auta, vaikka toinen osapuoli ei ollut siitä tietoinen.
Samat siviilioikeuden periaatteet koskevat sekä testamentteja että muita oikeustoimia.
Täyttä totta joka sana.
Oikaistaan pahin virhe:
"Samat siviilioikeuden periaatteet koskevat sekä testamentteja että muita oikeustoimia."
Eivät koske, vaan niissä on vain muutamia yhteisiä piirteitä.
Kaikki siviilioikeuden periaatteet saavat voimansa perintöoikeudessa ja sopimusoikeudessa samasta lähteestä. Sen vuoksi ne ovat laajasti yhreisiä molemmille oikeusaloille, sillä ovathan ne molemmat siviilioikeutta.
Niissä on muutamia yhteisiä piirteitä.
Laajasti yhteisiä piirteitä on oikein!
Ei niitä yhteisiä juttuja todellakaan montaa ole.
Yleiset siivilioikeuden periaatteet ovat lähes kaikki sovellettavissa testamentteihinkin.
Niin, niitä on muutama. Eroja on paljon enemmän.
Siviilioikeuden periaatteet koskevat testamentteja.
Perintökaari säätelee testamentin.
Perintökaari perustuu keskeisesti siviilioikeuden periaatteille.
"Perintökaari säätelee testamentin."
Testamentti on yksipuolinen ja kuolemanvarainen, se ei ole mikään sopimus.
Perintökaaressa on kaikki tarvittava kerrottu.
Testamentti ei voi tunnistaa pelkästään siitä, että se olisi ykispuolinen oikeustoimi eikä edes siitä että se olisi aina kuolemanvarainenkaan. Opiskele asiaa esim. Aarnio-Kangas perusteoksista.
"Testamentti on yksipuolinen ja kuolemanvarainen, se ei ole mikään sopimus. Perintökaaressa on kaikki tarvittava kerrottu."
Testamentti on lisäksi määrämuotoinen eli elleivät tietyt asiat täyty, se altistuu moitteelle. Perintökaari kertoo lisää.
Testamenttia voivat ulkopuoliset tarkastella vasta jälkikäteen.
Testamentin perustunnusmerkkeihin ei kuulu sen yksipuolisuus.
Perustunnusmerkkejä testamentilla ovat:
1. kuolemanvaraisuus
2. vastikkeettomuus
3. se koskee jäämistöä.
Yksipuolisuus on ns. liitännäinen tunnusmerrki testamentille.
Kaikkiin testamentteihin pätee, että niitä ei voida tehdä pätevästi, jos testamentin tekijältä puuttuu kyky muodostaa ja ilmaista tahtoaan. Tämä perustuu siviilioikeuden periaatteisiin: oikeustoimen voi ryhtyä vain tahdonilmaisulla, vain tahdonmuodostuskykyinen voi tehdä päteviä oikeusoimia.
Testamentti on tekijänsä viimeinen tahto, ja tahtoaan voi ilmaista vain tahdonmuodostuskykyinen henkilö. Muut ovat oikeustoimikelvottomia. Testamentin tekijän tahdonmuodostuskyvyn ei välttämättä kuitenkaan tarvitse olla yhtä hyvä kuin sopimusoikeudessa.
>>>Testamenttia voivat ulkopuoliset tarkastella vasta jälkikäteen.
Testamentista päättää vain yksi henkilö.
Ns. keskinäisessä testamentissa voi olla useita osapuolia, jotka yhdessä päättävät tekevätkö kyseessä oleva asiakirjan.
"Testamentista päättää vain yksi henkilö."
Osapuolia on siis vain yksi henkilö, ja testamentti on vastikkeeton.
Keskinäisessä testamentissa voi olla jopa äärettömän monta osapuolta. Silloin siihen soveltuu myös Einsteinin suhteellisuusperiaate. E=mc2
"Osapuolia on siis vain yksi henkilö, ja testamentti on vastikkeeton."
Kukaan muu ei voi päättää testamentin sisällöstä kuin tekijä, ja sen on vastattava tekijänsä tahtoa. Testamentti on yksipuolinen oikeustoimi, ja täysi-ikäisen testamenttia voidaan tarkastella vasta kuoleman jälkeen. Pikkulapsen testamenttihan on jo alkujaan lakiin perustumattomana mitätön.
Testamenttia ei hierota kohdilleen kuten osapuolien välisiä sopimuksia, vaan ainoastaan testaattori päättää. Osapuolten väliset sopimukset on pidettävä, mutta testamenttia ei ole edes pakko ottaa vastaan ja siihen on vedottava.
Kukaan ei yleensä keskinäiseen testamenttiin osallistu, elleivät ole siitä samaa mieltä.
Heillä on oltava tahdonmuodostuskykyä. Testamentti voi siis olla monipuolinen asiakirja, eikä yksipuolisuus siten ole testamentin tunnusmerkki.
Kaikkia testamentteja tarkastellaan tekijänsä kuoltua, jopa vauvojen kohdalla.
Rintaperillisen (rp) kanssa testamentin tekijä voi tehdä sopimuksen siitä, että rp luopuu oikeudestaan perintöön testamentin tekijän vielä eläessä. Tällainen oikeustoimi on vastikkeellinen, joten testamentin voi tehdä vastikkeellisenakin.
Tässä olikin jo opetusta riittämiin tällä kertaa.
"Osapuolten väliset sopimukset on pidettävä, mutta testamenttia ei ole edes pakko ottaa vastaan ja siihen on vedottava."
Testamentti ei olekaan mikään todellinen sopimus, vaan sitä ohjataan perintökaaressa varta vasten.
Valehtelit jo riittävästi, ok.
Testamentti on kuolemanvarainen, vastikkeeton ja jäämistöä koskeva oikeustoimi, jonka vaikutukset alkavat vasta tekijän kuollessa ilman elinaikaista vastiketta. Suomen oikeusjärjestys liittää testamenttiin lisäksi yksipuolisuuden, viimetahtoisuuden ja tiukan määrämuotoisuuden. Testamentintekijä tekee määräykset yksin ilman saajan osallisuutta tekohetkellä, ja hän voi vapaasti muuttaa tai peruuttaa asiakirjan viimeisen tahtonsa mukaisesti. Pätevyys vaatii aina laissa säädettyjen muotovaatimusten täyttymistä.
Tuosta voit yrittää taas valehdella mieleiseen muotoon.
"Syvästi dementoituneellakaan ei ole kykyä muodostaa eikä ilmaista tahtoaan, eikä hänkään voi ostaa edes karkkia kaupasta."
He ovat kuin vauvoja, eikä heillä ole tahdonmuodostuskykyä tehdä testamenttia.
Tuossa on eräs mielipide, joka tietenkin eroaa faktasta. Faktan asiassa ovat kertoneet professorit Aarnio ja Kangas.