Markus Lohi: Työttömät ”ilmaistöihin” – Tätä se tarkoittaa
Keskustan varapuheenjohtaja Markus Lohi ehdottaa, että työttömiltä voitaisiin edellyttää esimerkiksi järjestötyöhön osallistumista täyden etuuden saamiseksi. Hänestä kyse olisi ennen kaikkea syrjäytymisen ehkäisystä.
VOE HELEVETTI AINAHAN SE VIE TOISELTA TYÖT JOS ILMASEKSI JONKUN PITÄÄ JOTAIN TEHA KUINKA PÖSILÖJA KSKYSTALAISET ON JA VAATIVAT VIELE MAALAISI SEX TÖIHIN ONKO SEKI PAKKO MENNÄ KAIKKIEN TYÖTTÖMIEN TAI EI SAA KRVAUKSIA ONPA AIRNB JA MATKAILU VALTTI LAPISSA HUORA LANDIAKSI KESKUTA VAATII LAPPIA
Keskuata vaatii orjuutta suomeen ja maalaiset sex työjön , SAIRASTA POLITIIKKAA
Keskustan varapuheenjohtaja Markus Lohi ehdottaa, että työttömiltä voitaisiin edellyttää esimerkiksi järjestötyöhön osallistumista täyden etuuden saamiseksi. Hänestä kyse olisi ennen kaikkea syrjäytymisen ehkäisystä.
VOE HELEVETTI AINAHAN SE VIE TOISELTA TYÖT JOS ILMASEKSI JONKUN PITÄÄ JOTAIN TEHA KUINKA PÖSILÖJA KSKYSTALAISET ON JA VAATIVAT VIELE MAALAISI SEX TÖIHIN ONKO SEKI PAKKO MENNÄ KAIKKIEN TYÖTTÖMIEN TAI EI SAA KRVAUKSIA ONPA AIRNB JA MATKAILU VALTTI LAPISSA HUORA LANDIAKSI KESKUTA VAATII LAPPIA
Keskuata vaatii orjuutta suomeen ja maalaiset sex työjön , SAIRASTA POLITIIKKAA
Vastaukset 29
Vanhimmat
Jos vaikka auttaisit ikäihmisten ulkoilussa ja lukisit heille kirjaa ja olisit seurana heille. Eikä se korvaa yhtään hoitoalan ihmistä, Lohi sanoo.
KYLLÄPÄ POLSILÖ KORVAA
Keskustan varapuheenjohtaja, kansanedustaja Markus Lohi kertoo, mitä hänen mielestään tämä voisi käytännössä tarkoittaa.
Työttömiltä voitaisiin Lohen mukaan edellyttää täyden etuuden saamiseksi työnhaun lisäksi esimerkiksi opiskelua tai osallistumista yleishyödylliseen toimintaan. Tällaista voisi olla vaikkapa järjestötyö, urheiluseurassa avustaminen tai muunlainen vapaaehtoistyö.
Voi olla, että meillä jää pidemmäksi aikaa iso joukko koulutettuja suomalaisia ilman työpaikkaa.
Lohen mukaan ehdotus liittyy myös maahanmuuttajien kotoutumiseen.
Se olisi hyvä, jos työttömät voisi osallistua yleishyödylliseen toimintaan. Paljon olisi sellaisia töitä, joita työttömät voisi tehdä. Niitä olisi esim. vanhusten ulkoiluttaminen, auttaminen sairaan tai vanhuksen erilaisissa kotitöissä, lumenluontia, kaupassakäynnin avustamisessa jne. Olisi hyvä uudistus.
ai mitäs ne sitten vanhusten hoitajat tekis olis työttömänä pösilö
kyllä tuhon on törkeä ehdotus ..omaishoitajat joutus työttömiksi , ja kiinteistö huolto yms..
pösilöjä keskustalaiset
Keskustanuoret kaipaavat elinvoimaa maaseudulle. Järjestö on linjannut asiasta valtuuskunnassaan. ”Seksityöstä kantava elinkeino maaseudulle”, järjestö ehdottaa.
– Aloite on tehty , mutta asia on painava, perustelee Keskustanuorten puheenjohtaja Jere Tapio.
"Seksityöstä maaseudun kantava elinkeino" linjasimme juuri valtuuskunnassa.
— Keskustanuoret (@Keskustanuoret) 5. toukokuuta 2024
Tapio toivoo, että vapaasta tahdosta tehtävää seksityötä ei tehtäisi lainsäädännöllä turvattomaksi ja vaikeaksi.
Markus Lohi: Työttömät ”ilmaistöihin” – Tätä se tarkoittaa Keskustan varapuheenjohtaja Markus Lohi ehdottaa
Vanhusten hoitajat ( lähihoitajat) työskentelevät mm. palvelukodeissa ja muissa laitoksissa. Mikäli ovat työttömänä ja saavat työttömyyskorvauksia, niin samalla tavalla voivat osallistua yleishyödylliseen tai johonkin vastikkeellisen työhön saadakseen työttömyyskorvausta. Töitä löytyy mm. puistojen siivousta, koirien jätöksiä kerätä, vanhuksia auttamaan, viriketoimintaa palvelutaloihin jne.
Pysyy työkykyisenä, kun jotain tekee. Hyvä Kaikkonen ja Lohi pankaa toimeksi, jotain näkyvää.
ookkos pöilö kela ei maksa jos teet hommia ,,
Eivät hoitajat ehdi kaikkea tehdä, mitä voisi tehdä.
Omaishoitajat uupuvat raskaan työtaakan alle, auttaminen keventäisi heidän hoitamistaakkaansa.
Keskustan puheenjohtaja Antti Kaikkonen ilmoitti tiistaina, että keskusta haluaa nykyistä vastikkeellisemman sosiaaliturvamallin.
Lohi mainitsee esimerkiksi ikäihmisten hoivan, josta voisi löytyä yleishyödyllistä tekemistä.
– Jos vaikka auttaisit ikäihmisten ulkoilussa ja lukisit heille kirjaa ja olisit seurana heille. Eikä se korvaa yhtään hoitoalan ihmistä, Lohi sanoo.
KUINKA PIHALLA VOI LOHI OLLAA EROA PELLE
TÄTÄ EI KANNATA ÄÄNESTÄÄ EI YHTÄÄN KEKSUSTALAISTA SUOMEN JA LAPIN TUHOJAT
Antti Kaikkonen: Ihmiseltä voitaisiin vaatia enemmän
Keskustan puheenjohtaja Antti Kaikkonen kertoo nyt, mihin keskusta olisi valmis hallituksessa. Keskusta valmistelee parhaillaan ”hajauttamisohjelmaa”.
Markus Lohi: Työttömät ”ilmaistöihin” – Tätä se tarkoittaa Keskustan varapuheenjohtaja Markus Lohi ehdottaa
Huomaa teidän kirjoituksista, että teidät on passivoitettu eikä se ole hyvä juttu. Tukipolitiikka passivoittaa. Yhteiskunta tekee hyysäämällä tuilla karhun palveluksen sekä kansalaisille että koko yhteiskunnalle. Muualts tulleetkin ovat sanoneet, että eivät viitsi tehdä mitään, kun saa joutenkin rahaa.
Markus Lohi: Työttömät ”ilmaistöihin” – Tätä se tarkoittaa
Keskustan varapuheenjohtaja Markus Lohi ehdottaa, että työttömiltä voitaisiin edellyttää esimerkiksi järjestötyöhön osallistumista täyden etuuden saamiseksi. Hänestä kyse olisi ennen kaikkea syrjäytymisen ehkäisystä.
TARKOITTAA VENEJÄN MALLIIN PAKKOLEIRIÄ
Keskustanuoret kaipaavat elinvoimaa maaseudulle. Järjestö on linjannut asiasta valtuuskunnassaan. ”Seksityöstä kantava elinkeino maaseudulle”, järjestö ehdottaa.
– Aloite on tehty pilke silmäkulmassa, mutta asia on painava, perustelee Keskustanuorten puheenjohtaja Jere Tapio.
"Seksityöstä maaseudun kantava elinkeino" linjasimme juuri valtuuskunnassa.
— Keskustanuoret (@Keskustanuoret) 5. toukokuuta 2024
Tapio toivoo, että vapaasta tahdosta tehtävää seksityötä ei tehtäisi lainsäädännöllä turvattomaksi ja vaikeaksi.
Suomessa seksin myyminen ei ole lainvastaista, mutta parittaminen ja ihmiskauppa on kriminalisoitu. Seksipalvelujen mainostaminen on kiellettyä.
TYÖTTÖMÄT EI TIPU RAHAA ENNKÖ ANNATTA SEXII AIRNB MATKAILIMMEISILLE KESKUSTA VAATII
Keskustanuoret: Seksityöstä kantava elinkeino maaseudulle
Keskustanuoret kaipaavat elinvoimaa maaseudulle. Järjestö on linjannut asiasta valtuuskunnassaan. ”Seksityöstä kantava elinkeino maaseudulle” , ehdottaa keskustanuoret
HELPPO LOHEN HUUTAA KUN EI ITSE OLE TAHBYT YHTÄÄN PÄIVÄÄ TUTTAVAA TYÖTÄ PELKKÄ KULU ERÄ YHTEISKUNNALLE JA ERITTÄIN VAARALLINEN LAPIN KEHITYKSELLE. MARKUIS LOHI EROA LAPIN TUHOJA EIKÖ EDES HÄVETÄ YHTÄÄN SYYLLISTÄT TYÖTTÖMIÄ IHMISIÄ.. SAIRAS OLET.
MARKUS LOHELLA VENJÄN POLITIIKKAA SUOMEEN
SOVHOOSIA , KOLHOOSIA.
Lähteet
Sovhoosi
Artikkeli
Keskustelu
Lue
Muokkaa
Muokkaa wikitekstiä
Näytä historia
Ulkoasu piilota
Teksti
Pieni
Perinteinen
Suuri
Leveys
Perinteinen
Leveä
Väri (beeta)
Automaattinen
Vaalea
Tumma
Sovhoosi (ven. совхо́з, сове́тское хозя́йство, sovhoz, sovetskoje hozjaistvo, совхо́зⓘ (ohje) [sʌvˈxos]) eli neuvostotila oli Neuvostoliitossa valtion omistama maatila, erotukseksi kolhoosista, joka periaatteessa toimi osuustoimintaperiaatteella. Sovhoosien työntekijät saivat myös vakituista palkkaa, erotuksena kolhooseihin, joiden jäsenet jakoivat saamansa rahat. Kuten kolhooseissakin, olivat sovhoosien ihmiset sidottuja siihen sovhoosiin, johon he olivat syntyneet.[1]
Vuonna 1990 Neuvostoliitossa oli 25 500 maatilaa, joista sovhooseja 45 %. Tuolloin sovhoosien keskimääräinen pinta-ala oli 153 neliökilometriä, mikä oli kaksi kertaa niin paljon kuin keskimääräisellä kolhoosilla.[2]
Sovhooseja johti valtion nimittämä johtaja ja sovhoosien investoinnit rahoitettiin valtion budjetista. Vaikka sovhooseille maksettiin maataloustuotteista huonommin, niin olivat ne silti paremmassa taloudellisessa tilanteessa kuin kolhoosit.lähde? Tämä oli yksi suurimmista syistä muuttaa huonosti toimivat kolhoosit sovhooseiksi toisen maailmansodan aikana.
Yleisesti sovhooseja väitettiin kolhooseja tuottavammiksi. Tärkeiksi sovhoosit nousivat vehnän, kasvisten ja munien tuotannossa, eikä niinkään lihantuotannossa.
Kun aiemmin automaattinen valtiontuki lakkautettiin Neuvostoliiton mukana, sovhoosit menivät nopeasti konkurssiin.
KOLHOOSI
Kolhoosi (ven. колхоз, коллективное хозяйство, kolhoz, kollektivnoje hozjaistvo, колхо́зⓘ (ohje) [kʌlˈxos]) eli yhteistoimintatila on maatila, jota yhteisö viljelee valtion valvonnassa ja joka toimii osuustoimintaperiaatteella.[1] Neuvostoliitossa kolhoosien määrä kasvoi ensimmäisen viisivuotissuunnitelman aikana, kun viljelijöitä kannustettiin ja lopulta jopa pakotettiin liittymään yhteen. Täysimittainen kollektivisointi alkoi yhtäkkiä vuonna 1929. Stalin antoi selitykseksi toiminnan kiivaudelle keskivarakkaiden talonpoikien halukkuuden liittyä kolhooseihin, mutta myönsi samalla vallankumouksen alkaneen ylhäältä joukkojen vain kannattaessa ideaa.[2]
Kolhooseja oli kolmea eri tyyppiä. Ensimmäinen tyyppi oli pelkkä maanmuokkausosuuskunta eli TOZ, jossa osuuskunta omisti pelkät tuotantovälineet. Toisen tyypin muodosti ARTTELI, jossa tuotanto oli järjestetty kollektiiviselle pohjalle ja kolmantena kommuuni, jossa kaikki oli yhteistä tuotteiden jakelua myöten.[2] Olosuhteista riippui, millaista maataloutta kolhoosissa harjoitettiin. Useimmilla kolhooseilla oli lasten opetusta varten oma alkeiskoulu.[3]
Stalinin antaman päätöksen nojalla kulakit eivät voineet liittyä kolhoosiin, mutta heidän omaisuutensa sai kolhoosin jäsenistö pitää yhteisesti. Kulakit perheineen karkotettiin seudulta kaukaisille leireille pakkotyöhön.[2]
Kollektivisointi sujui niin kiivaasti, että Stalin piti maaliskuussa 1930 sitä hillitsevän puheen, "menestys panee pään pyörälle". Puheessa hän selitti yhdistymisen olevan vapaaehtoista ja tuomitsi tapahtuneet vääryydet. Hänen mukaansa tarkoituksenmukaista ei ollut perustaa kommuuneja, vaan artteleja, joissa sai pitää omaa viljelypalstaa ja kotieläimiä.[2]
Valtion kannalta kollektivisointi tarjosi mahdollisuuden torimyynnin rajoittamiseen sekä maatalousväestön tulotason valvomiseen nopean suurteollistamisen rahoittamiseksi. Myös koneistus keskitettiin valtion kone- ja traktoriasemille, josta kolhoosit saivat vuokrata niitä. Koneiden vuokra perittiin kolhooseilta veroina, jotka maksettiin maataloustuotteina. Kone- ja traktoriasemien yhteydessä olivat poliittiset toimistot, joiden päällikkönä olivat komissaarit. Komissaarin tehtävä oli valvoa, että kolhoosit täyttivät niille asetetut tavoitteet, minkä vuoksi hän joutui päivittäin käymään kolhooseissa. Poliittisen toimiston henkilökuntaan kuului komissaarin lisäksi agronomeja, koneinsinöörejä ja arkkitehteja. Vuonna 1958 kolhoosit saivat oikeuden hankkia omia koneita ja omistaa niitä, samalla koneasemat muuttuivat korjausasemiksi.[1][3]
Neuvostoliittolaisen kolhoosin jäsen (ven. колхо́зник, kolhoznik) sai osuuden tilan tuotosta tekemiensä työpäivien lukumäärän mukaan, valtiontiloilla eli sovhooseissa taas työntekijöille maksettiin rahapalkkaa. Kolhoosin jäsenillä oli myös oikeus 0,25-0,5 hehtaarin yksityisviljelmään ja pitää muutamia kotieläimiä.[1] Monet maatyöläiset pitivätkin kolhooseista juuri näiden oikeuksien vuoksi, sillä he saivat suurimman osan tuloistaan oman maa-alueensa ansiosta. Toimeentuloa haittasi se, että kolhoosin ylijäämävilja saatettiin joutua myymään valtiolle nimelliseen hintaan. Koska ylijäämäviljan myynnistä vapailla markkinoilla saaduilla tuloilla rahoitettiin esimerkiksi vaatteet ja muut kulutustarvikkeet vuoden aikana, saattoi pakollinen ylijäämäviljan myyminen valtiolle aiheuttaa kolhoosityöntekijöille köyhyyttä.
KESKUSTASSA NAZISMI NOSTAA PÄÄTÄÄN.
JOKO LOHELLA TULITIKUT OSTETTU?
Onko Rovaniemeltä muita ehdokkaita Kepulla?
Esim. Riku Tapio tai Matti Henttunen?
Antti Kaikkonen: Ihmiseltä voitaisiin vaatia enemmän
Keskustan puheenjohtaja Antti Kaikkonen kertoo nyt, mihin keskusta olisi valmis hallituksessa. Keskusta valmistelee parhaillaan ”hajauttamisohjelmaa”.
vvccv
cvcv
cxxc
Tunnen useita työttömiä, jotka tekisivät vapaaehtoistyötä ihan sen vuoksi, etteivät joutuisi syrjään yhteiskunnasta ja yksinäisiksi kotiin, vaan saisivat samalla rytmin päiviin ja elämään. Nykyisen hallituksen aikana se ei onnistu, kun ei voi, elikkä ei saa tehdä mitään, jos on työtön, niin pitää olla tosissaankin työtön ja pötkötellä kotona, tai menee kaikki tuet. Kyllä Lohi on näin ajatellen aivan oikeassa ja näinhän hän tätä perusteli.
Tuo on väärin, että sakotetaan siitä, että työtön tekee jotakin. Tuo pitäisi kääntää toisinpäin eli palkitaan siitä, että työtön tekee jotakin.
Tuollainen sakottaminen passivoittaa. Aktiboituminen yleensä lisää aktiivisuutta.