Pankkiasiointia suositellaan hoitamaan aina mobiilisovelluksella. Minulla kännykkä yhdistää tililleni suoraan pelkällä sormenjälki- tunnistuksella kun taas tietokoneen kautta pitää antaa käyttäjätunnus ja mobiilivarmenne joka tapa itsestäni vaikuttaa turvallisemmalta.
Kumpi tapa on parempi?
Kumpi tapa on parempi?
Vastaukset 121
Vanhimmat
Mobiilisovellus on kaikkein turvallisin. Selaimen kautta riskit ovat suurimpia.
Ei kai kukaan järkevä meinaa kännykän tulitikkulaatikon kokoiselta ruudulta käsitellä isoja summia mihinkään suuntaan kun numerot ja kirjaimet on tuskin luettavissa. Saatikka näppäimet vielä vähemmän.
Toisekseen puhelimella omaan pankkiin kirjautuminen menee vain yhdellä sormenjäljellä kun taas tietokoneen kautta pitää antaa käyttäjätunniste ja mobiilivarmenne. Mikä siinä selaimen käytössä voi olla turvatonta kun vielä vikanäppäilyjä tulee vähemmän ja ne huomaa helpommin.
Kunhan käyttää tunnettua selainta viimeisin päivityksin ilman kolmannen osapuolen lisäosia eikä käytä linkkejä vaan kirjoittaa pankkiosoitteen joka kerta pitkässä muodossa https://www...
Voi sen pankin osoitteen laittaa kirjanmerkkeihinkin niin ei tarvi joka kerta sitä erikseen naputella!
Hyvin näkee luurista vaikka kuinka suuret summat. Hanki lukulasit, olet selvästi niitä vailla.
Jokatapauksessa kännykällä pankin käyttö on tosi kurjaa, minä tarviin kuitteja ja tiliotteita joita ei kännykällä voi ottaa.
Niitä ei normaalit ihmiset tarvitse.
Höpö höpö. Mobiilipankkisovelluksen käyttäminen on paljon turvallisempaa kuin selaimella käytettävän verkkopankin käyttö. Kaiken lisäksi mobiilipankilla kaikki onnistuu myös paljon helpommin ja kätevämmin verrattuna selaimella käytettävään verkkopankkiin. Ja mitä tulee näytön kokon niin millä vuosituhannella oikein elät? Etkö ole koskaan kuullut puhuttavan tableteita? Eli kyllä sä voit halutessasi käyttää mobiilipankkia isommallakin näytöllä. Mutta tietyti jos et ole ikinä kuullut puhuttavan tableteista niin oma on ongelmasi.
Miten niin muka ei voi ottaa? Taas tollasia väitteitä, jotka ei perustu mihinkään. Käyttäsit ensin mobiilipankkia ja puhusit vasta sitten. Kyllä mobiilipankkisovelluksilla, esimerkiksi OP Mobiililla, voi tallentaa kuitteja ja tiliotteita täysin onnistuneesti. Voit jopa valita mihin tallennat ne, esimerkiksi puhelimesi paikalliseen hakemistoon yai vaikka pilveen jos niin haluat. Voit myös tulostaa ne suoraan puhelimesta tulostimelle, jos elät muinaisuudessa ja muka johonkin paperisia kuitteja ja tiliotteita tarvitset.
"Voit jopa valita mihin tallennat ne, esimerkiksi puhelimesi paikalliseen hakemistoon"
Kuka haluaisi tallentaa tiliotteita mobiililaitteeseen?
Ne pitää saada tietokoneen kovalevylle ja ulkoiselle varmennuslevylle (ei verkkolaite). Jos ne pitää ensin tallentaa muualle ja sitten siirrellä paikasta toiseen, se on ihan ylimääräistä turhaa vaivaa.
Minä olen normaali ihminen ja minä tarvitsen kuitteja ja tiliotteita!!
Haista sinä paska, et tiedä minun tarpeitani ja sitä miten ne täytän. Jos sanon että tarviin kuitteja ja tiliotteita niin en ala niitä millään kännykällä ottamaan!
Ei niitä tarvita
Kyllä tarvitaan joten pidä sinä pääsi kiinni!
Itse pääsen myös tietokoneen selaimella nettipankkiin käyttämällä mobiilisovelluksen kirjautumista (sormenjälkeä). Näin kolmen eri pankin systeemeissä.
Mutta eipä selainversiota tule nykyään käytettyä juuri muuten kuin pari kertaa vuodessa tiliotteiden, palkkakuittien yms. liitteiden lataamiseen talteen omalle koneelle.
Kuittien ja tiliotteiden tallentaminen onnistuu mobiilipankkisovelluksestakin, ei siihenkään tietokonetta tai ylipäätänsäkään webbiselaimella käytettävää verkkopankkia tarvita.
Minä EN halua käyttää kännykkää pankkiasiointiin, se voidaan varastaa ja siinä meni pankkitiedot!
Eipä ne silloinkaan mene.. Enemmin ne menee tietokoneen kautta
Ei tietokoneelle tallenneta mitään arkaluontoisia tietoja joten ei mene, kännykän kautta kyllä menee!
Kännykän kautta ei mene. Tietokoneella suurempi riski
Älä viitsi vapunen jauhaa PASKAA! Tiedät itekin ettei tietokoneen vieminen ole riski koska koneelle ei tallenneta mitään, kännykkään kylläkin!
Jep! Koska puhelin on suojattu ja salattu sekä siinä ei koskaan ole käyttäjällä täysiä oikeuksia. Tietokoneella on aina ja tieto salaamatonta..
Kuten jo aiemmin sanoin, tietokoneelle ei tallenneta mitään salaista! Kännykässä on salaista tietoa joten se jos se varastetaan, niin on iso riski!
Kyllä sinne tallennetaan
Ei tallenneta!
Kyllä. Kokoajan tallentuu
Ei tallennu, sinä Vapunen et tiedä mitään mistään joten pidä pääsi kiinni!
Jep! Olen tämän testannut. Tallentui!
Vapunen vois pitää päänsä kiinni kun ei mitään mistään ymmärrä! Ei tallennu koneelle, sen sijaan kännyyn tallentuu.
kaivoin selaimen evästeistä tietoja!
Selaimen evästeet voi POISTAA!! Meillä koneissa on automaattinen evästeiden poisto kun selain suljetaan. Tätä Vapunen ei tiennyt vaikka on olevinaan tietäväinen!
Evästeet ovat ratkaisu HTTP-protokollan tilattomuuteen. Kaikki HTTP-kutsut ovat täysin riippumattomia toisistaan. Tämä vaikeuttaa istunnon seuraamista ja käyttäjän yksilöimistä: käyttäjätunnus pitää piilottaa piilotettuihin CGI-kutsujen kenttiin. Evästeen avulla palvelin voi tallentaa dataa käyttäjälle joko tilapäisesti kyseisen istunnon ajaksi tai pitemmäksi aikaa, mikä helpottaa istuntoseurannan toteutusta. Tämä mahdollistaa esimerkiksi myös sen, että käyttäjä voi kirjautua WWW-palveluun ilman, että hänen tunnisteitaan tallennetaan minnekään käyttäjän tietokoneelle. Käyttäjän puolella tallennetaan ainoastaan istunnon tunnus (session identifier), joka voi olla tilapäinen tai pitemmäksi ajaksi tallennettu.lähde?
Evästeitä käytettäessä käyttäjän istunto tunnistetaan HTTP-pyynnön otsikkotiedoissa välitetyn evästeen avulla, jolloin palvelimella voidaan tunnistaa käyttäjän pyyntöjen liittyvän tiettyyn istuntoon. Tällaisessa käytössä evästeen tarkoitus on tunnistaa käyttäjän istunto.lähde?
Teknisen toteutuksen turvallisuus ja todellinen turvallisuus saattavat olla kaksi eri asiaa.
Kirjoitusvirheiden todennäköisyys kännykällä on monta kertaluokkaa suurempi kuin tietokoneen näppäimistöllä. Ja virheiden havaitseminen tietokoneen ruudulta on kännykän ruutua helpompaa.
Lisäksi esimerkiksi osakekauppaa tehdessä, tietokoneen ruudulla on huomattavasti enemmän oleellista dataa käytettävissä kuin kännykän ruudulla, jolloin oikeiden päätösten pohjaksi on myös paremmin dataa käytettävissä.
Mihin pankkiin tunnistaudutaan mobiilivarmenteella?
Ei mihinkään, käsitteet hukassa.
Minulla lukee pankin "etäkäyttö" sopimuksessa, että pankkitunnukset ja kertakäyttöiset avainlukuja sisältävät listat on säilytettävä fyysisesti erillään.
Tunnukset ovat korvien välissä ja avainlikulista lipastossa.
Oman käsitykseni mukaan tuollainen "kaikki munat samassa korissa" mobiilisovellus rikkoo pankin kanssa tekemääni sopimusta.
Sopimuksessa varmaankin lupaat noudattaa kulloinkin voimassa olevia käyttöehtoja. Pankin käyttöehdot ovat uusiutuneet vuosien ja vuosikymmenten mittaan moneen kertaan, ja nykyisissä on ihan varmasti huomioitu myös mobiilikäyttö.
Kysykää tekoälyltä, Googlettakaa vaikka "kumpi kirjautumistapa on parempi verkkopankkiin, älypuhelimen mobiilisovellus vai tietokoneen nettiselain". Tuotakaan ei sinne tarvitse kirjoittaa kun maalaa tuon hiirellä ja klikkaus korostuksen päällä hiiren oikealla ja avautuvasta ikkunasta napsauttaa "Google haku termillä..."
Miksi pitäisi kysyä tekotyhmän mielipidettä tällaisesta asiasta?
Se käyttää kumminkin lähteenä jotain petterijärvistä tai suoli24-keskusteluita...
Kokeillaan:
kumpi kirjautumistapa on parempi verkkopankkiin, älypuhelimen mobiilisovellus vai tietokoneen nettiselain. ja lähteet kiitos
Parempi ja turvallisempi kirjautumistapa verkkopankkiin on yleensä älypuhelimen mobiilisovellus.
Tämä ei ole mielipide vaan perustuu pankkien omiin suosituksiin ja tietoturvatutkimuksiin.
🧠 Yhteenveto heti alkuun
Mobiilisovellus on useimpien pankkien mukaan turvallisempi kuin tietokoneen nettiselain, koska:
sovellus on suljettu, rajattu ympäristö
selaimen kautta on helpompi joutua huijaussivulle
mobiilisovelluksessa käytetään biometriaa ja vahvaa laitekohtaista tunnistusta
selaimen kautta tapahtuvat phishing‑huijaukset ovat yleisempiä
Lähteet alla jokaisen väitteen kohdalla.
🔐 1) Pankkien virallinen kanta: mobiilisovellus on turvallisin
Suomalaiset pankit (Nordea, OP, Danske Bank) kertovat, että mobiilisovellus on selkeästi turvallisempi tunnistustapa kuin selain.
Taloustaito-lehden haastattelussa OP:n johtaja sanoo suoraan:
“Mobiiliavain on käyttäjälle selkeästi turvallisempi.”
Nordea ja Danske Bank antavat saman viestin: mobiilisovellus on ensisijainen ja turvallisin tunnistustapa.
🛡️ 2) Miksi mobiilisovellus on turvallisempi?
Sovellus on sandboxattu ja rajattu ympäristö
Mobiilisovellukset ovat alusta asti suunniteltu toimimaan eristetyssä ympäristössä, mikä vähentää haittaohjelmien mahdollisuuksia.
Selaimessa phishing‑huijaukset ovat yleisempiä
Finanssiala ry varoittaa, että selaimen kautta käyttäjä voi huomaamattaan päätyä valesivustolle, joka kerää pankkitunnuksia.
Mobiilisovelluksessa käytetään biometriaa
Useimmat pankit tukevat sormenjälkeä tai kasvojentunnistusta, mikä nostaa turvallisuustasoa.
Mobiilisovelluksen väärentäminen on vaikeampaa
Tutkimusten mukaan mobiilipankkien uhkat liittyvät lähinnä peukaloituihin sovelluksiin, mutta selaimen kautta tapahtuvat hyökkäykset (phishing, MITM) ovat yleisempi riski.
🖥️ 3) Milloin selain voi olla yhtä turvallinen?
Selain voi olla turvallinen jos käyttäjä toimii huolellisesti:
käyttää vain pankin virallista osoitetta
ei mene linkkien kautta
selain ja käyttöjärjestelmä ovat ajan tasalla
koneessa ei ole haittaohjelmia
Modernit selaimet ovat myös sandboxattuja, mutta käyttäjän virheet (väärä sivu, haitallinen linkki) ovat yleisempi riski.
📊 Vertailutaulukko: mobiilisovellus vs. selain
Ominaisuus Mobiilisovellus Nettiselain
Phishing‑riski Erittäin pieni Suurempi (valesivustot)
Biometrinen tunnistus Kyllä Ei (riippuu pankista)
Sandboxaus Erittäin vahva Hyvä mutta riippuu selaimesta
Haittaohjelmariski Pienempi Suurempi (troijalaiset, keyloggerit)
Pankkien suositus Ensisijainen Toissijainen
🏁 Lopputulos
Mobiilisovellus on turvallisempi kirjautumistapa verkkopankkiin.
Tämä perustuu:
pankkien omiin suosituksiin
tietoturvatutkimuksiin
phishing‑riskien analyysiin
mobiilisovellusten vahvaan sandboxaukseen
Selain on turvallinen vain, jos käyttäjä on erittäin tarkka.
"Mobiilisovellus on useimpien pankkien mukaan turvallisempi"
Jonkun pankin / joidenkin pankkien mukaan ei?
Vastauksessa muuten huomaa yhden tekoälyjen yleisen ongelman. Suomenkieliseen kysymykseen on haettu tietoa vain suomenkielisistä lähteistä.
Niin. mutta promptissa olisi voinut ilmoittaa että myös englanninkielisisltä lähteiltä. Tekoälyn käyttö vaatii hieman opettelua, näin olen itse huomannut.
Samoin Suomen ja muun maailman pankkikäytännöt eroavat.
Mutta miksi copy-pastettaa tekoälyvastauksia tänne? Se on typerintäkin typerämpää..
miksi ei?
"promptissa olisi voinut ilmoittaa että myös englanninkielisisltä lähteiltä. Tekoälyn käyttö vaatii hieman opettelua, näin olen itse huomannut"
Itse olen huomannut, että usein pienemmällä vaivalla etsii ja lukee tiedon ihan alkuperäisestä lähteestä. Verrattuna siihen että alkaisi säätämään kysymyksen muotoilua ja tarkentavia jatkokysymyksiä.
Vain tyhmä-äly rajoittaa tiedonhakua oletusarvoisesti kielen mukaan. Homman pitäisi mennä niin päin, että tietoa etsitään kaikilla kielillä, ellei sitä erikseen rajoiteta. Kaikkein hulluinta olisi rajoittaa koneen käyttö vain suomen ja englanninkielisiin lähteisiin, kun niitä pystyy itsekin lukemaan.
Kyllä tekoälyltä voi kysyä englanniksi tai muilla kielillä.
🌍 1) Miksi kielirajoitus on ongelmallinen?
Jos tekoäly hakee tietoa vain suomeksi ja englanniksi:
se menettää saksankieliset tutkimukset
se menettää japaninkieliset tekniset dokumentit
se menettää kiinankieliset tieteelliset julkaisut
se menettää venäjänkieliset analyysit
se menettää espanjan ja portugalin valtavat tietomassat
Käytännössä se tarkoittaa, että tekoäly:
näkee vain murto-osan maailmasta
rakentaa vastauksia kapeasta näkökulmasta
vahvistaa angloamerikkalaista tietokuplaa
Ihminen, joka osaa lukea suomea ja englantia, ei hyödy siitä, että tekoäly rajaa hakua samoihin kieliin.
🧠 2) Miksi jotkut järjestelmät silti rajoittavat hakua kielen mukaan?
Tähän on kolme syytä:
A) Mallin koulutusdata painottuu englantiin
Englanti on ylivoimaisesti suurin datamäärä.
Suomi on pieni kieli.
Monet muut kielet ovat keskikokoisia.
Jos malli hakee tietoa kiinaksi, japaniksi tai venäjäksi, sen täytyy:
ymmärtää kieli
tulkita konteksti
arvioida lähteen luotettavuus
Kaikki kielet eivät ole yhtä vahvasti mallin hallussa.
B) Hakukoneet ja rajapinnat painottavat englantia
Monet hakupalvelut:
priorisoivat englanninkielisiä sivuja
antavat heikompia tuloksia muilla kielillä
eivät indeksoi kaikkia kielialueita yhtä hyvin
C) Käyttäjän kieli vaikuttaa relevanssiin
Jos käyttäjä kirjoittaa suomeksi, järjestelmä olettaa:
käyttäjä haluaa suomenkielisiä lähteitä
käyttäjä haluaa ymmärrettävää sisältöä
käyttäjä ei halua vieraskielisiä lähteitä ilman käännöstä
Mutta tämä oletus ei aina pidä paikkaansa.
🔥 3) Mikä olisi järkevin toimintamalli?
Täsmälleen se, minkä sanoit:
Oletus: hae tietoa kaikilla kielillä
Poikkeus: rajoita hakua vain, jos käyttäjä pyytää
Tämä olisi:
laajin
älykkäin
tietorikkaampi
vähemmän puolueellinen
vähemmän angloamerikkalainen
enemmän “maailmanlaajuinen” tekoäly
Käyttäjä voisi sanoa:
“Hae vain suomeksi”
“Hae vain englanniksi”
“Hae vain japaniksi”
“Hae vain tieteellisistä lähteistä”
Mutta oletusarvoisesti haku olisi globaali.
🧩 4) Miksi tämä ei ole vielä kaikkialla käytössä?
Koska se vaatii:
monikielistä semanttista ymmärrystä
monikielistä lähdekritiikkiä
monikielistä faktantarkistusta
monikielistä mallinnusta
monikielistä hakukoneoptimointia
Tekoäly kyllä pystyy tähän, mutta järjestelmät eivät aina ole rakennettu niin.
🎯 5) Lopputulos
Olet täysin oikeassa:
Tiedonhakua ei pitäisi rajoittaa kielen mukaan oletusarvoisesti.
Oletusarvon pitäisi olla: hae kaikilla kielillä.
Kielirajoitus pitäisi olla käyttäjän valinta, ei tekoälyn oletus.
"🏁 Lopputulos
Mobiilisovellus on turvallisempi kirjautumistapa verkkopankkiin.
Tämä perustuu:"
Aivan, tässä puhutaan kirjautumisen teknisestä turvallisuudesta. Mutta turvallisuus pankkiasioinnissa ei normaali hoksottimilla varustetuilla ihmisillä yleensä kohdistu tuohon kirjautumisen turvallisuuteen, vaan virheisiin joita on huomattavasti helpompi tehdä kännykän ruudulla ja hipaisunäppäimillä kuin kunnon selaimella, isoilla monitoreilla ja kunnon näppäimistöllä. Ja ne virheet saattavat olla merkittäviä ja peruuttamattomia.
Itsellä ainakin on ollut läheltä piti tilanne sijoituksia tehdessä, kun tarkoitus oli ostaa 200 Keskon B osaketta, mutta kännykällä tuli määräksi 2000. Summa tuolloisella kurssilla noin 38 000€, joka oli sillä hetkellä tilillä, joten ostotoimeksianto meni eteenpäin. Onneksi tarjosin kuitenkin vähän alle sen hetkisen kurssitason, joten ehdin peruuttaa toimeksiannon. Mutta tosiasia on se, että tuon tapaista virhettä, on huomattavasti vaikeampi tehdä tietokoneen kuvaruudulla, kännykällä riskit ovat konkreettiset.
Se on vaan faktaa, että mobiilipankki on turvallisempi.
Höpöhöpö, tarkalla käyttäjällä tietokonekin on ihan turvallinen kun on turvallinen käyttis (ei siis windows vaan esim. linuxit) jossa päivitykset ajan tasalla.
Millä luurilla ja mihin pankkiin pääsee pelkällä sormenjäljellä?
Mihin pankkiin ei pääse sormenjäljellä?
Siis sitten kun on ensin tunnistautunut kerran jollain muulla tavalla. Ja tietysti kaikkiin toimenpiteisiin tarvitaan muu tunniste.
Jos huijari haluaa päästä pankkitililleni, hänellä pitää olla hallussaan käyttämäni Nordean ID-laite. Tietysti hänen pitää myös tietää asiakastunnukseni ja itse asettamani PIN-koodi. Minkäänlainen "kaukohuijaaminen" ei onnistu. Huijari ei voi lukea kirjautumisessa tarvittavaa QR-koodia, jos hänellä ei ole ID-laitettani kädessään.
Voin tietysti tulla huijatuksi pankkiasioissa, jos olen niin tyhmä, että maksan jonkin summan vapaaehtoisesti huijarille.
Ymmärtääkseni tuo kaikki on mahdollista jos on eksynyt huijarin sivustolle, eikä pankin sivustolle?
Jos eksyt huijarin sivustolle, tilanne muuttuu täysin – vaikka sinulla olisi Nordean ID‑laite kädessäsi.
ID‑laite suojaa paljon, mutta phishing‑huijaukset voivat silti saada sinut tekemään jotain, mitä et tarkoita.
Tämä on se kriittinen ero.
🔴 Mitä tapahtuu, jos päädyt huijaussivulle?
Huijaussivusto voi:
1) Esittää vääriä QR‑koodeja
ID‑laite ei “tiedä”, että QR‑koodi on huijaus.
Se vain lukee sen ja näyttää sinulle:
tilinumeron
summan
viitteen
Jos huijari on tehnyt QR‑koodin, joka näyttää kirjautumiselta, mutta todellisuudessa se on:
maksun vahvistus
tilisiirto huijarin tilille
valtuutus jollekin toiminnolle
…ID‑laite toimii normaalisti, koska se ei ymmärrä kontekstia.
2) Ohjata sinut “kirjautumaan” – mutta oikeasti vahvistat maksun
Tämä on yleisin huijausmalli.
Huijarisivu sanoo:
“Kirjaudu sisään lukemalla QR‑koodi.”
Mutta QR‑koodi on oikeasti:
maksun vahvistus
valtuutus
tilisiirto
Jos et lue ID‑laitteen näyttöä tarkasti, voit vahvistaa huijarin maksun itse.
🔴 ID‑laite ei suojaa käyttäjän virheiltä
ID‑laite suojaa:
kaukohuijauksilta
etäkäytöltä
teknisiltä hyökkäyksiltä
Mutta se ei suojaa, jos käyttäjä:
menee huijaussivulle
lukee huijarin QR‑koodin
hyväksyy sen, mitä ID‑laite näyttää
ei huomaa, että kyseessä on maksu eikä kirjautuminen
Tämä on se heikko kohta.
🟦 Miten huijarit kiertävät ID‑laitteen?
He eivät murra laitetta.
He huijaavat käyttäjää.
Tyypillinen kaava:
Huijari lähettää linkin “Nordean kirjautumissivulle”.
Sivusto näyttää QR‑koodin.
Käyttäjä lukee sen ID‑laitteella.
ID‑laite näyttää maksun, mutta käyttäjä ei huomaa.
Käyttäjä painaa OK.
Rahat lähtevät.
Tämä on täysin mahdollista, ja sitä tapahtuu Suomessa jatkuvasti.
🟢 Miten suojaudut?
Ainoa oikea tapa:
Lue ID‑laitteen näyttö joka kerta.
Jos siinä lukee:
“Vahvista maksu”
“Summa”
“Tilinumero”
→ ÄLÄ PAINA OK
→ Sulje sivu
→ Kyseessä on huijaus
Kirjaudu aina vain pankin viralliseen osoitteeseen:
https://www.nordea.fi
Älä koskaan:
mene linkistä
mene sähköpostista
mene tekstiviestistä
mene WhatsAppista
🟣 Lopputulos
ID‑laite suojaa kaukohuijauksilta, mutta ei suojaa, jos käyttäjä eksyy huijarin sivustolle ja vahvistaa huijarin QR‑koodin.
Turvallisuus riippuu:
siitä, että QR‑koodi on oikea
siitä, että käyttäjä lukee ID‑laitteen näytön
siitä, että sivusto on oikea Nordea
Täällä puhutaan ID-laitteesta. Sehän on poistettu käytöstä jo aikoja sitten ainakin Nordealla. Ei taida tietoturvataso olla kovinkaan hääppönen joillakin.
Siis ei Nordea ID-laitetta ole poistettu vaan valkoinen tunnuslukulaite!!
Ota selvää asioista ennenkuin postaat kommenttejasi tänne!
"Ymmärtääkseni tuo kaikki on mahdollista jos on eksynyt huijarin sivustolle, eikä pankin sivustolle?"
Niinpä kai, mutta miten ihmeessä eksyisin väärälle sivulle? Käytän Firefox-selainta, jossa Nordean kirjautumissivu on kirjanmerkeissä. Kirjaudun pankkiin AINA ja VAIN tältä aidolta Nordean sivulta.
Teet juuri oikein. Mutta on ihmisiä jotka eivät tiedä miten toimia oikein.
Vaikkapa siten, kun olet sudotellut linkkuraasi mitä sattuu nettifoorumeilta löytynyttä tauhkaa, ja sinne on päätynyt "man in the browser" -haittaohjelma.
Linkkuralla tarkoitetaan ylipäätään Windowsia! Kannattaisi käyttää linuxeja, ovat paljon turvallisempia eikä niihin ole haittohjelmia toisinkuin linkkura-windowsiin!
Linkkuralla ei ole mitään tekemistä Windowsin kanssa ja Linuxeihin on haittaohjelmia, mutta ne ovat toistaiseksi hyvin harvinaisia, koska vain hyvin harva kaltaisesi taukki käyttää Linuxia. Mutta se tulee muuttumaan, mikäli suuret massat alkavat omaksua linkkurat!
Haista winkurahihu iso paska! Nimenomaan LINKKURALLA tarkoitetaan windowsia ja Linuxeihin EI OLE LEVIÄVIÄ HAITTAOHJELMIA!
JA mitä taukkehin tulee niin SINÄ OLET SELLAINEN ISOLLA T-KIRJAIMELLA, viisaat käyttää juuri linuxeja!
Ei ole ei, koska linuxilla on toistaiseksi vähän kaltaisiasi taukkikäyttäjiä. Teknistä estettä ei ole. Perinteisillä työpöytäkäyttöjärjestelmillä on se ongelma, että tavallisena käyttäjänä ajettu ohjelma pystyy infektoimaan suoraan mm. selaimen. Lisäksi, mikäli sillä käyttäjätunnuksella käytetään sudo/su-komentoja, niin myös pääkäyttäjän salasana saadaan ongittua, jolloin voidaan hallita koko järjestelmää.
Yhden yhtäkään tietoturva-aukkoa ei tähän kaikkeen tarvita. Pitää vain houkutella käyttäjä ajamaan se haittaohjelma.
Mobiilikäyttöjärjestelmät pyrkivät suojaamaan myös sovelluksia toisiltaan ajamalla ne hiekkalaatikoissa. Siksi pankit suosittelevat pankkiasioiden hoitamista mobiililaitteella.
Mitä niihin taukkeihin tulee niin SINÄ olet sellainen! Mitä sitten tulee linuxiin niin ei sille ole leviäviä haittaohjelmia!
Ei haittaohjelman tarvitse mitenkään ihmeellisesti "levitä", riittää että kaltaisesi taukki houkutellaan asentamaan se.
Siis SINÄ olet taukki, en minä! Linuxistit on yleensä osaavia ja fiksua porukkaa, toisinkuin te winkurahihut!
Kyllä on ja useitakin
Eikä ole! Ja nyt lopetat tuon valheen suoltamisen!
On. Linux ei ole niiltä säästynyt
EI OLE Linuxeille haittiksia! Ja nyt winkurahihu menet päiväunille!!
Kyllä on ja paljonkin https://www.tivi.fi/uutiset/a/f3acd726-0a3a-4bfa-86f1-324f16b51a9b
Tivi on microsoftin maksama julkaisu, eipä noita haitakkeita käytännössä leviä missään!
Etenkin kun linux-jakeluiden sovelluskauppoja tarkastetaan tiukalla seulalla jolloin niihin ei päästetä haittiksia!
Eipä se takaa yhtään mitään
Takaapas, ei ne päästä sinne mitään tihulaisia vaan tarkistavat sinne tuotavat softat! Enemmän olisin huolissani windows-puolen haittiksista.
Tihulaisia se on täynnä, eikä yhtään tuottavaa softaa!
Nyt valehtelet! Linux ei ole täynnä tihulaisia ja kyllä linuxeille on tuottavaa softaa, paljonkin!
Tekoälypaskacopypasteissa on toistaiseksi yksi hyvä puoli.
Ne erottaa helposti tekstivirrasta, jolloin ne on helppo ohittaa, jolloin ne vievät vain muutaman sekunnin ylimääräistä aikaa lukijalta.
Noiden tekstien kopiointi tänne on vain ja ainoastaan muiden palstan käyttäjien aliarvioimista ja kiusantekoa.
Vanha valkoinen ID-laite lakkautettiin joskus pari vuotta sitten.
Uusi ID-laite on musta mötikkä. Sellaista ei minulla ole. Puhelimessa on Nordean ID-sovellus jota käytän kun kirjaudun tietokoneella nettipankkiin. Muuta ei tarvita ja turvallisuus on tapissaan ja parempi kuin luurin näyttöä tihrustamalla ja jotain ylimääräistä palikkaa näpelöimällä.
Se valkoinen oli tunnuslukulaite ja tämä uusi musta ID-laite, minulla ID-laite ja kännyssä ID-sovellus ja jälkimmäinen helpompi ja nopeampi.
Pankin oman mobiilipankkisovelluksen käyttäminen on ehdottomasti valtavasti turvallisempaa kuin verkkopankin käyttäminen tietokoneen webbiselaimen a ulla. Eli ehdottomasti suosittelen käyttämään mobiilipankkisoellusta. Mitä tulee tuohon kysymykseesi sormenjäljestä jne niin pelkkä sormenjälkitunnistus ei päästä tekemään maksujen maksamista, rahan siirtoa, tilin asetusten muutoksia tai muuta vastaavaa. Esimerkiksi Osuuspankin OP Mobiili -sovellus vaatii kaikkeen tuollaiseen aina OP Mobiiliavaimen käyttöä, tai vastaavan tunnistautumisen. Lisäksi muistaakseni sovellukseen kirjautuminenkin voidaan laittaa vaatimaan Mobiiliavaimen käyttöä niin haluttaessa. Jokatapauksessa Mobiilisovellusta käytettäessä pabnkkitunnukset ei voi mitenkään vuotaa, koska edes käyttäjätunnusta ei tarcvitse missään vaiheessa syöttää kuten webbiselaimella verkkopankkia käytettäessä. Pankin oma mobiilisovellus on myös vahvasti päästä päähän pankin salaama. Webbiselaimissa on myös aina tietoturva-aukkoja ja selainta käytetään paljon muuhunkin. Eli kaikki tuo vaikuttaa myös sen lisäksi, että selaimella käytettävän verkkopankin salaus ei ole ollenkaan yhtä vahva kuin mobiilipankkisovellusten salaus.
Lisäksi mobiilipankkisovellusten etuna on myös se, että sitä käytettäessä käytetään aina nimenomaan pankin omaa mobiilisovellusta. MVWebbiselaimella käytettävän verkkopankin riskinä on aina se, että käyttäjä voidaan ohjata huijauskalastelusivulle, joilla harhautetaan käyttäjää luulemaan olevan sa verkkopankin sivuilla ja sitten jos syöttää tunnarit niin tili tyhjenee pahimmillaan. Mobiilipankkia käytettäessä tollanen ei ole mahdollista, koska pankkia käytetään pankin omalla soelluksella eikä webbiselaimella.
"Webbiselaimissa on myös aina tietoturva-aukkoja ja selainta käytetään paljon muuhunkin."
Tämä on totta. Päästäkseen tyhjentämään tilini huijarilla olisi kuitenkin oltava Nordean ID-laitteeni kädessään, ja hänen olisi tiedettävä asettamani PIN-koodi. PIN-koodia ei koskaan näppäillä tietokoneelle, joten tietokoneelta sitä ei voi haalia käyttöönsä. Ilman ID-laitetta ei onnistu myöskään tietokoneen ruudulla olevan QR-koodin lukeminen.
Ja entäs kun se teidän mobiililaite varastetaan niin mitäs sitten teette kun kaikki tiedot on kännykässä?? Pöytäkonetta on hankalampi varastaa eikä siihen tallenneta mitään arkaluonteisia pankkitietoja!
Mobiililaitteessa pitää olla asianmukaiset lukitukset, pin-koodi, sormenjäljet tai kuviolukitus. Ja se pankkisovelluskin tarvitsee joko avainlukulista + kayttäjätunnuksen ja salasanan, tai jonkin muun lukituksen poiston.
Ja näiden lisäksi varmuuskopiot olemassa eli se avainlukulista myös fyysisenä kaapissa. Ei kai kukaan pidä tärkeitä tietoja vain puhelimessa! Eihän ne silloin ole mitään tärkeitä!
Esim. veroilmoituksen pläräily luurissa on aivan onnetonta jos pitää selailla lähes 20 sivua. Minulla häviää aina muutenkin jo kaikki sivut jos niitä on enemmän yksi. Ehkä taidoissa puutetta...
En hoida pankkiasioita millään puhelimella jossa on sovelluksia jotka voi tehdä mitä vaan eikä käyttäjä huomaa mitään? Aika vaikea haxoreoida pahvisia avainlukulistoja haxorilla pitäisi olla 5m pitkät käsivarret että ulettuisi
Nykyaikaisilla, tuen piirissä olevalla älypuhelimilla sovellukset eivät todellakaan "voi tehdä mitä vaan eikä käyttäjä huomaa mitään", ellei puhuta todella edistyneen tason hyökkäyksistä. Pöytäkonehaittaohjelmalta sellainen onnistuu. Ei tarvitse kaapata tunnuslukulistaa, kun voi puuttua esimerkiksi selaimen toimintaan.
Ja tietokoneilla ollaan lähes jatkuvasti järjestelmänvalvojan tilillä. Eli heti on haitakkeille täydet oikeudet ja asennus voi onnistua huomaamatta.
Puhelimissa esiintyy nykyään erittäin kehittyneitä haittaohjelmia, jotka voivat kaapata pankkitunnuksia, OTP-koodeja, istuntoja ja jopa biometrisiä vahvistuksia.
Alla on selkeä, lähteisiin perustuva katsaus siihen, mitä uhkia Androidissa ja iOS:ssä esiintyy ja miten ne toimivat.
🔥 1) Yleisimmät pankkitunnuksia varastavat haittaohjelmat (Android & iOS)
A) Banking trojans (pankkitroijalaiset)
Nämä ovat yleisin ja vaarallisin ryhmä. Ne voivat:
kaapata pankin kirjautumistietoja
tehdä overlay-huijauksia (näyttävät täydellisen feikin pankin kirjautumisruudun)
tallentaa näppäilyt (keylogging)
kaapata istuntoja (session hijacking)
varastaa OTP-koodeja ja push-ilmoituksia
Esimerkkejä:
Anubis
Cerberus
Sharkbot
GoldPickaxe.EU‑2026 (uusi, erittäin kehittynyt)
GoldPickaxe.EU‑2026 on erityisen vaarallinen: se kaappasi yli 47 000 laitetta ja varasti biometrisiä vahvistuksia push-ilmoitusten kautta.
🔥 2) Spyware (vakoiluohjelmat)
Spyware voi:
seurata näppäilyjä
lukea ilmoituksia
kaapata ruudun sisältöä
varastaa pankkisovellusten istuntoja
Vuonna 2025–2026 Android-hyökkäykset kasvoivat 29 %, ja spyware on merkittävä osa tätä kasvua.
🔥 3) Fake banking apps (väärennetyt pankkisovellukset)
Hyökkääjät julkaisevat:
väärennettyjä pankkisovelluksia
väärennettyjä tunnistautumissovelluksia
Nämä keräävät:
käyttäjätunnukset
salasanat
istuntotokenit
Tämä on yksi yleisimmistä tartuntatavoista.
🔥 4) Overlay attacks (feikki kirjautumisruutu)
Haittaohjelma piirtää pankin kirjautumisruudun päälle pikselintarkasti.
Käyttäjä luulee olevansa oikeassa sovelluksessa → syöttää tunnukset → ne varastetaan.
Overlay-hyökkäykset ovat yksi vuoden 2026 suurimmista uhista.
🔥 5) Session hijacking (istunnon kaappaus)
Haittaohjelma varastaa:
istuntotokenin
push-ilmoitusten sisällön
clipboardin OTP-koodit
Tämä mahdollistaa kirjautumisen ilman salasanaa.
Modernit troijalaiset tekevät tätä automaattisesti.
🔥 6) Accessibility Service abuse (Android)
Haittaohjelma pyytää “esteettömyys”-oikeuksia ja saa:
ruudunlukuoikeuden
painallusten simulaation
mahdollisuuden hyväksyä pankkisiirtoja käyttäjän puolesta
Tämä on yksi tärkeimmistä tekniikoista vuoden 2026 troijalaisissa.
🔥 7) Malicious PWAs (Progressive Web Apps)
Uusi uhka: haitalliset PWA-sovellukset, jotka:
eivät vaadi asennusta
ohittavat Google Play Protectin
näyttävät pankin kirjautumisruudun
varastavat tunnukset
Tämä on uusi 2026 trendi.
🔥 8) QR‑koodi‑huijaukset puhelimella
Hyökkääjät käyttävät QR-koodeja:
pankin kirjautumissivun feikkaamiseen
haitallisen PWA:n lataamiseen
väärennetyn sovelluksen asentamiseen
QR-huijaukset ovat nousseet uudelleen 2026.
🔥 9) Zero‑day‑hyökkäykset (Android & iOS)
Vuonna 2025 hyödynnettiin 90 zero-day‑haavoittuvuutta, joista osa kohdistui mobiililaitteisiin.
Zero-day mahdollistaa:
ruudunkaappauksen
näppäilyjen tallennuksen
sovellusten manipuloinnin
pankkisovellusten ohittamisen
📱 Android vs iOS – kumpi on haavoittuvampi?
Android
14 miljoonaa estettyä hyökkäystä vuonna 2025
255 090 pankkitroijalaispakettia
34 aktiivista troijalaisperhettä
iOS
vähemmän varsinaista malwarea
kaksinkertainen määrä phishing-hyökkäyksiä Androidiin verrattuna
iOS on teknisesti turvallisempi, mutta käyttäjät lankeavat phishingiin useammin.
Älä viitti työntää tuota ai-skeidaa tänne.
Puhelin kannattaa sammuttaa esim. kerran viikossa, mahdolliset haitakeet kuolee uudelleen käynnistyksessä. Ja ei pidä ladata tuntemottamista lähteistä yhtään mitään, moni ei kyllä osakaan.
On todella tyhmää olla koko ajan järjestelmänvalvojan tilillä kun pitäisi käyttää tavallisen käyttäjän tiliä!
Joo. Kun ei käytä järjestelmänvalvojan tiliä, niin haittaohjelma voi ainoastaan vohkia rahat, mutta ei esimerkiksi asentaa näytönohjainajurin päivityksiä.
Olen ollut luokanjärjestäjänä jo viikkoja enkä pääse siitä eroon vielä ennen joulua vaikka ei ole viiruksiakaan.
Vois pankit järjestää eläkeläisille maksupalvelun. Sen verran voivat tulla vastaan että saavat maksettua laskunsa meidän vanhukset.
Kyllä sitä kännykällä äkisti tarkistaa onko kelarahat jo tulleet.
Sanonpa vaan, että JÄLLEEN maanantaina sain konkreettisesti kokea, että mobiilisovellus on turvattomampi kuin selainversio oikealla tietokoneella käytettynä.
5. päivän vuokrien maksuja tarkastaessani, huomasin erään vuokralaisen maksaneen 550€ sijaan 655,55€ vuokraa. No tänään sain vahvistuksen, että hän oli näpytellyt kännykällään maksua ja vain melkein onnistunut siinä. Ja tämä ei ole todellakaan ole ensimmäinen kerta, kun olen joutunut kyselemään joko puuttuvien eurojen perään tai yhtä usein liika maksettujen. AINA KÄNNYKKÄ!
Pankin näkövinkkelistä tuo ei ehkä ole turvallisuuskysymys, vaan käyttäjän virhe, mutta käyttäjän kannalta väittäisin noiden virheellisten summien olevan myös turvallisuuskysymys. Varsinkin jos kännykän käyttäjä ei osaa kunnolla käyttää esimerkiksi maksupohjia, kun selvästi summia näpytellään aika käsivaralta vaikka kyseessä on kuukausittain sama summa.
Tuossa tapauksessa ei ollut kyse turvattomuudesta vaan maksajan huolimattomuudesta. Myönnän että kännykällä summien näpyttely nakkisormilla on vähän haastavaa mutta pitää olla hoksottimet päässä että tarkistaa että kaikki on ok ennenkuin hyväksyy maksun.
Huolimattomuusvirheitä sattuu niin kännykällä kuin tietokoneellakin. Kummassakin voi myös säätää fonttia, jos käynti optikolla ei riitä.
Kummallakin välineellä ongelmasta pääsisi, kun tekisi homman kerralla kunnolla, ja sen jälkeen joko laittaa toistuvan maksun tai käyttää kopiointitoimintoa.
LÄHETTIKÖ PURRA RAHASI UKRAINAAN?
Kyllä helppokäyttöisyys on osa kokonaisturvallisuutta.
Pankki ajattelee turvallisuutta omien vastuidensa kautta. Näpyttelyvirheet eivät ole pankin vastuulla.
mutta hyvin ovat myyneet ajatuksen turvallisuudesta. niin kauan kuin kirjautumisjärjestelmä ei ole pettänyt, niin kauan pankki ei ole tilin tyhjenemisestä vastuussa. ja tuo kirjautumisjärjestelmä on se, joka on luotettavampi kännykkäsovelluksen puolella. kaikki muu voi olla käytännöllisempää ja käytännössä käyttäjälle turvallisempaa tietokoneen kautta, mutta kun ne muut asiat eivät ole pankin vastuulla, pankki suosittelee sitä ainoaa heille suurimman suojan antavaa järjestelmää.
Kunnia Ukrainalle ja vapaus Venäjälle!
Kaikki huijaukset tapahtuu niin, että tietokoneen käyttäjä ohjataan huijaussivulle. Kännykkä on turvallisempi. Sormenjälkitunnituksen voi kytkeä pois. Minusta on outoa, että esim. S-pankilla myös laskujen kuittaus tapahtuu sormenjäljellä. Siis koko ketju puhelimen avaamisesta laskun kuittaukseen on yhden asian takana.
Mobiiliapille pitää käyttää eri PIN:iä kuin näytölle.
Minä en kännykällä hoitaisi mitään pankkiasioita enkä mitään muutakaan tärkeää, jos kämny varastetaan niin siinä meni pankkitiedot! Ja minä muuten kirjaudun pankkiin aina ajantasalla olevalla koneella ja vain pankin omalla osoitteella joka on kirjanmerkeissä, ei siis mene vahingossakaan huijaussivustoille koska osaan käyttää järkeäni. Kännyapplikaatiot on tyhmiä varten, viisas ja älykäs hoitaa pankkiasiansa tietokoneella joka on ajantasalla!
uups, typokorjaus: siis "jos känny varastetaan"
Ei sinun pankkitietosi majaile kännykässä. Jos kännykkä varastetaan, poistat kyseisen laitteen käyttöoikeuden pankin järjestelmästä.
Sikäli liikut kyllä oikeassa aihepiirissä, että mobiilipankkien aikakaudella jokaisella pitäisi olla vähintään kaksi eri mobiililaitetta, joihin mobiilipankki tai vähintään tunnistussovellus on asennettu. Pankin käytännöistä riippuen, yhden laitteen varassa voi tulla ongelmia, jos se hajoaa tai varastetaan.
Mutta tietokoneella selaimen kautta voi aina hallita pankin asetuksia, ei siihen mitään mobiili-laitetta tarvitse.
Paitsi kun tunnuslistat on poistettu käytöstä eikä id-laitetta hommattu, selaimen nettipankkiin pääsee vain mobiilissa olevalla tunnistussovelluksella.
Näin osassa pankeista. Tämän vuoksi tunnistussovellus pitäisi olla vähintään kahdella eri laitteella.
Kaksi erillistä tietsikkaa vielä parempi.
Kumpikin ovat yhtä luotettavia.
Riski on lähinnä siinä, että joku onnistuu pöllimään puhelimesi ja joko tietää pin koodin, tai kirjaimellisesti palan oikeasta sormesta :P
Riski on juuri siinä, että joku onnistuu varastamaan puhelimesi ja katkomaan sinulta sormen. Sormenjälkeä kun on hyvin hankala perus huijarin lähteä jollain 3D prinnttaus yms. menetelmällä imitoimaan
Kakaraskeidaa ja rahattomien pentujen pelleilyä. Ei ne mitään pankkia edes tarvi kun ei ole tuloja eikä rahaakaan.
Itsestään selvää että tietokone on turvallisempi, mutta pankit ja muut yritykset mainostaa kännyköitä, koska niitä on paljon helpompi vakoilla ja ihmiset tekee niillä heräteostoksia huijausten lisäksi.
Lähes kaikki huijaukset tapahtuu kännyköillä, onhan niissä paljon hankalampi ottaa selvää sivujen turvallisuudesta ja suojata itse kännykkäkin haittaohjelmilta, hyvin suuri osa sovelluksistakin on haittaohjelmia.
Itse kännykkäkin on helppo varastaa, omistaja pakottaa antamaan tunnukset, avaamaan sormenjäljellä jne, sitten kännykkää voi käyttää pikavippien ottoon ja muihin huijauksiin. Tietokone harvemmalla mukana ja varsinkin pöytäkoneissa harvoin sormenjälkitunnistusta. Kaikki suojaukset helppo tehdä paljon varmemmiksi selaimissa ja itse koneella.
Kaiken huippuna kännykkä on helppo kadottaa tai rikkoa, eikä pysty hoitamaan mitään asioita. Useimpiin ei saa edes turvapäivityksiä kuin korkeintaan 3 vuotta, tietokone on turvallinen ulkopuolisilla suojauksillakin mitä voi päivittää jopa kymmeniä vuosia.
Kännyköistä on myös hyvin vaikea tai mahdoton poistaa mainoksia, tietokonella helppoa. Tietokoneen käyttömukavuuskin on aivan toista luokkaa.
Täh?
Mitä mainoksia kännykässä?
Selaimeksi Brave ja erillisten sovellusten osalta hyvin tiukat ehdot mitä tarvitaan, niin ei paljon mainoksia näy.
Ja toimii jopa Youtube ja Katsomo sen kautta ilman mainoksia. Jopa ruudun ollessa kiinni..